Lue keskustelun säännöt.
Onko tämmöistä koirarotua olemassakaan?
24.04.2021 |
Mulla on ollut koiria ennenkin, joten on jo kokemusta niin hyvine kuin huonoine puolineen koiran omistamisesta ja kouluttamisesta. Aiempi koira nukkui pois vanhuuttaan, ja olen nyt alkanut miettimään uutta koirakaveria. Mutta en vain tunnu löytävän sopivaa, jos joku kriteeri mätsää, niin sitten rodulla on joku iso negatiivinen piirre.
Haluaisin koiran, joka/josta
-ei juurikaan lähde karvaa. Trimmaaminen ei haittaa, pääasia että niitä karvoja ei ole koko talo/vaatteet/auto/työeväät/suu/koko maailma täynnänsä kesät talvet
-on helppo kouluttaa ja on tottelevainen, tykkäisin harrastaa esim. tokoa
-pysyttelee koulutettuna omistajan lähellä, eikä lähde omille reissuilleen. Siis että voi pitää irti kun on itse pihalla tai metsälenkeillä jne ilman jatkuvaa stressaamista sen suhteen, että kohta sesse pistää kuulon pois päältä ja katoaa häntä viuhuen jonnekin.
-vieraat/pihaan tulijat saa ilmoittaa haukulla, mutta muuten ei tarvitsisi räksyttää kaikkea
-koiran pitäisi pystyä kulkea mukana monenlaisiin paikkoihin, joten olisi sellainen ettei ole arka, stressiherkkä vaan pystyisi olemaan rauhallinen vaikka ympärillä ois melkein millaista menoa tahansa. Ehdottomasti ei saa olla arka ja ääniherkkä!
-koolla ei sinänsä suurta väliä, mutta mieluummin keskikokoinen tai ehkä isompi. En oikein välitä sellaista pienistä taskukoirista.
Arki koiran kanssa olisi ulkoilua, metsässä samoilua, tokoilua. Työ on sellainen, että voisin sinnekin välillä ottaa koiran mukaan, mutta siellä pitäisi sitten osata olla rauhassa kun asiakkaita saapuu paikalle. Jos koira jää kotiin työpäivän ajaksi, niin sitten ois yksinoloa kahdeksan tuntia maksimissaan. Asun maaseudulla, mutta keskustaan on sen verran lyhyt matka, että sielläkin tulisi lenkkeiltyä, ns. ihmisten ilmoilla. Pieniä lapsia ei enää perheessämme ole eikä muita koiriakaan. Pari rauhallista sisäkissaa löytyy. Ystävillä on koiria, niin yhteislenkkeilyjä tulisi varmaan tehtyä ja yhteisiä metsäretkiä.
Onko mulla ihan utopistiset toiveet koiran suhteen?
Kommentit (25)
Kuvailit just tervuen. Karvaa tosin lähtee keväisin ja syksyisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suutsnautseri. Ei liikaa metsästysvaistoa, ja älykäs kuin mikä. Ei helpoimmasta päästä, mutta hyvin koulutettuna (positiivisella vahvistamisella) on luotettava kuin kallio. Vaatii myös kunnon sosiaalistamisen. Pahimmillaan liian reviititietoinen ja suojelutaipumus pukkaa voimakkaana esiin, jos ei pysty luottamaan omistajaansa. Lojaali, kärsivällinen, huumorintajuinen, utelias. Saattaa olla vähän taivaanrannan maalari (meillä viimeisin haisteli kukkia koko ajan, siis ihan oikeasti oli onnesta soikeana keväällä, kun löysi ensimmäisen leskenlehden). Valitettavasti jättirotuisena tuppaavat olemaan lyhytikäisiä, joten nyt meillä on snautseri, siis se peruskokoinen. Vähän nössömpi, mutta voi johtua myös ihan yksilöstä.
Oletko varautunut siihen että voit saada "rikkinäisen" yksilön jonka hermot vuotaa? Nuo ei aina näy pentu aikana.
Keskikokoinen tai iso villakoira?
Lagotto?
Joku muu vesikoira?
Snautseri?
Irlanninterrieri?
Vehnäterrieri?
Helppoudesta en tiedä.. tai noh, onko mikään koira "helppo".
Vierailija kirjoitti:
Kuvailit just tervuen. Karvaa tosin lähtee keväisin ja syksyisin.
Ei ole kyllä todellakaan helpoimmasta päästä kouluttaa. Niissä myös tavataan suht paljon huonohermoisia yksilöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuli ihan ensimmäisena mieleen keskikokoinen villakoira.
Coton de Tulear (tosin halusit isompikokoisen koiran) - jonkin verran haukkuu esim. kadulla kulkijoita, muuten toiveesi täyttyvät
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suutsnautseri. Ei liikaa metsästysvaistoa, ja älykäs kuin mikä. Ei helpoimmasta päästä, mutta hyvin koulutettuna (positiivisella vahvistamisella) on luotettava kuin kallio. Vaatii myös kunnon sosiaalistamisen. Pahimmillaan liian reviititietoinen ja suojelutaipumus pukkaa voimakkaana esiin, jos ei pysty luottamaan omistajaansa. Lojaali, kärsivällinen, huumorintajuinen, utelias. Saattaa olla vähän taivaanrannan maalari (meillä viimeisin haisteli kukkia koko ajan, siis ihan oikeasti oli onnesta soikeana keväällä, kun löysi ensimmäisen leskenlehden). Valitettavasti jättirotuisena tuppaavat olemaan lyhytikäisiä, joten nyt meillä on snautseri, siis se peruskokoinen. Vähän nössömpi, mutta voi johtua myös ihan yksilöstä.
Haisteli kukkia.. heh :D Ihana.
Koira on ihmisen pahin vihollinen ja se haisee ja räkyttää ja karvaa. Ihan sama mikä rotu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuvailit just tervuen. Karvaa tosin lähtee keväisin ja syksyisin.
Belggariako tarkoitat? Vaatii napakan koulutuksen ja erittäin hyvän sosiaalistamisen. Jos ekan vuoden jaksaa ja pystyy totuttamaan koiran kaikkeen, niin siitä saa ihanan koiran. Rotu on hyvin vilkas, herkkä ja taipuvainen arkuuteen tai aggressiivisuuteen ja reagoi herkästi ympäristöönsä, joten en usko ap.n tarkoittaneen tällaista.
Snautserit on itsepäisiä ja niistäkin voi tulla hyvin hankalia, ellei ole aikaa paneutua koiraan kunnolla. Yllättävän usein näkee suursnautserin joka vie omistajaansa miten tahtoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Listasi on utopiaa. Koira on eläin ja jokaisella on omanlaisensa persoona, hyvät ja huonot puolet ja erilaiset elämänkokemukset voivat vaikutta eri tavoin. Joku kompromissi täytyy löytää noiden vaatimusten suhteen tai muuten sinun täytyy hankkia koirarobotti.
Esim. Jos haluat koiran, josta ei lähde näkyvästi karvaa tai hilsettå, mutta jota tulee kuitenkin pestä, harjata ja trimmata ja turkkia suojata esim. kuralta ja sateelta, niin esim. Coton de Tulear on loistovalinta. Mieti mitkä asiat sinulle ovat tärkeimpiä ja lähde siitä liikkeelle. Muista kuitenkin, että luonteeseen liittyvät ominaisuudet voivat tuottaa yllätyksiä, joten sekin pitää hyväksyä koiraa ottaessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Espanjan vesikoira
Eikö nämä ole varautuneita toisia koiria kohtaan? Vaikeuttaa harrastuksia.
Mites olisi ranskalainen vesikoira eli barbet?
Airedalenterrierri. Viisas ja niitä ei ole liikaa eli rotu ei ole pilattu.
Barbet on kyllä käynyt mielessä, se tuntuisi sopivan noihin munkin kriteereihin melko hyvin. Tosin jossain oli, että ei välttämättä sovellu irti pidettäväksi? Oisko kellään kokemuksia tästä rodusta? Millaisessa hintahaarukassa barbetit liikkuu noin suunnilleen?
Snautseri ja suursnautseri ovat hyvin erityyppisiä koiria, vaikka näyttävätkin samalta eri kokoisina. Suursnautseri menisi hyvin aloittajan kuvaamiin spekseihin, sillä se on palvelushaluinen työkoira, joka kiintyy omistajaansa hyvin syvästi. Kuitenkaan tottelevaisuus ei suursnautserilla (kuten ei millään muullakaan koiralla) ole sisäsyntyistä, se vaatii paljon koulutusta ja se aikuistuu hitaasti, joten muutama eka vuosi on kovaa työtä. Sen jälkeen saa kyllä nauttia koirasta, joka on kuin ihmisen mieli.
Äkkiseltään tuli snautseri mieleen...Tietty voi olla vaativa kouluttaa mutta ainakin kverilla mitä oli ni aivan mahtava koira.Pysy pihassa ja lenkillä metässä ei hävittänyt korvia.Kaverilla oli siis suursnautseri