Kelpaisiko sinulle kihlasormukseksi tulevan anoppisi sormus?

Täytyy sanoa että riippuu sormuksesta. Tuskin kuitenkaan.

Tietysti kelpaisi, onhan se arvokkaampi kun se kertoo jatkuvuudesta ja sillä on historia. Minulla on vihkisormuksena mummoni sormus, ja se on tärkeämpi kuin joku uusi olisi. Ja säästyy siinä luonnonvarojakin kun kierrätetään.

Olisin otettu jos sellaista tarjottaisiin. Tuntisin itseni erityiseksi jos mies tarjoaisi äitinsä, elämänsä tärkeimmän ihmisen, sormusta.

No jos haluaa antaa sen ja sopii niin miksei. Ei ole niin justiinsa.

Aika monen anoppi on vielä elossa, kun kihloihin mennään.

Pitäisin outona, jos anopilta otettaisiin sormus minulle.

Kuolleen anopin tai miehen mummin sormusta voisin ilman muuta harkita, jos on edes suunnilleen mieleinen.

Ei kelpaisi. Pitäisin miestä pihinä.

Riippuu sormuksestakin. Mun anoppini on pieni Sormunen nainen, joten hänen sormuksensa ei olisi mahtunut eikä se ollut kyllä ihan minun näköiseni. (Hän ei itsekään käytä sormustaan enää, ei ole koruihmisiä).

Diana meni kihloihin vuonna 81. 87-89 olin töissä kultasepänliikkeessä ja tämä malli, siis vaatimaton malli, oli silloin hyvin myyty sormus.

Hypetys kesti kauan ja se oli melkoinen .

Eihän Kate käytä sormusta päivittäin.

Sen sijaan minä käytän omaa kihlasormustani päivittäin. Olen käyttänyt siitä asti, kun sain.

Tietysti!

Kelpaisi. Sehän on vain symbolinen merkki, jonka voi vaihtaa myöhemmin mieluisempaan. Tai olla käyttämättä ollenkaan.

No jos anoppi on vielä elossa (”tuleva anoppi”) niin pitäisin sitä tosi omituisena. Jos mies olisi antanut esimerkiksi edesmenneen mumminsa sormuksen, olisin pitänyt sitä suurena kunnianosoituksena. Oma vihkisormukseni on oman mummini vanha.