Onko minussa jokin vika kun olen tyytyväinen elämääni ~2000 euron nettotuloilla?
Asun pk-seudulla kaksiossa, radan varrella enkä ihan pahimmassa lähiössä.
Säästöön menee joka kuukausi 500-1000€ enkä koe että erityisemmin joutuisin katsomaan hintoja kun ruokaa ostan. Autoa en ole koskaan halunnut kerta tarvetta ei sellaiselle ole.
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aattele, mun tulot kaikki yhteenlaskettuna (hyvin pienesti osa-aikayrittäjä, + lapsilisä yhestä lapsesta, ja pääomatulot) on 330 €/kk ja olen elämääni täysin tyytyväinen.
Mies maksaa asumiskulut ja puolet ruoasta. Minun rahoista puolet menee ruokaan, ja toisella puolella ostan mitä milloinkin itselleni tarvitsen (vaatteet, hygieniatuotteet, harrastukset, oman vakuutuksen jne). Enkä tarvitse paljon mitään. Elämäni on hyvää, täyttä ja onnellista.
Turha leiskuttaa kun on mies varmistamassa eliintason. Jos hän ei tienaisi sinua enempää miten olisi tyytyväisyyden laita?
No tietenkin tyytyväisyyteni laskisi. Kävin vielä 2 vuotta sitten kokoaikatyössä, ja olin kyllä väsynyt silloin, ja paljon tyytymättömämpi elämääni, vaikka tulot oli 2000 euroa enemmän kuussa.
On kyllä raskasta olla nainen, kun voi vaan maata lahnana sängyllä ja olla tekemättä mitään.
-M35
Minulle tärkeämpää olisi tehdä työtä mistä pitää. Sen jälkeen voi miettiä palkkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aattele, mun tulot kaikki yhteenlaskettuna (hyvin pienesti osa-aikayrittäjä, + lapsilisä yhestä lapsesta, ja pääomatulot) on 330 €/kk ja olen elämääni täysin tyytyväinen.
Mies maksaa asumiskulut ja puolet ruoasta. Minun rahoista puolet menee ruokaan, ja toisella puolella ostan mitä milloinkin itselleni tarvitsen (vaatteet, hygieniatuotteet, harrastukset, oman vakuutuksen jne). Enkä tarvitse paljon mitään. Elämäni on hyvää, täyttä ja onnellista.
Millä rahalla ostat lapsen tarvitsemat asiat?
Mies ostaa isoimmat (kännykän, polkupyörän). Mä ostan lapsellekin vaatteet käytettynä, viimeks psri kk sitten farkut, collarit, huppareita ja kesäksi kengät yht. 25 €.
Mies turvaa elämäsi. On mukavaa harrastella ostamista kun itsekin tiedät, että pelkillä 330 euron tuloilla et pärjäisi millään.
Kun joudut ostamaan itsellesi tai kotiisi jotain kalliimpaa, menet hammaslääkäriin, matkustatte porukalla tms. niin mies kustantaa, ainakin ison osan.
Ei silti, että olisi väärin, mutta on iso asia ja vaikuttaa paljolti tyytyväisyyteesi.
Sehän on oikein kiva netto määrä. Ei siinä mistään suuresta jää paitsi ja kuten sanoit, säästönkin jää.
Itse olen miettinyt, ettei myöskään niillä vuosituloilla ole orjallisesti kiinni vapaa-ajalle hiipivästä työnantajasta vaan sinulla on edelleen työ- ja vapaa-aika. Ei tarvitse myöskään olla työnsä orja vaan parhaimmillaan viihdyt työssäsi, joka tukee ja joustaa vapaa-aikaasi. Näin on minulla ja olen niin tyytyväinen, etten ole hakenut korkeampiin toimiin, koska koen tehtävien vievän osan vapaa-ajastani sekä muutamasta satasesta saisin vastuuta, joka hiipisi hiljaa vapaa-ajallesi. Nyt voin tehdä töitä kotona, kuten muutkin, muttei ole pakko, koska harva on toimistollamme näinä päivinä. Liukuvat työajat,jne.
Olen tyytyväinen arkeeni ja vapaa-aikani sekä kuten sinä, tulen toimeen palkalla, josta jää syrjään.
Se on vain hyvä asia. Itse olen aikamoinen materialisti ja toivoisin, että en käyttäisi niin paljon rahaa turhuuksiin...
Siis jos asut yksin ja sulla ei ole autoa niin toi tulotasohan riittää ihan ruhtinaallisesti. Senkö halusit kuulla?
Oot rikas!💱💶 No et ole, mutta kun yksin elää niin jää rahaa säästöön. Varsinkin jos vaatimaton elämäntyyli. Sen varmaan halusit kuulla kuinka hyvin pärjäät ja rahaa jää säästöön.
Ei ole vikaa, mutta sitten olisi jos olisit rahanhimoinen ja haluaisit jättitulot ja hulppean luksuselämän.
Suomalaisten yleisin kuukausiansio oli viime vuonna 2 500 euroa. Suomalaisten kokonaisansioiden keskiarvo oli 3 368 euroa kuukaudessa. Palkansaajien mediaaniansio oli 3 001 euroa kuukaudessa. Puolet palkansaajista siis ansaitsi tätä vähemmän ja puolet enemmän.
Aika iso osa suomalaisista elää paljon vähemmällä. Ja on tyytyväisiä elämäänsä.
Mulle kelpaisi ja olisin tyytyväinen vaikka en yksin asukaan. T. pienituloinen perheellinen työtön opiskelija.
Ei ole kivaa olla vähävarainen.
Joka kuudes vähävaraisen perheen lapsi ei usko koskaan saavuttavansa unelmiaan.
Ei ole harrastuksia vaan syyllisyyttä ja kiusaamista.
Oon välillä miettinyt samaa. Opiskelen alalla, jossa keskipalkka jotain 2000-2400. Tuntuu, että uutisissa ja sosiaalisessa mediassa nousevat esiin vain ne, jotka tienaavat alle kolmekymppisinä hurjia summia vuodessa, sijoittavat ja ostelevat asuntoja. Välillä tulee semmoinen olo, että pitäisi itsekin pyrkiä sellaiseen, kouluttautua paremmin palkatulle alalle ja saada parempaa palkkaa.
Mutta arvostan sitä, että voin mennä töihin, tehdä työni kahdeksassa tunnissa ja lähteä kotiin. Vapaa-ajalla ei tarvitse vastata sähköposteihin tai miettiä töitä, kuten monien paremmin tienaavien. Mielestäni, jos palkallaan pärjää ja on työhönsä ja elintasoonsa tyytyväinen, on sitä turha muuttaa.
2000€ nettohan tarkoittaa ihan tyypillistä bruttopalkkaa.
Kyllä olisin tyytyväinen.
Assburger kirjoitti:
2000€ nettohan tarkoittaa ihan tyypillistä bruttopalkkaa.
Kyllä olisin tyytyväinen.
Monelle tuo(tai vähemmän) on nettopalkka kokoaikatyöstä.
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
2000€ nettohan tarkoittaa ihan tyypillistä bruttopalkkaa.
Kyllä olisin tyytyväinen.
Monelle tuo(tai vähemmän) on nettopalkka kokoaikatyöstä.
Brutto siis piti kirjoittaa.
Olet varmaan poikkeus, mutta en ihmettele oikeasti pienituloisten narinaa pk-seudulla mutta sitä ihmettelen kun täysin keskituloinen ihminen valittaa huonoa palkkaa ja kun tiedän, että perheen yhteenlasketut bruttotulot on reilut yli 10 000 €/ (miehensä on erikoislääkäri), niin se on jo todella huono vitsi ja tuskaisaa kuunnella.
Sain töistä useamman vuoden palkkaa, josta jäi käteen juuri mainittu palttiarallaa 2oooe. Tottahan sillä toimeen tulee mutta ei siitä mitään jää säästöön. Vähänkin jos tulee yllättäviä menoja eli auto tai kodinkoneet hajoaa tai joutuu itteensä korjauttamaan tai lemmikit tarvii isompaa hoitoa niin johan hupeni vähäiset säästöön saadut eurot. Kai se pitää olla tyytyväinen jos edes muutaman lantin saa tilillä pysymään pakollisten menojen jälkeen odottamattomia menoja varten.
On muuten todella naurettavaa väittää, että pk-seudulla pärjää tonnilla kuussa työssäkäyvä ihminen. Asuminen maksaa todella paljon, jollet ole sattumalta perinyt asuntoa jossa on hyvin pieni vastike. Tai olet jo sen ikäinen ja hyvätuloinen, että asunto on velaton eikä siitä mene kuin pieni vastike. Rahaa menee kuitenkin ruokaan, vakuutuksiin, hygieniaan, harrasteisiin, liikkumiseen, lomiin, hammaslääkäriin jne. Toisilla menee noihin ja tusinan verran muihin kohteisiin enemmän tai vähemmän rahaa joka kuukausi. Kaikilla ei ole samat menot koska olemme yksilöitä.
Näissä lälläslää elän pyhällähengellä-tyyppisiin aloituksiin pitäisi laittaa lista kaikesta mitä tässäkin ap:n tonnin menoihin kuuluu. Sitä vois muut täydentää omilla pakollisilla menoillaan niin saattas teille taukeille mennä jakeluun, että ihmiset on erilaisia ja tarpeet vaihtelevat yksilöstä toiseen. Vähän epäilen menisikö mitään jakeluun kuitenkaan. Pelkkänä lälläslää mullapa ei kulukaan rahaa aloituksena arvo muuten kuin provona on aika olematon. Jos nyt provoille joku arvoa haluaa laskea.... Eli ap, elättääkö iskä ja äiskä vai maksaako poikkis kaikki kulut?
Kyllä minäkin olisin tyytyväinen, ainoastaan vaan ettei työ olisi helvettiä.