Vaikea asumisongelma (poika sanoo että hänen on jo pakko saada oma huone)

Helsingissä saa jatkaa vanhassa koulussa vaikka muuttaisi.

Vanhemmat olkkariin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kandee sanoa sille murkkuikäiselle, että niin pitkään kun elää teidän tienaamilla rahoilla asunnossanne ja sapukoissa, niin asumisjärjestelyt menevät vanhempien mukaan. Mikä ihmeen velvoite on vanhemmilla alkaa hommaamaan kalliimpaa vuokrakämppää pks-alueella kiukuttelevan pennun vuoksi. Pistäkää jätkä ruotuun. Tiedän monia perheitä, joilla lapset jakaneet huoneen keskenään ilman ongelmia. Eräs lapsuudenkaveri asui äitinsä kanssa pienessä yksiössä, joka oli jaettu hyllyköllä, että hänellä oli pieni alkovi ja äidillä sitten toinen puoli olohuoneessa nukkumistilana. Sata vuotta sitten Suomessa asui monilapsisia perheitä vastaavissa tiloissa ja nyt sitten pitäisi alkaa hyysäämään näitä uusavuttomia kännykkäriippuvaisia pentuja. Niin pitkään, kun eivät käy töissä, saati tuo rahaa taloon, niin vanhemmat ovat se taho mitkä määräävät asumisen ja elämisen ehdot. Jos ei kelpaa niin pyytäkää muuttamaan muualle, tai menemään sijoitukseen johonkin nuorten sijoitusyksikköön, jos elämä on niin vaikeaa.

Toivottavasti itselläsi ei niitä pentuja ole. Tai jos on, niin varmaan ovatkin jossain sijoituksessa jo, että sinulla on tarpeeksi tilaaa köyriä ukkosi/akkasi kanssa. Tuollaisten itsekin teinin tasolle jääneiden "vanhempien" takia niitä sijoituslapsia riittää nykyään.

Yksikään lapsi ei ole urani aikana päätynyt laitossijoitukseen sen takia, että lapsella ei ole omaa huonetta. Lapsi pärjää kyllä, vaikka joutuisi jakamaan huoneen sisaruksen kanssa. Tärkeintä on se, että perheessä on turvallista, on rakastavat ja riittävän tasapainoiset vanhemmat, lasta tuetaan ja autetaan ja että vanhemmat voivat hyvin. Kyllä, vanhempien hyvinvoinnilla on suuri merkitys siihen, miten lapset perheessä voivat, joten sitä ei missään nimessä ole syytä aliarvioida.

T. Lastensuojelusta päivää

Viittamies kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla ei ole olohuoneessapanemisfobiaa, joten useimmat kykenevät harrastamaan seksiä muuallakin kuin omassa makuuhuoneessa.

Varmasti riippuu kuinka pitkiä sessioita on. Lueskellessani näitä Suomen juorulehtiä saan kuvan, että monille se on 2-20 minuutin sessio. Meillä nautitaan pitkän kaavan mukaan ja makkarin ovi suljetaan ja lukitaan, jotta alle kouluikäinen ei avaa ovia. Kyllä siinä aina vähintään tunti palaa ja silti jää tunne, että oltaisiin haluttu rentoutua pidempään.. olisipa ollut hotellihuone.

Kuka tuota alle kouluikäistä lastanne hoitaa sillä aikaa, kun vedätte tunnin sessiota, jonka aikana lapsi ei saa kaivata vanhempiaan?

Voiko toiselle lapselle, sille nuoremmalle tehdä nurkkauksen olohuoneeseen. Niin me meinataan tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kandee sanoa sille murkkuikäiselle, että niin pitkään kun elää teidän tienaamilla rahoilla asunnossanne ja sapukoissa, niin asumisjärjestelyt menevät vanhempien mukaan. Mikä ihmeen velvoite on vanhemmilla alkaa hommaamaan kalliimpaa vuokrakämppää pks-alueella kiukuttelevan pennun vuoksi. Pistäkää jätkä ruotuun. Tiedän monia perheitä, joilla lapset jakaneet huoneen keskenään ilman ongelmia. Eräs lapsuudenkaveri asui äitinsä kanssa pienessä yksiössä, joka oli jaettu hyllyköllä, että hänellä oli pieni alkovi ja äidillä sitten toinen puoli olohuoneessa nukkumistilana. Sata vuotta sitten Suomessa asui monilapsisia perheitä vastaavissa tiloissa ja nyt sitten pitäisi alkaa hyysäämään näitä uusavuttomia kännykkäriippuvaisia pentuja. Niin pitkään, kun eivät käy töissä, saati tuo rahaa taloon, niin vanhemmat ovat se taho mitkä määräävät asumisen ja elämisen ehdot. Jos ei kelpaa niin pyytäkää muuttamaan muualle, tai menemään sijoitukseen johonkin nuorten sijoitusyksikköön, jos elämä on niin vaikeaa.

Sun ilkeämielisyydellä ei näytä olevan mitään rajaa. SINÄ olet ne lapset halunnut, joten älä syyllistä heitä siitä etteivät lapsina tuo tuloja kotiin. Perhe on yksikkö ja kyllä siellä pitää jokaisen saada sanottua mielipiteensä ja tulla kuulluksi ilman pelkoa ja uhkailua.

Onko lukutaidossasi vikaa, en ole AP. Toisekseen elämä menee niin, että vanhemmat maksaa sen minkä pystyvät omien tulojen mukaan ja kersojen tultava perässä, niin pitkään kun ei ole omia tuloja piste. Siinä ei ole mitään uhkailuja, jos pistää pöydälle tosiasiat, että elämä maksaa ja rahaa ei tule automaatista näpäyttämällä, sielläkin pitää olla sitä katetta. Velaksieläminen on Suomessa jo huolestuttavan korkealla tasolla, kun katsotaan luottotietohäiröiden määrää.

Vierailija kirjoitti:

Viittamies kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat ovat yleensä muiden jaloissa ison osan päivää joka tapauksessa, koska harvat vanhemmat harrastavat seksiä lasten ollessa hereillä ja hengaillessa ympäri kämppää, mahdollisesti kavereittensa kanssa. Luulisi, että aikuiset ihmiset osaavat hoitaa parisuhdettaan muutenkin kuin päivällä makuuhuoneessa. Ja kyllähän seksiä voi harrastaa silloin, kun lapset ovat harrastuksissa, kavereiden luona, nukkuvat - tai sitten voi välillä ottaa hotellihuoneen.

Oliko tämä nyt yleisesti tiedossa oleva fakta? josta en ole kuullut. Lähteitä?

Me harrastamme seksiä vain ja ainoastaan lasten ollessa hereillä ja tietysti ovi lukossa. Muina aikoina toinen osapuoli (nainen) on aina liian unelias, tai väsynyt, joten vaihtoehtoja ei ole. Hän on sellainen, eikä muutu. Itse taas olen ihan tunnoton ja turta aamulla, joten aamuseksi on sula mahdottomuus.

Teillä toimii sitten tuo hyvin, ja hyvä niin. Minä taas en oikein voisi harrastaa seksiä lasten ollessa hereillä koska en halua heidän kuulevan seksiääniä. Mutta niille, joille seksiin sopii vain tietyt kellonajat, on silti muitakin mahdollisuuksia kuin se makkari, mikäli makuuhuonetta ei ole. Lapset voi laittaa joksikin aikaa ulkoilemaan tai jonnekin sukulaisille/tutuille hoitoon siksi aikaa, tai sitten vanhemmat voivat karata sinne hotellihuoneeseen, mikä voi olla ihan kivaa vaihteluakin.

Yöaikaan sijoittuva seksi saattaa olla kidutusta lapsille. Ihmisten kuulo herkistyy yöaikaan. Lapsilla etenkin kuulo on paljon parempi, kuin aikuisilla. Lapset herkästi heräävät yöaikaan jos kuuluu mitään ääniä ja yöaikaan jopa normaalit hiljaiset huokaukset saattavat kuulua liian hyvin.

Meillä toinen lapsi heräilee yöllä jo siihen, jos joku kävelee samassa huoneessa hiljaa sukkasiltaan. Vessassa on mahdotonta kenenkään käydä herättämättä häntä. Hän saattaa tuon vuoksi valvoa jopa tunteja silmät auki sängyssään.

Pinterestissä näin kerran sellaisen kerrossängyn, joka oli toiselta laidalta umpinainen niin, että alasängyn vasen laita oli seinä ja yläsängyssä vastaavasti oikea laita. En tiedä osasinko selittää, mutta tämä sänky oli siis keskellä huonetta ja molemmille puolille rajautui erilliset tilat. Tämän tapainen tilanjakaja toimisi pienemmässäkin huoneessa ja molemmille pojille muodostuisi oma soppensa.

Vierailija kirjoitti:

Entä jos lapset olisivat eri sukupuolta? Olisiko silloin paljon edes muita vaihtoehtoja, kuin uusi asunto tai vanhemmat olohuoneeseen?

Tiedän perheen, jossa eri sukupuolta olevat ovat samassa huoneessa. On vaihtoehtoja, jos rahat ei muuhun riitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kandee sanoa sille murkkuikäiselle, että niin pitkään kun elää teidän tienaamilla rahoilla asunnossanne ja sapukoissa, niin asumisjärjestelyt menevät vanhempien mukaan. Mikä ihmeen velvoite on vanhemmilla alkaa hommaamaan kalliimpaa vuokrakämppää pks-alueella kiukuttelevan pennun vuoksi. Pistäkää jätkä ruotuun. Tiedän monia perheitä, joilla lapset jakaneet huoneen keskenään ilman ongelmia. Eräs lapsuudenkaveri asui äitinsä kanssa pienessä yksiössä, joka oli jaettu hyllyköllä, että hänellä oli pieni alkovi ja äidillä sitten toinen puoli olohuoneessa nukkumistilana. Sata vuotta sitten Suomessa asui monilapsisia perheitä vastaavissa tiloissa ja nyt sitten pitäisi alkaa hyysäämään näitä uusavuttomia kännykkäriippuvaisia pentuja. Niin pitkään, kun eivät käy töissä, saati tuo rahaa taloon, niin vanhemmat ovat se taho mitkä määräävät asumisen ja elämisen ehdot. Jos ei kelpaa niin pyytäkää muuttamaan muualle, tai menemään sijoitukseen johonkin nuorten sijoitusyksikköön, jos elämä on niin vaikeaa.

Sun ilkeämielisyydellä ei näytä olevan mitään rajaa. SINÄ olet ne lapset halunnut, joten älä syyllistä heitä siitä etteivät lapsina tuo tuloja kotiin. Perhe on yksikkö ja kyllä siellä pitää jokaisen saada sanottua mielipiteensä ja tulla kuulluksi ilman pelkoa ja uhkailua.

Mutta ei sen perheen asumismuoto vaan voi mennä lasten tahdon mukaisesti. Tottakai jos on varaa ja mahdollisuuksia, niin toiveita voi ja on hyväkin toteuttaa, mutta ei esim. työpaikkaa tuosta vaan vaihdeta, jos joutuu muuttamaan lapsen toiveiden takia kymmenien kilometrien päähän eikä pomolle kelpaa palkan korotuksen syyksi perustelu, että teini tarvitsee oman huoneen. Tällä hetkellä korona on runnellut lukuisia kotitalouksia, yrityksiä on kaatunut, ihmisiä lomautettu ja jäänyt vaille työpaikkaa, niin kyllä niillä vanhempien taloudellisilla tilanteilla nyt vain on ihan älyttömästi merkitystä sen puolesta, mikä on mahdollista ja mikä ei. Lapsi ei kuole oman huoneen puutteeseen, eikä traumatisoidu ilman omaa huonetta. Lapsi traumatisoituu, jos vanhemmille tulee burn outti, vakavia mt-häiriöitä ja molempien tai jomman kumman myötä päideongelmia.

Mutta vanhemmat traumatisoituvat, jos nukkuvat muutaman vuoden ajan olohuoneessa? Voihan vanhemmat antaa teinille olohuoneen omaksi huoneeksi ja muuttaa itse makkariin. Sitten olohuonetta ei ole eikä kenenkään siellä tarvitse nukkua.

Jos olisin itse tuossa tilanteessa muuttaisin varmaan suosiolla kauemmas Helsingin keskustasta. Kaikille omat huoneet. Paitsi jos olkkari nyt sattuu olemaan todella massiivinen tuossa asunnossa ja sen pystyy hyllyillä/sermeillä jakamaan makuuhuoneeksi ja olohuoneeksi.

Vierailija kirjoitti:

Jos olisin itse tuossa tilanteessa muuttaisin varmaan suosiolla kauemmas Helsingin keskustasta. Kaikille omat huoneet. Paitsi jos olkkari nyt sattuu olemaan todella massiivinen tuossa asunnossa ja sen pystyy hyllyillä/sermeillä jakamaan makuuhuoneeksi ja olohuoneeksi.

En lukenut koko ketjua läpi, mutta sanottiinko jossain, että asuvat Helsingin keskustassa?

Ihanko meinasit, ettet miehes kanssa anna periksi ja luovuta omaa makkarianne pojallenne? Kipeetä touhua.

Ehdottomasti murrosikään tuleva tarvitsee omaa rauhaa, ja oman sopen, minne vetäytyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kandee sanoa sille murkkuikäiselle, että niin pitkään kun elää teidän tienaamilla rahoilla asunnossanne ja sapukoissa, niin asumisjärjestelyt menevät vanhempien mukaan. Mikä ihmeen velvoite on vanhemmilla alkaa hommaamaan kalliimpaa vuokrakämppää pks-alueella kiukuttelevan pennun vuoksi. Pistäkää jätkä ruotuun. Tiedän monia perheitä, joilla lapset jakaneet huoneen keskenään ilman ongelmia. Eräs lapsuudenkaveri asui äitinsä kanssa pienessä yksiössä, joka oli jaettu hyllyköllä, että hänellä oli pieni alkovi ja äidillä sitten toinen puoli olohuoneessa nukkumistilana. Sata vuotta sitten Suomessa asui monilapsisia perheitä vastaavissa tiloissa ja nyt sitten pitäisi alkaa hyysäämään näitä uusavuttomia kännykkäriippuvaisia pentuja. Niin pitkään, kun eivät käy töissä, saati tuo rahaa taloon, niin vanhemmat ovat se taho mitkä määräävät asumisen ja elämisen ehdot. Jos ei kelpaa niin pyytäkää muuttamaan muualle, tai menemään sijoitukseen johonkin nuorten sijoitusyksikköön, jos elämä on niin vaikeaa.

Sun ilkeämielisyydellä ei näytä olevan mitään rajaa. SINÄ olet ne lapset halunnut, joten älä syyllistä heitä siitä etteivät lapsina tuo tuloja kotiin. Perhe on yksikkö ja kyllä siellä pitää jokaisen saada sanottua mielipiteensä ja tulla kuulluksi ilman pelkoa ja uhkailua.

Onko lukutaidossasi vikaa, en ole AP. Toisekseen elämä menee niin, että vanhemmat maksaa sen minkä pystyvät omien tulojen mukaan ja kersojen tultava perässä, niin pitkään kun ei ole omia tuloja piste. Siinä ei ole mitään uhkailuja, jos pistää pöydälle tosiasiat, että elämä maksaa ja rahaa ei tule automaatista näpäyttämällä, sielläkin pitää olla sitä katetta. Velaksieläminen on Suomessa jo huolestuttavan korkealla tasolla, kun katsotaan luottotietohäiröiden määrää.

Sinulla on hyvä tyyli kasvattaa lapset uhkailulla ja pelolla. Mikäs siinä, jos ei haittaa, että välit jäävät huonoiksi. Varmaan myös syyllistät heitä ja heittäydyt marttyyriksi, jos lapsilla on omia toiveita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi vanhemmat ei muuta olohuoneeseen?

Asumisen maksajat laitettaisiin olohuoneeseen, vaikka nyt asujia on molemmissa makuuhuoneissa 2?

Kyllä! Jos hankkii lapsia on velvollinen asettamaan lasten tarpeet omiensa edelle. Tämä on juuri sellainen tilanne jossa vanhemmat ymmärtävät että murrosikää lähestyvä lapsi tarvitsee jo enemmän yksityisyyttä, ja heidän tehtävänsä on se hänelle mahdollistaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä näin moni ehdottaa vanhempia muuttamaan olohuoneeseen? Tekee varmaan tosi hyvää parisuhteelle ja perhe-elämälle, kun vanhemmat ovat jatkuvasti muiden jaloissa. Ei voi edes seksiä harrastaa. Se että kaksi lasta asuu samassa huoneessa on täysin normaalia. Kyllä pitää omaa sisarusta sen verran kestää. Sitten kun menee lukioon, olisi oma huone toivottu. On sitten rauhaa opiskella. Mutta silloinkaan se ei vain kaikille perheille ole mahdollista. Ellei pojilla ole todella huomattava ikäero sanoisin, että lakkaa valittamasta. Se on toki ymmärrettävää, ettei 13-vuotias jaksa jotain 8-vuotiasta.

No aika surullista, jos vanhempien seksielämä menee tärkeysjärjestyksessä teinien tarpeiden edelle... Olisiko kannattanut sitten aikanaan miettiä, että kuinka isoon asuntoon on varaa ja sen mukaan suunnitella lapsiluku, jos se oma etu on tärkein.

Vielä minun nuoruudessani (vain kymmenen vuotta sitten) oli täysin normaalia, että lapset tulevat sisarustensa kanssa toimeen ja heillä on yhteinen huone. Miksikä on maailma muuttunut näin lyhyessä ajassa? Kyllä vanhempien seksielämä menee lasten teinikiukkuilun edelle. Seksielämä on yksi parisuhteen perustoista ja ilman toimivaa hyvää parisuhdetta ei ole toimivaa hyvää perhettä ja kotia. Vanhempienkin hyvinvointi on siis tärkeää. Vanhemmat jo jakavat huoneensa toistensa kanssa, eli on käsittämätöntä että heidän oletetaan muuttamaan johonkin olohuoneen nurkkaan. Teini saa kyllä oman huoneen viimeistään sitten, kun muuttaa omilleen. Olen samaa mieltä siitä, että lapsiluku pitää suunnitella oman varallisuuden mukaan. Mutta se varallisuus voi myös yllättävistä syistä muuttua, esim. vakava sairastuminen, lama tai työelämän suuret muutokset.

Kas kun et ehdottanut, että vanhemmille kuuluu suurempi huone ja lapset saavat jakaa sen pienemmän. Pitäähän vanhemmilla olla kunnolla tilaa, johan siinä seksielämä köyhtyy, jos ei mahdu kuin sänkyyn panemaan. Lapset voi myös antaa huostaan, niin vanhemmille jää koko asunto omaan käyttöön.

Olisi kiinnostavaa tietää, kuinka moni noista seksin ja parisuhteen merkitystä korostavista oikeasti pitää huolta omasta parisuhteestaan ja harrastaa todella paljon monipuolista seksiä. Suurin osa taitaa vain toistaa oppimiaan kliseitä, ja nyt sitten parisuhteen hoitamisella tarkoitetaan jotain rutinoitunutta seksisuoritusta - jonka vuoksi sitten muut perheenjäsenet joutuvat elämään ahtaasti. Ja jostain syystä tätä rutiiniseksiä ei sitten voi suorittaa missään muualla kuin omassa makkarissa...

Öö... Miksi seksin pitäisi olla "todella paljon monipuolista"?

Tarkoitin siis todella paljon ja monipuolista seksiä. Ei tietenkään tarvitse olla. Mutta jos seksiä on harvoin, ei ole mitään syytä perustella tilanpuutteessa yhden huoneen pyhittämistä sille, koska harvoin tapahtuvaan seksiin on helppo järjestää muita mahdollisuuksia (esim. ne mainitut hotelli, joskus laitetaan lapset ulkoilemaan sopivaan aikaan, tai lasten harrastusten aikana). Ja monipuolisella tarkoitin sitä, että jos mitään erikoista ei ole, niin sitä helpompaahan se on hoitaa jossain muualla kuin sitä varten pyhitetyssä huoneessa.

Ainahan se on mukavampi, jos on oma huone seksille, mutta jos tilaa ei tarpeeksi, on fiksua miettiä, mitä tarkoitusta varten huonetta tarvitaan enemmän. Onko se kerran viikossa yhdyntä tosiaan se, jonka vuoksi kannattaa varata kokonainen huone niin, että muut perheenjäsenet joutuvat tinkimään omista tarpeistaan, vai olisiko kuitenkin fiksua pririsoida teinien intressit, jos heidän intressinsä on oman huoneen käyttö vaikka usean tunnin päivässä joka päivä?

Mihin tarvitaan monipuolista seksiä? Pariskunnat voivat harrastaa ihan tavallista lähetyssaarnaajaa päivittäin. Onko se sopivampaa suorittaa olohuoneessa kuin monipuolinen seksi?

Jos ei ole mitään mahdollisuutta tehdä olkkarista vanhempien makuuhuonetta, niin onko sitten mahdollista jakaa isompaa makuuhuonetta parven avulla? Huonekorkeus pitää tietysti huomioida, mutta sellainen isompi parvi, missä vanhemmalle pojalle on nukkumapaikan lisäksi säilytys- ja oleskelutilaa. Korkea laita mikä käy seinästä. Parven alle nuoremmalle pojalle oma sänky ja säilytystilat. Osa huoneesta sitten yhteistä tilaa.

Ehkä kannattaa muuttaa olohuone kokonaan kolmanneksi makuuhuoneeksi? Ketjun perusteella perheiden kaikki aika menee makuuhuoneessa nukkumiseen, panemiseen/runkkaamiseen, puolison kanssa keskusteluun, kavereiden kanssa/yksin hengailuun, opiskeluun, leikkimiseen... Jos näin paljon löytyy syitä sille, miksi kukakin perheenjäsen olisi etuoikeutettu omaan makuuhuoneeseen, niin mihin koko olohuonetta edes tarvitaan? Telkkarin voi laittaa vanhempien makuuhuoneeseen, lapset katsovat kuitenkin haluamansa ohjelmat koneelta/puhelimelta ja jos nyt joskus sattuu olemaan hetki, että koko perhe haluaisi katsoa yhtä aikaa samaa ohjelmaa, niin vanhempien sänkyyn mahtuu koko porukka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi vanhemmat ei muuta olohuoneeseen?

Asumisen maksajat laitettaisiin olohuoneeseen, vaikka nyt asujia on molemmissa makuuhuoneissa 2?

Kyllä! Jos hankkii lapsia on velvollinen asettamaan lasten tarpeet omiensa edelle. Tämä on juuri sellainen tilanne jossa vanhemmat ymmärtävät että murrosikää lähestyvä lapsi tarvitsee jo enemmän yksityisyyttä, ja heidän tehtävänsä on se hänelle mahdollistaa.

Höpö höpö. Lapsihan keksii mitä tahansa tarpeita, jos ne riennetään täyttämään kyseenalaistamatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kandee sanoa sille murkkuikäiselle, että niin pitkään kun elää teidän tienaamilla rahoilla asunnossanne ja sapukoissa, niin asumisjärjestelyt menevät vanhempien mukaan. Mikä ihmeen velvoite on vanhemmilla alkaa hommaamaan kalliimpaa vuokrakämppää pks-alueella kiukuttelevan pennun vuoksi. Pistäkää jätkä ruotuun. Tiedän monia perheitä, joilla lapset jakaneet huoneen keskenään ilman ongelmia. Eräs lapsuudenkaveri asui äitinsä kanssa pienessä yksiössä, joka oli jaettu hyllyköllä, että hänellä oli pieni alkovi ja äidillä sitten toinen puoli olohuoneessa nukkumistilana. Sata vuotta sitten Suomessa asui monilapsisia perheitä vastaavissa tiloissa ja nyt sitten pitäisi alkaa hyysäämään näitä uusavuttomia kännykkäriippuvaisia pentuja. Niin pitkään, kun eivät käy töissä, saati tuo rahaa taloon, niin vanhemmat ovat se taho mitkä määräävät asumisen ja elämisen ehdot. Jos ei kelpaa niin pyytäkää muuttamaan muualle, tai menemään sijoitukseen johonkin nuorten sijoitusyksikköön, jos elämä on niin vaikeaa.

Sun ilkeämielisyydellä ei näytä olevan mitään rajaa. SINÄ olet ne lapset halunnut, joten älä syyllistä heitä siitä etteivät lapsina tuo tuloja kotiin. Perhe on yksikkö ja kyllä siellä pitää jokaisen saada sanottua mielipiteensä ja tulla kuulluksi ilman pelkoa ja uhkailua.

Mutta ei sen perheen asumismuoto vaan voi mennä lasten tahdon mukaisesti. Tottakai jos on varaa ja mahdollisuuksia, niin toiveita voi ja on hyväkin toteuttaa, mutta ei esim. työpaikkaa tuosta vaan vaihdeta, jos joutuu muuttamaan lapsen toiveiden takia kymmenien kilometrien päähän eikä pomolle kelpaa palkan korotuksen syyksi perustelu, että teini tarvitsee oman huoneen. Tällä hetkellä korona on runnellut lukuisia kotitalouksia, yrityksiä on kaatunut, ihmisiä lomautettu ja jäänyt vaille työpaikkaa, niin kyllä niillä vanhempien taloudellisilla tilanteilla nyt vain on ihan älyttömästi merkitystä sen puolesta, mikä on mahdollista ja mikä ei. Lapsi ei kuole oman huoneen puutteeseen, eikä traumatisoidu ilman omaa huonetta. Lapsi traumatisoituu, jos vanhemmille tulee burn outti, vakavia mt-häiriöitä ja molempien tai jomman kumman myötä päideongelmia.

Uhriutuminen alkoi, osasin jo odottaa.

Kerro, mihin te vanhemmat tarvitsette sitä makuuhuonetta kipeämmin kuin teini-ikäinen, joka viettäisi siellä helposti vuorokauden putkeen? Niin, käytte siellä nukkumassa, eikö totta? Edelleen: Älä syytä tilanteesta lapsia. Ei ole heidän syy, että vanhempien taloustilanne on mitä on tai että pandemia vienyt työpaikkoja - ihan naurettavaa vedota näihin. Sitten pidetään lapsiluku pienenä tai eletään lapsettomina, jos ei ole tilaa kodissa kaikille. Sinun päätöksellä lapsi ei kuole oman huoneen puutteeseen mutta sinä vanhempana kyllä? Itsekäshän sinä olet, ja joustamaton. Vedit tän niin pitkälle että olet valmis syyllistämään omaa lastasi omasta burn-outista ja mt-ongelmista ja päihteiden käytöstä? Teille jos jonnekin pitäisi saada lastensuojelu vierailemaan.

Ei ole edes vielä teini. Mutta kun tulee teini-ikään, niin vanhemmat olohuoneeseen.