mies oli leikkauksessa...ja nyt saan viikot hoitaa yksin käytännössä lapsia :D

Nauratko sille että miehes leikattiin vai sille että on rankkaa hoitaa yksin lapsia?

Ei se varmaan huvikseen niin rankkaan leikkaukseen mennyt.



Olet kamala ämmä.

siis hymyilyttää siksi kun on kaksi pientä termiittiä,en siis miehelleni naura!

Voi kiesus...

jos joku vois selventää.

Minä hoidan aina yksin kaksi lastamme, enkä koe olevan edes rankkaa.

että olin onnellinen, että leikkaus meni hyvin, mutta kolmannella viikolla alkoi jo korpeamaan se jatkuva kodinhoito ja lasten hoitaminen kun oltiin kaikki vielä kotona ja mihinkään ei voi mennä kun miestä ei voi jättää... " Vain" kaksi lasta, mutta sitten se ukko siinä rinnalla vielä... Eikä muuten juuri sellaista aikaa että voisi henkäistä. Huh! Onneksi jokainen päivä on edellistä parempi!



Ja ennen kuin alatte aukoa päätänne, niin perheessä tällainen on iso juttu: ensin on stressi leikkauksesta, huoli miehen toipumisesta ja sitten yksin vastata kaikesta kun on tottunut jakamaan sen kaiken. On se rankkaa! Tsemppiä!

Ei käynyt mielessäsi, että on paljon yksinhuoltajia, jotka joutuvat aina hoitamaan lapset yksin.

On myös paljon reissutyöläisiä, jotka eivät ole kotona auttamassa.

Ja paljon muita syitä, miksi toinen vastaa kodista ja lapsista yksin. Aina.

kuhanko vitsillä laitoin, voi herranjestas miten nirppanokka marttyyriäitejä tääl kuhisee.

Ei todellakaan ole erityisen vaikeaa,mut hommaa kyllä on kun on vauva ja taapero. :))))

Mmistä johtuu oikeesti?

kysyy ap.



ja mistä keksitte että olen uupunut...ja valitan tilannettani...

hommaa vaan on paljon,mutta en koe sitä erityisen raskaana kuitenkaan..

muutakun nyt,en pääse koko yönä nukkumaan kun taapero heräs ;)

Aloitin tuossa huhtikuussa vielä itse kolmivuorotyön :)

tilanteissa, mutta kyllä meillä ainakin on pienoinen kriisi se, että miehellä todetaan sairaus, leikataan ja sitten useampi viikko pitää toipua. On se kyllä kumma, että koskaan ei saa sanoa mitään kun muilla on aina jotenkin surkeempaa. Niillä yksinhuoltaja- ja reissuäideillä ei varmaan sohvalla makaa helvetin kipeä mies, joka toipuu vaikeasta leikkauksesta ja itse saa koko ajan tippa linssissä tsempata kun toinen on fyysisesti ja henkisesti ihan remontissa. Kyllä mulla mun mielestä on oikeus sanoa, että rankkaa on elää tätä tilannetta! On tässä paljon valonpilkkujakin ja pikkuhiljaa päästään eteenpäin, mutta on vaan kiva ajatus, että aina ei tarvitse olla niin reipas, vaan joskus voisi sanoa, että mitenkähän jaksan....

Eikös olisi parempi maata sängyssä tai sairaalassa?

mutta kieltämättä ottaa hieman päähän ns turha valitus. Olen kahden pienen lapsen yh ja isä ei tapaa lapsia, enkä ole ainoa tässä maassa. Ap:lle sentään on normaalissa arjessa toinen aikuinen jakamassa hoitovastuuta, toiset pyörittää sitä sikusta vuodesta toiseen.

huolimatta.. kolme lasta välillä 0-4 vee silloin. Se oli rankkaa aikaa !



Toipumisia sun miehelles !