Työhaastattelussa valehteleminen
Kommentit (32)
No sanoin osaavani ruotsia ja kyllähän mä sitä jotenkuten puhunkin mutta en mitenkään täydellisesti kuitenkaan. Aina on selvitty joka tapauksessa.
Kannattaa aina valehdella ja niin muutkin tekevät.
Vierailija kirjoitti:
Työhön liittyvissä kysymyksissä ei kannata valehdella, koska jos sinut valitaan niin todennäköisesti jäät kiinni. Sen sijaan "kielletyissä kysymyksissä" (esim. perhesuhteet) saa vapaasti valehdella, koska niitä ei saisi kysyä.
Jos ei nyt väitä vaikka osaavansa espanjaa, niin miten jäisi kiinni? Jos valehtelee esim. olleensa töissä firmassa x tehtävässä y, niin miten tuosta jää kiinni? Siis jos ei nyt väitä olleensa esim. Nokian johtaja. Vaan tyyliin jonkun "ulkomaalaisen pikkufirman palveluksessa". Virkaan saatetaan haluta tutkintotodistus nähdä, jos hakee esim. Opettajaksi tailääkäriksi. Mutta muuten...
Lähes jokainen vaaliehdokas valehtelee ennen vaaleja, sehän nimenomaan on työhaastattelu
Kielitaidosta ei kannata valehdella.
Olin taanoin työhaastattelussa ja haastattelija vaihtoi yhtäkkiä ebglanniksi ja ruotsisksi, kun selvitti kielitaitoani..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työhön liittyvissä kysymyksissä ei kannata valehdella, koska jos sinut valitaan niin todennäköisesti jäät kiinni. Sen sijaan "kielletyissä kysymyksissä" (esim. perhesuhteet) saa vapaasti valehdella, koska niitä ei saisi kysyä.
Jos ei nyt väitä vaikka osaavansa espanjaa, niin miten jäisi kiinni? Jos valehtelee esim. olleensa töissä firmassa x tehtävässä y, niin miten tuosta jää kiinni? Siis jos ei nyt väitä olleensa esim. Nokian johtaja. Vaan tyyliin jonkun "ulkomaalaisen pikkufirman palveluksessa". Virkaan saatetaan haluta tutkintotodistus nähdä, jos hakee esim. Opettajaksi tailääkäriksi. Mutta muuten...
Aina on mahdollista, että halutaankin soittaa perään edelliseen työpaikkaan, jolloin kyllä paljastuu, jos se ei ole aito. Toisekseen, jos keksii itselleen kokemusta jota ei oikeasti ole, silloin myös antaa osaavamman kuvan kuin mitä oikeasti on. Jos ei osaakaan asiaa jota väittää tehneensä 10 vuotta, niin kai se väkisinkin huomataan.
Tottakai olen vähän valehdellut, ei siinä mitään, mutta en sellasia juttuja mitkä voi tarkistaa joltain toiselta.
Ihan samanlain firmat valehtelee duuni-ilmotuksissaan, "kehittyvä,dynaaminen,..." samaa pskoota ne tekee ku muutki eikä mikään muutu. Joten tasoissa mennään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työhön liittyvissä kysymyksissä ei kannata valehdella, koska jos sinut valitaan niin todennäköisesti jäät kiinni. Sen sijaan "kielletyissä kysymyksissä" (esim. perhesuhteet) saa vapaasti valehdella, koska niitä ei saisi kysyä.
Jos ei nyt väitä vaikka osaavansa espanjaa, niin miten jäisi kiinni? Jos valehtelee esim. olleensa töissä firmassa x tehtävässä y, niin miten tuosta jää kiinni? Siis jos ei nyt väitä olleensa esim. Nokian johtaja. Vaan tyyliin jonkun "ulkomaalaisen pikkufirman palveluksessa". Virkaan saatetaan haluta tutkintotodistus nähdä, jos hakee esim. Opettajaksi tailääkäriksi. Mutta muuten...
Aina on mahdollista, että halutaankin soittaa perään edelliseen työpaikkaan, jolloin kyllä paljastuu, jos se ei ole aito. Toisekseen, jos keksii itselleen kokemusta jota ei oikeasti ole, silloin myös antaa osaavamman kuvan kuin mitä oikeasti on. Jos ei osaakaan asiaa jota väittää tehneensä 10 vuotta, niin kai se väkisinkin huomataan.
Ei saa soittaa, jos ei anna yhteystietoja. Ja riippuu varmaan tehtävästä, huomataanko.
Vierailija kirjoitti:
Kielitaidosta ei kannata valehdella.
Olin taanoin työhaastattelussa ja haastattelija vaihtoi yhtäkkiä ebglanniksi ja ruotsisksi, kun selvitti kielitaitoani..
Tunnen tyypin joka meni Ruotsissa työhaastatteluun osaamatta kieltä kunnolla ja aina kun ei ymmärtänyt kysymystä, vastasi 'ja' ja nyökytteli iloisesti. Sai paikan.
Onko aloittaja joku Asberger?
Kaikki tietää, että työhaastatteluissa joutuu kertomaan muunneltua totuuttaa omista kyvyistä tai päätyy johonkin dead-end työpaikkaan kaupan kassalle.
Olen ollut 25v työelämässä ja aika monessa haastattelussa itse ja haastatellut varmasti toistasataa työntekijä-, esihenkilö- ja päällikkötasoisia työntekijöitä.
Haastatteluista oppii aina jotain ja on hyvä jos osaisi hiukan lukea haastateltavia myös. Kannattaa kuunnella tarkasti kun haastateltavat kertovat yrityksestä ja muotoilla sanansa sen mukaan mitä he haluavat kuulla. Tämä edellyttää kyllä harjaantuneisuutta asiaan ja tulee yleensä kyseeseen vasta esihenkilö /päällikkö/johtotehtäviin haettaessa.
Tällä tasolla työskennellessä on käytännössä ihan sama millainen persoona on tai mitä pitää tärkeänä kun yrityksillä on johtamissäännöt ja -strategia joiden mukaan tulee johtaa, no sittenhän minä kertonut haastattelussa juuri sen mitä he haluavat kuulla (vaikken oikeasti ihan niin ajattelisikaan), minä vain esitän, niin kaikki muutkin tekee. Työelämä tällä tasolla on yhtä teatteria ja "kenen leipää syöt sen lauluja laulat" pitää todellakin paikassa.
Nykyiseenkin työpaikkaani pääsin aiemman kokemuksen ja ihan vaan hoksaavuuteni ja puhelahjojeni takia vaikka minulla ei ole amk tutkintoa vaikka sitä vaadittiin (moni muu lyhyempi tutkinto kyllä ajaa saman asian ja minulla on osaamista niin että voisin vaikka toimia osaamisalani amk opettajana). Pyöritin haastateltavat kysymyksilläni ja puheellani niin että he tajusivat minun olevan osaaja ja varsin pätevä tehtävään. Käytin saman tasoista argumentointityyliä kuin tuleva pomoni joka teki häneen heti vaikutuksen. Luin hänen ilmeitä ja eleitä ja lisäsin sitä mistä näin hänen vaikuttuvan.
Haastattelu oli mielestäni todella perustasoinen jopa vaatimaton, kun kyseessä oli kuitenkin ylemmän toimihenkilön tehtävä, itse olisin testannut paljon enemmän.
Sain paikan 1 h haastattelun jälkeen. Siis paikan josta en nyt rehellisesti sanottuna ollut alkuunkaan kovin kiinnostunut, hain vain koska tämän tasoisia paikkoja tulee todella harvoin auki ja olin paikkakunnan vaihdoksen takia työttömänä (itse päättämälläni työelämätauolla muutamia kuukausia).
Nyt olen työssä jonka sisältö ei kiinnosta pätkääkään, hallinnoin vain asioita ja istun kuuntelemassa jaarittelevia hidastempoisia palavereja ja mietin että voi helvetti kun ei kiinnosta tippaakaan. Vedän kuin jotain näytöstä työpäivät. Teen tätä vain kohtuuhyvän liksan takia. Saa nähdä kuinka kauan.
Tottakai. Viimeksi hain yhtä työtä vain koska olin työtön ja työmarkkinatuella. Työ oli lähtökohtaisesti aika ikävänkuuloinen ja haastattelija ällö setämies.
Valehtelin olevani todella motivoitunut, kiinnostunut jatkostakin alun määräaikaisuuden jälkeen ja kehuin työpaikkaa todella kiinnostavaksi.
Sain paikan. Oli ihan hirveää, mutta sain ansiosidonnaisen päivät täyteen. Jatkoa en ottanut.
Tuosta valehtelemisesta työhaastattelussa on julkisella puolella tullut tapa. Viimeaikoina ei kaupunkiimme ole valittu muita kuin täysin osaamattomia ja laiskoja ihmisiä.
Rekrytoijat taitavat olla itsekin ihan pihalla, mitä uuden työtekijän toimenkuvaan kuuluu.
Työhaastattelu on tilanne, jossa molemmat osapuolet käyttävät värikynää ja molemmat sen myös tietävät.
Vierailija kirjoitti:
Entä terveyskysymykset?
Terveysasiat kuuluvat kiellettyihin kysymyksiin.
Naiset valehtelee työhaastattelussa aina osaamisensa. Vai miten muuten on selitettävissä sadat avaukset palstallakin siitä että yhyy en saanut opastusta työhön??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä terveyskysymykset?
Terveysasiat kuuluvat kiellettyihin kysymyksiin.
Naispuolisen hakijan henkinen tila on pystyttävä selvittämään jollain tapaa.
Vierailija kirjoitti:
Naiset valehtelee työhaastattelussa aina osaamisensa. Vai miten muuten on selitettävissä sadat avaukset palstallakin siitä että yhyy en saanut opastusta työhön??
Tämä! Työn joko osaa tai ei.
Työhön liittyvissä kysymyksissä ei kannata valehdella, koska jos sinut valitaan niin todennäköisesti jäät kiinni. Sen sijaan "kielletyissä kysymyksissä" (esim. perhesuhteet) saa vapaasti valehdella, koska niitä ei saisi kysyä.