Lapsen isä ei koskaan pidä lasta sylissä. Ei koskaan.

En kyllä muista milloin lasten isä olisi lasta pitänyt sylissä.. varmaan viimeksi vauvana.. Muuten kyllä joskus lempeästi koskettaa, silittää lapsia ohi mennen. Eihän se kivaa ole, mutta minkäs teet, jos on tunnevammainen :/

Osa miehistä saa yhteyden/vuorovaikutuksen lapseensa vasta kun tämä kommunikoi sanoilla eli oppii puhumaan.

Millainen miehesi oma lapsuus ollut? Vaikuttaa kertomuksesi perusteella siltä ettei ihan tasapainoinen.

Niin ikävää että kaikki ei saa olla rakastavassa sylissä ja rakastavan katseen kohteina.

Isän tai miehen lempeä kosketus on olennaista etenkin poikien hoivakyvyn kehittymiselle, sanoo isätutkija Jouko Huttunen. Lempeän hyväksyvästi koskettavilla miehillä voisi olla yhteiskunnallistakin merkitystä, sillä he ovat todennäköisesti rauhantahtoisia, empaattisia ja lähimmäisistä välittäviä. Eino Saaren työpajassa monet sanoivat lempikosketuksekseen halauksen. Halaus lohduttaa ja eheyttää, vahvistaa ja hyväksyy.

Vierailija kirjoitti:

Miksei me AV-asiantuntijat koskaan päästä kommentoimaan silloin, kun ihanan assertiivinen idioottimies on juuri tavattu ja sakset on auki? Jokainen mies näkee toisesta miehestä saman tien kilometrin päähän, minkälaisesta äijästä on kyse, mutta naiset sulkee silmänsä kaikelta. Sitten ollaan ap:n tilanteessa.

Tapasin mukavan miehen, meillä on hyvä olla yhdessä. Kerrotko, millainen isä miehestä tulee?

Jos asiat on noin huonosti yrityksistäsi huolimatta, ja mies ei sanojensa mukaan halua erota, niin muita vaihtoehtoja sinulle ei kyllä jää.

Mies ei voi päättää yksin että saa toimia kuin munaton mies ja isä ja kuvitella voivansa vielä pitää perheensä.

Jos et ole varma eron lopullisuudesta niin tee se edes näyttääksesi olevasi tosissaan ja mene lapsenne kanssa muualle hetkeksi niin ehkä miehen korvien välissä herää jotain. Sinun on näytettävä että olet tosissasi.

Eihän ketään voi pakottaa olemaan hyvä isä, jos ei siihen kykene tai osaa. Sun pitää hyväksyä miehes sellaisena kun on, ei toista voi muuttaa. Voi tietysti keskustella hyvässä rakentavassa hengessä ja toivoa muutosta, jos osaat ja se varmasti auttaisi.

Vierailija kirjoitti:

Osa miehistä saa yhteyden/vuorovaikutuksen lapseensa vasta kun tämä kommunikoi sanoilla eli oppii puhumaan.

Lapsi osaa puhua ymmärrettävästi sanoja vuoden iässä. Jos lapsen kanssa on viettänyt aikaa, vanhempi saa selvää lapsen puheesta vaikkei muut saisikaan.

Voisiko miehellä olla pakkoajatuksia, että hän tekisi lapselle jotakin sopimatonta? Pakkoajatukset ovat kammottavia, ja niitä pahentaa entisestään, jos niistä kiihottuu. Kiihottuminenhan ei itsessään vielä tarkoita mitään, mutta se voi säikäyttää todella pahasti. Pakkoajatuksia hävetään yleensä todella paljon, joten siksi moni ei uskalla myöskään hakea niihin apua.

Tämä voisi selittää haluttomuuden ottaa lapsi syliin.

Eikös se ole aika yleistä että toinen vanhemmista on etäinen ja toinen läheinen.. tietysti ihanne olisi että molemmat olisi yhtä kyvykkäitä ja osaavia. Siksi vanhempia kaksi tarvitaan että toinen voi kompensoida toisen puutteita.. kukaan ei ole hyvä kaikessa.

Vierailija kirjoitti:

Tunnekylmä. Pelkää lapsen tunteita, eikä osaa ottaa niitä vastaan. Ei varmaan tee kovin hyvää lapsen psyykkeelle tollanen isä

Minusta ainakin tuli ahdistunut ja moniongelmainen tapaus, jolle isä on lapsuuden muistoissa kummitteleva tuntematon mörkö.

Vierailija kirjoitti:

Osa miehistä saa yhteyden/vuorovaikutuksen lapseensa vasta kun tämä kommunikoi sanoilla eli oppii puhumaan.

Lapsemme on puhunut jo yli vuoden, pitkiäkin lauseita. Ap

Vierailija kirjoitti:

Eikös se ole aika yleistä että toinen vanhemmista on etäinen ja toinen läheinen.. tietysti ihanne olisi että molemmat olisi yhtä kyvykkäitä ja osaavia. Siksi vanhempia kaksi tarvitaan että toinen voi kompensoida toisen puutteita.. kukaan ei ole hyvä kaikessa.

Herranen aika, kyse on lapsen perustarpeesta eikä siitä, että toinen osaa opettaa hiihtämään ja toinen luistelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Millainen miehesi oma lapsuus ollut? Vaikuttaa kertomuksesi perusteella siltä ettei ihan tasapainoinen.

En tiedä totuutta, luulin että tavallinen ja niin väittää mutta olen alkanut miettiä että onko oikeasti. Hänen vanhemmat ei ole enää elossa niin en voi kysyä heiltäkään. Ap

Suosittelen ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa.

Ratkaisukeskeinen lyhytterapia on voimavarakeskeistä, vahvuuksiin keskittyvää terapiaa. Ratkaisukeskeiselle suuntaukselle on ominaista keskittyä yksilön vahvuuksiin ja tunnistaa asioita, jotka ovat hyvin. Ratkaisukeskeisyydelle on tärkeää myös tunnistaa asiat, jotka toimivat.

Pyydä keskusteluaika perheneuvolasta. Sinne voi mennä myös yksin jos miehesi ei suostu. Voimia! Hyvä kun tuot tämän ongelman esille. Asioita ei voi muuttaa jos niistä ei puhuta.

Vierailija kirjoitti:

Lapsi ei voisi vähempää kiinnostaa?

eli tuossa tapauksessa luonneviak 

Monelle empatia on oppimiskysymys. Itseasiassa niin monella, että empatiakykyjä pitäisi opettaa koulussa. Ja kotona, mutta varmistaakseemme että kaikki yhteiskunnan jäsenet kykenevät edes jonkinasteiseen empatiakykyyn tulisi empatian ja vuorovaikutuksen olla osana opetussuunnitelmaa.

Koskettelu on yleisempää lämpimän ilmaston maissa kuin kylmän ilmaston maissa. Tämän on arveltu johtuvan ehkä siitä, että lämpimässä ihmiset paljastavat enemmän ihoa kosketeltavaksi kuin kylmässä. Toinen teoria on auringonvalon vaikutus mielialaan.

Halataanko sinua tarpeeksi usein? Saatko hellyyttä yli äyräiden? Onko olkapää aina tarjolla?

Tuskin. Suomessa lukemattomia ihmisiä vaivaa krooninen hellyydenkipeys, väittää Taina Kinnunen kirjassaan Vahvat yksin, heikot sylityksin, joka käsittelee suomalaista kosketuskulttuuria.

Kinnunen analysoi kirjaansa varten kymmeniä ”kosketuselämäkertoja”. Yhteistä niille on kaipaus. On lapsuudessa laiminlyötyjä, yksinasuvia, leskiä ja vanhuksia. Parisuhteissa ja perheissäkin silitystä voi joutua ruinaamaan. Kaikki eivät uskalla edes pyytää, kunhan jäykästi puristavat kättä.

Kosketuksen puute on kansantauti, jota ei oteta vakavasti.

Kosketuksen vaikutuksia on Kinnusen mukaan tutkittu häpeällisen vähän: aihetta on pidetty epätieteellisenä. Höpsösti nimetty halipula on kuitenkin ongelma, joka voi tuottaa kipua, johtaa masennukseen tai tehdä ihmisestä väkivaltaisen.