Onko teille puhevika turn off?

Riippuu vähän tilanteesta. Esim. r-viat yleensä ok ja niihin tottuu äkkiä mutta jos on semmoinen lespaava s-vika niin voisi olla liian vaikea. Jos s vähän hassusti suhisee niin on ok, mutta lässytys on kamalaa... Muuten puhevika haittaa deittailussa ainoastaan jos on niin paha ettei puheesta meinaa saada selvää.

Mulla oli kaksi ystävää lapsuudessani, joilla oli paha änkytys. Molemmat kävivät puheterapeuteilla, mutta änkytys ei loppunut. Totuin niin heidän puheeseensa, ettei häirinnyt yhtään.

Mua ei haittaa r-vika tms. jos muuten on mukava ääni. Se voi olla ihan persoonallinenkin. Nykyisellä kumppanilla on pieni r-vika.

Sen sijaan jos puhevika on sellainen laiska kieli ettei sanoista saa selvää, se vois olla hankalaa. Tai kun jollain on tapana puhua epäselvästi lausuen, oikaisten vähän jokaista sanaa niin ettei saa selvää puheesta. Tai ei osaa sanoa b,d, ch, sh jne.

Eihän tätä saisi sanoa ääneen, mutta jotkut puheviat häiritsee kyllä. Jotkut on melkein hellyttäviä, mutta jotkut puheviat naurattaa kauheasti, enkä voi ottaa ihmistä vakavasti, joten mahdollisessa suhteessa se voisi olla turn-off.  Vaan tuskin minäkään näine mielipiteineni mikään lottovoitto olisin.

Vierailija kirjoitti:

Puheviat ärsyttävät kyllä enemmän tai vähemmän, vaikka en haluaisi tuntea niin. Tutuilla / kavereilla en anna sen häiritä, mutta rehellisesti sanottuna en tiedä, voisinko sietää kumppanilta. Etenkin r-vika saattaa saada minut pääni sisällä raivon partaalle, vaikka tiedän, että mitään oikeaa syytä sille ei ole.

Olen lukenut, että suomi on harvinainen kieli siinä mielessä, että meillä ylipäätään puhutaan puhevioista. Monissa muissa kielissä ei ole niin justiinsa äänteiden kanssa. Suomessa taas kun sanoo ässän vähän eri tavalla, niin sitä pidetään vikana, jonka vuoksi pitää mennä hoitoon. :D Minulla oli itsekin nuorena s-vika, mutta puheterapialla ja vanhempien huomauttelulla opin sanomaan ässän "oikein." Nuorempana ärsytti etten saanut puhua miten puhun, mutta jälkikäteen olen kyllä ollut iloinen, että vika korjattiin.

Mun kokemus taas on, että suomi on aika vapaa siinä miten s sanoo. Esim slaavikielissä kun on s ja sh ja sz ja ś ja monta muuta s-tyyppistä äännettä niin se on tarkkaa miten sanoo.

Kumppanilla on lievä r-vika, enkä en edes sitä nykyään edes huomaa.

Mutta työelämässä on kyllä tullut vastaan vahvoja puhevikoja omaavia ja kyllä se vaikeuttaa kyseisen henkilön vakavasti ottamista.

Sorry vaan, puhevikaiset. Mutta samalla lailla kohdellaanko työelämässä kaltoin yli 45-vuotiaita, naisia, ylipainoisia, rumia jne.

Ehkä tätä keskustelua pitäisi vähän laventaa, että miksi työelämän haluttavuusikkuna on nykyään 22-35 -vuotias fitness-mallikunnossa oleva mies tai nainen. Ei sillä väliä, mitä on tutkintoja taskussa, kunhan näyttää hyvältä ja supliikki on kohdillaan.

En muista, että minua olisi koskaan merkittävästi häirinnyt kenenkään puhevika. Ei siis ole turn off, ja tuskin edes ajattelisin asiaa.

Rakastan r-vikaa. Musta oli niin suloista kun mun lapset ei osanneet sanoa ärrää ennen ekaaluokkaa. Mun kahdella kaverilla on ja se vaan on niin ihana. Kuna sen nyt ees oikeesti saa päättää miten r kuuluu sanoa.

Vierailija kirjoitti:

Minä yleensä ihmettelen puhevikaisten kohdalla, että eipä vanhemmat ole lapsestaan sen vertaa välittäneet, että olisivat hoitaneet tai hoidattaneet vian pois.

Ja tuo on älytöntä ajatella noin. Joskus kyse voi olla rakenteellisesta "viasta", jolloin vuosikausien puheterapiat ei siihen auta. Ja jotkut, eivät asian takia halua käydä leikkauksessa esim. kireän kielijänteen takia.

Vierailija kirjoitti:

Minä yleensä ihmettelen puhevikaisten kohdalla, että eipä vanhemmat ole lapsestaan sen vertaa välittäneet, että olisivat hoitaneet tai hoidattaneet vian pois.

Minä usein ihmettelen joidenkin ihmisten kohdalla miten heidän ajattelunsa on niin rajallista. Kaikki kun eivät puheterapiasta huolimatta opi vaikka sinne olisi laitettukin.

Pahoittelut kaikille l-vikaisille, mutta en voi sietää heitä. Yhdellä koulukiusaajistani ja eksälläni on l-vika. Varsinkin se parisuhde oli sairas ja traumatisoiduin, joten heti jos kuulen jollakin l-vian, lähes pakenen paikalta. Minulla oli myös ystävä, jonka l-vika ei kuulunut puhelimessa, mutta en voinut keskustella hänen kanssaan livenä, koska keskityin vaan siihen vikaan. Enpä ole ennen tätä keskustelua miettinyt tätä asiaa tarkemmin, mutta kyllähän tälle nyt jotain pitäisi tehdä. Mutta tällä hetkellä l-vika olisi minulle turn off.

Eräällä seksikkäimmistä tapaamistani miehistä oli r-vika. Minusta se teki hänestä ensitapaamisella kiinnostavan ja persoonallisen. Myöhemmin en kiinnittänyt siihen sen kummempaa huomiota, koska hän oli muutenkin aivan ihana mies.

Ei siis haittaa yhtään. 

Oikeastaan riepoo vain henkiset puheviat, kuten kuten narina ja kyymust-niengku-tavalaa-itsas-tyyli

ei ole.

Taidanpa sittenkin päättää itseni päiviltä

T. R-vikainen

Ei oikein kumpaakaan. Kumma juttu mutta tiedän parikin hyvin lahjakasta asiantuntijaa joilla on puhevikaa, ja se vika tuntuu jopa lisäävän heidän vakuuttavuuttaan. Että joskus noinkin päin.

Sössö-ässä ja l-vika ärsyttää. R-vika ei häiritse.