Lue keskustelun säännöt.
Yliopistossa kieltä pääaineena opiskellut!
22.04.2021 |
Ehditkö tehdä opintojen lomassa töitä? Jos kyllä, niin oliko työt omalta alalta vai ulkopuolelta?
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää nyt aina jaksako uhriutua kielten työmäärästä. Kieliopinnot ovat helppoja, kun vertaa joissakin aineissa tentittäviin kirjoihin ja tolkuttoman pitkiin esseisiin.
Ihan hyvin ehtii tehdä töitä opintojen ohella. Ainakin meillä perjantaina ei ollut opetusta, lisäksi iltavuoroon ehtii hyvin päivän luentojen jälkeen.
Olen opiskellut sekä kieliä että valtiotieteitä. Kielet oli järkyttävän työllistäviä nimenomaan sen jatkuvan tuntiopetuksen takia. Sama muuten toistui myös pedagogisissa, kielten tunteja joutui valmistelemaan 10 tuntia enemmän kuin esim historiaa.
Niin minäkin. Kielissä on yli puolet kurssista suoritettu istumalla paikalla. Onko se jostakusta vaikeaa?
TYÖLLISTÄVÄÄ. Osaatko lukea? Nyhrättiin ja nyhrättiin lukuvuosi ja saatiin 1,5 ov. Valtsikassa sai tenttimällä 5 ov kuukaudessa. Huomattavan paljon vähemmällä työllä.
Istuminen työllistävää? Älä nyt väitä, että kirjoitat luennon aikana yhden valmiin esseen? Tai luet tenttikirjan? Istuminen on helppoa ja materiaali mahdolliseen tenttiin syötetään valmiina.
Miksi kukaan niin väittäisi? Eihän se työmäärä ole lainkaan sama. Se yksi tunti on noin 0, 001 opintoviikkoa, kun taas se essee tai kirja on ainakin 1 ov.
Itse olen opiskellut sekä kieliä että oikeustiedettä ja voin ainakin omalta osaltani kertoa, että siinä missä oikiksessa saatoin saada vaikka joka viikko 4-5 op tenttimällä, sama ei olisi ollut mahdollista kielen opiskelussa. Onko toinen vaikeampaa kuin toinen — no sitä en tiedä — mutta kieliin kuluu ihan loputtomasti aikaa. Opintoviikot ja nykyiset opintopisteet lasketaan tuntimäärien mukaan, opintopisteen ollessa noin 27 tuntia työtä.
Luen yhden 200 sivun kirjan varmasti alle 27 tunnin, monesti aikaa meni neljästä kahdeksaan tuntia aiheesta riippuen. Siksi kirjoista opiskelemalla aikaa säästyy verrattuna läsnäoloa vaativiin luentoihin ja joka muuta väittää ei ole koskaan kieliä opiskellut. Hyvä esimerkki on oikisten kieliopinnot, jotka myös kestivät ainakin minulla kaksi lukuvuotta ja olisiko niistä nyt saanut 6 (?) opintopisteitä. Saman saattoi saada tenttimällä kaksi kirjaa.
Meitä on ilmeisesti useita sekä kieliä että oikeustiedettä opiskelleita tässä ketjussa. Minä olen opiskellut niiden lisäksi mm. valtio-oppia ja allekirjoitan täysin sen väitteen, että kieliopinnot vaativat paljon enemmän aikaa suhteessa opintopisteisiin. Ensimmäisiä valtio-opin kursseja tenttiessä olin ihan hämilläni, että voiko näin pienellä työmäärällä tosiaan saada jonkun 7 opintopistettä. Samoin oikisopinnot sujuvat huomattavasti nopeammin kuin kieliopinnot.
Siinä on se järki, että ainakin 90-luvulla kieliä opiskeli pääaineena melko rajallisellakin kielitaidolla varustettuja opiskelijoita. Kun heidän pääasiallinen työllistymisensä tapahtui opettajina, pidettiin ehkä välttämättömänä opettaa kieltä kädestä pitäen eli lähiopetuksen muodossa joka päivä. Siitäkään pinnistelystä huolimatta sujuvaa kielitaitoa on vaikea yliopisto-opinnoissa hankkia, kun niissä tulee niin paljon kaikenlaista asiaakin.
Muistan pari amerikkalaista opettajaa, jotka olivat aivan hermoina meitä opettaessaan, kun useimmilta pääaineopiskelijoiltakin puuttui halu tai kyky keskustella mistään. Yksikin opettaja turhaantui pienryhmätyöhön mykkien suomalaisten kanssa (juu, olin heistä yksi) niin paljon, että sai oikein kiroilu- ja tuolienheittelykohtauksen. Opiskelijat suhtautuivat siihen tamperelaisella tonninseteli-ilmeellä. Terkkuja tutuille!
Ja juu, aikaa meni kieliopintoihin aivan kohtuuttomasti verrattuna mihinkään muihin suorittamiin opintoihin ikinä. Sivuaineina tein mm. kansiksen ja kv-politiikan aineopinnot, suurimmaksi osaksi kirjatenteillä, joista selvisi hyvin vähällä vaivalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää nyt aina jaksako uhriutua kielten työmäärästä. Kieliopinnot ovat helppoja, kun vertaa joissakin aineissa tentittäviin kirjoihin ja tolkuttoman pitkiin esseisiin.
Ihan hyvin ehtii tehdä töitä opintojen ohella. Ainakin meillä perjantaina ei ollut opetusta, lisäksi iltavuoroon ehtii hyvin päivän luentojen jälkeen.
Olen opiskellut sekä kieliä että valtiotieteitä. Kielet oli järkyttävän työllistäviä nimenomaan sen jatkuvan tuntiopetuksen takia. Sama muuten toistui myös pedagogisissa, kielten tunteja joutui valmistelemaan 10 tuntia enemmän kuin esim historiaa.
Niin minäkin. Kielissä on yli puolet kurssista suoritettu istumalla paikalla. Onko se jostakusta vaikeaa?
TYÖLLISTÄVÄÄ. Osaatko lukea? Nyhrättiin ja nyhrättiin lukuvuosi ja saatiin 1,5 ov. Valtsikassa sai tenttimällä 5 ov kuukaudessa. Huomattavan paljon vähemmällä työllä.
Istuminen työllistävää? Älä nyt väitä, että kirjoitat luennon aikana yhden valmiin esseen? Tai luet tenttikirjan? Istuminen on helppoa ja materiaali mahdolliseen tenttiin syötetään valmiina.
Miksi kukaan niin väittäisi? Eihän se työmäärä ole lainkaan sama. Se yksi tunti on noin 0, 001 opintoviikkoa, kun taas se essee tai kirja on ainakin 1 ov.
Itse olen opiskellut sekä kieliä että oikeustiedettä ja voin ainakin omalta osaltani kertoa, että siinä missä oikiksessa saatoin saada vaikka joka viikko 4-5 op tenttimällä, sama ei olisi ollut mahdollista kielen opiskelussa. Onko toinen vaikeampaa kuin toinen — no sitä en tiedä — mutta kieliin kuluu ihan loputtomasti aikaa. Opintoviikot ja nykyiset opintopisteet lasketaan tuntimäärien mukaan, opintopisteen ollessa noin 27 tuntia työtä.
Luen yhden 200 sivun kirjan varmasti alle 27 tunnin, monesti aikaa meni neljästä kahdeksaan tuntia aiheesta riippuen. Siksi kirjoista opiskelemalla aikaa säästyy verrattuna läsnäoloa vaativiin luentoihin ja joka muuta väittää ei ole koskaan kieliä opiskellut. Hyvä esimerkki on oikisten kieliopinnot, jotka myös kestivät ainakin minulla kaksi lukuvuotta ja olisiko niistä nyt saanut 6 (?) opintopisteitä. Saman saattoi saada tenttimällä kaksi kirjaa.
Meitä on ilmeisesti useita sekä kieliä että oikeustiedettä opiskelleita tässä ketjussa. Minä olen opiskellut niiden lisäksi mm. valtio-oppia ja allekirjoitan täysin sen väitteen, että kieliopinnot vaativat paljon enemmän aikaa suhteessa opintopisteisiin. Ensimmäisiä valtio-opin kursseja tenttiessä olin ihan hämilläni, että voiko näin pienellä työmäärällä tosiaan saada jonkun 7 opintopistettä. Samoin oikisopinnot sujuvat huomattavasti nopeammin kuin kieliopinnot.
Siinä on se järki, että ainakin 90-luvulla kieliä opiskeli pääaineena melko rajallisellakin kielitaidolla varustettuja opiskelijoita. Kun heidän pääasiallinen työllistymisensä tapahtui opettajina, pidettiin ehkä välttämättömänä opettaa kieltä kädestä pitäen eli lähiopetuksen muodossa joka päivä. Siitäkään pinnistelystä huolimatta sujuvaa kielitaitoa on vaikea yliopisto-opinnoissa hankkia, kun niissä tulee niin paljon kaikenlaista asiaakin.
Muistan pari amerikkalaista opettajaa, jotka olivat aivan hermoina meitä opettaessaan, kun useimmilta pääaineopiskelijoiltakin puuttui halu tai kyky keskustella mistään. Yksikin opettaja turhaantui pienryhmätyöhön mykkien suomalaisten kanssa (juu, olin heistä yksi) niin paljon, että sai oikein kiroilu- ja tuolienheittelykohtauksen. Opiskelijat suhtautuivat siihen tamperelaisella tonninseteli-ilmeellä. Terkkuja tutuille!
Ja juu, aikaa meni kieliopintoihin aivan kohtuuttomasti verrattuna mihinkään muihin suorittamiin opintoihin ikinä. Sivuaineina tein mm. kansiksen ja kv-politiikan aineopinnot, suurimmaksi osaksi kirjatenteillä, joista selvisi hyvin vähällä vaivalla.
Huh, kerrankin uskallan ottaa tämän puheeksi, kun nimettömänä saan. Minä olen 80-luvulta lähtien kummastellut sitä, miksi kieltenopettajien kielitaito on niin kehno. Eikö heiltä edellytetä lukiotasoa kummempaa ja mitä ihmettä he oikein opiskelevat ne viisi vuotta? Moni nykyope on naimisissakin oman opetuskielensä natiivipuhujan kanssa, mutta taso vain ei ole parantunut siinä suhteessa kuin voisi odottaa; kielioppivirheitä tulee koko ajan, ääntäminen on tankerohkoa ja luulot omasta taidosta hirmuisen suuret. Kyse ei ole vain lukioiden ja peruskoulun opettajista, vaan myös muilla asteilla työskentelevistä.
Sai meillä kääntäjänkoulutuksessakin välillä ihmetellä, mutta meillä kielitaidon piti olla jo pääsykokeissa hyvä ja kielentajun vielä parempi. Ensimmäisen vuoden jälkeen ei enää opiskeltu itse kieltä, vaan sen taito piti hankkia opiskelun ohessa. Muistanpa silti maisterina jo muutaman vuoden olleen kaverini vastauksen, kun ulkomaalainen kollega soitti ja kysyi ensimmäiseksi säätilaa; kaverini tuijotti hetkisen ikkunan takana putoilevaa räntää ja sanoi: "It rains very wetty snow." Tuo on niin monella tavalla väärin, että se karmii vielä neljännesvuosisadan jälkeenkin.
(Joku voisi kysyä, kuka minä olen muita moittimaan. Olin opiskelun alussa sujuvampi puhuja kuin jotkut muut valmistuessaan, eikä kuilu ole vieläkään kasvanut umpeen. Totta se on, mutta toki epäillä saa, kun ei anonyyminä paljon todistella.)
Turhanpäiväistä ja älytöntä hommaa alkaa opiskelemaan KIELIÄ tässä tekoälyn kehityksen vaiheessa. On ihan hilkulla että tekoäly saadaan oppimaan kaikki maailman kirjoitetut kielet. Ja kun näin käy niin se sitten oppii ne muutamassa tunnissa. Joten olet ihan varmasti työttömänä ennen vuotta 2030. Olen tekoälyalalla töissä ja tiedän mistä puhun.
Vierailija kirjoitti:
Turhanpäiväistä ja älytöntä hommaa alkaa opiskelemaan KIELIÄ tässä tekoälyn kehityksen vaiheessa. On ihan hilkulla että tekoäly saadaan oppimaan kaikki maailman kirjoitetut kielet. Ja kun näin käy niin se sitten oppii ne muutamassa tunnissa. Joten olet ihan varmasti työttömänä ennen vuotta 2030. Olen tekoälyalalla töissä ja tiedän mistä puhun.
Jo nykyään on tosi hyviä kääntimiä, mutta niiden ongelma on se, että virheettömyyteen ne eivät koskaan pääse, paitsi silloin kun aihealue on todella rajattu ja täysin mekaaninen. Esim. perussopimustekstit, joiden täytyy tietenkin olla alkukielelläkin täysin yksiselitteiset ja lyhyin, selvin lausein kirjoitettu. Tätäkään pätkää ei kääntimet saisi käännettyä virheettömästi.
Eli jonkun on pakko kuitenkin tarkistaa kääntimen tekemä työ ja yleensä myös parantaa tyyliä. Vaikka virheitä olisi vain joka kymmenennessä virkkeessä, ei ne sieltä itsestään esiin hyppää, vaan jonkun on ne etsittävä. Eli tekoäly kyllä helpottaa kääntäjän työtä, muttei valitettavasti tee sitä tarpeettomaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää nyt aina jaksako uhriutua kielten työmäärästä. Kieliopinnot ovat helppoja, kun vertaa joissakin aineissa tentittäviin kirjoihin ja tolkuttoman pitkiin esseisiin.
Ihan hyvin ehtii tehdä töitä opintojen ohella. Ainakin meillä perjantaina ei ollut opetusta, lisäksi iltavuoroon ehtii hyvin päivän luentojen jälkeen.
Olen opiskellut sekä kieliä että valtiotieteitä. Kielet oli järkyttävän työllistäviä nimenomaan sen jatkuvan tuntiopetuksen takia. Sama muuten toistui myös pedagogisissa, kielten tunteja joutui valmistelemaan 10 tuntia enemmän kuin esim historiaa.
Niin minäkin. Kielissä on yli puolet kurssista suoritettu istumalla paikalla. Onko se jostakusta vaikeaa?
TYÖLLISTÄVÄÄ. Osaatko lukea? Nyhrättiin ja nyhrättiin lukuvuosi ja saatiin 1,5 ov. Valtsikassa sai tenttimällä 5 ov kuukaudessa. Huomattavan paljon vähemmällä työllä.
Istuminen työllistävää? Älä nyt väitä, että kirjoitat luennon aikana yhden valmiin esseen? Tai luet tenttikirjan? Istuminen on helppoa ja materiaali mahdolliseen tenttiin syötetään valmiina.
Miksi kukaan niin väittäisi? Eihän se työmäärä ole lainkaan sama. Se yksi tunti on noin 0, 001 opintoviikkoa, kun taas se essee tai kirja on ainakin 1 ov.
Itse olen opiskellut sekä kieliä että oikeustiedettä ja voin ainakin omalta osaltani kertoa, että siinä missä oikiksessa saatoin saada vaikka joka viikko 4-5 op tenttimällä, sama ei olisi ollut mahdollista kielen opiskelussa. Onko toinen vaikeampaa kuin toinen — no sitä en tiedä — mutta kieliin kuluu ihan loputtomasti aikaa. Opintoviikot ja nykyiset opintopisteet lasketaan tuntimäärien mukaan, opintopisteen ollessa noin 27 tuntia työtä.
Luen yhden 200 sivun kirjan varmasti alle 27 tunnin, monesti aikaa meni neljästä kahdeksaan tuntia aiheesta riippuen. Siksi kirjoista opiskelemalla aikaa säästyy verrattuna läsnäoloa vaativiin luentoihin ja joka muuta väittää ei ole koskaan kieliä opiskellut. Hyvä esimerkki on oikisten kieliopinnot, jotka myös kestivät ainakin minulla kaksi lukuvuotta ja olisiko niistä nyt saanut 6 (?) opintopisteitä. Saman saattoi saada tenttimällä kaksi kirjaa.
Meitä on ilmeisesti useita sekä kieliä että oikeustiedettä opiskelleita tässä ketjussa. Minä olen opiskellut niiden lisäksi mm. valtio-oppia ja allekirjoitan täysin sen väitteen, että kieliopinnot vaativat paljon enemmän aikaa suhteessa opintopisteisiin. Ensimmäisiä valtio-opin kursseja tenttiessä olin ihan hämilläni, että voiko näin pienellä työmäärällä tosiaan saada jonkun 7 opintopistettä. Samoin oikisopinnot sujuvat huomattavasti nopeammin kuin kieliopinnot.
Siinä on se järki, että ainakin 90-luvulla kieliä opiskeli pääaineena melko rajallisellakin kielitaidolla varustettuja opiskelijoita. Kun heidän pääasiallinen työllistymisensä tapahtui opettajina, pidettiin ehkä välttämättömänä opettaa kieltä kädestä pitäen eli lähiopetuksen muodossa joka päivä. Siitäkään pinnistelystä huolimatta sujuvaa kielitaitoa on vaikea yliopisto-opinnoissa hankkia, kun niissä tulee niin paljon kaikenlaista asiaakin.
Muistan pari amerikkalaista opettajaa, jotka olivat aivan hermoina meitä opettaessaan, kun useimmilta pääaineopiskelijoiltakin puuttui halu tai kyky keskustella mistään. Yksikin opettaja turhaantui pienryhmätyöhön mykkien suomalaisten kanssa (juu, olin heistä yksi) niin paljon, että sai oikein kiroilu- ja tuolienheittelykohtauksen. Opiskelijat suhtautuivat siihen tamperelaisella tonninseteli-ilmeellä. Terkkuja tutuille!
Ja juu, aikaa meni kieliopintoihin aivan kohtuuttomasti verrattuna mihinkään muihin suorittamiin opintoihin ikinä. Sivuaineina tein mm. kansiksen ja kv-politiikan aineopinnot, suurimmaksi osaksi kirjatenteillä, joista selvisi hyvin vähällä vaivalla.
Minä opiskelin ruotsia 1983-1991 ja kyllä meillä ainakin höylättiin esim ääntämienn just eikä melkein.
Se mikä minua järkytti aineenopettajanopinnoissa myöhemmin oli, että Norssin ohjaava opettaja ei osannut ääntää ruotsia ollenkaan! Oli siis ohjaamassa auskuja, mutta puhui ouluruottia. Ei osannut pehmeitä konsonantteja, u-ljud oli yyyy jne. En tajua miten hän on siihen asti päässyt sillä tankerolla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää nyt aina jaksako uhriutua kielten työmäärästä. Kieliopinnot ovat helppoja, kun vertaa joissakin aineissa tentittäviin kirjoihin ja tolkuttoman pitkiin esseisiin.
Ihan hyvin ehtii tehdä töitä opintojen ohella. Ainakin meillä perjantaina ei ollut opetusta, lisäksi iltavuoroon ehtii hyvin päivän luentojen jälkeen.
Olen opiskellut sekä kieliä että valtiotieteitä. Kielet oli järkyttävän työllistäviä nimenomaan sen jatkuvan tuntiopetuksen takia. Sama muuten toistui myös pedagogisissa, kielten tunteja joutui valmistelemaan 10 tuntia enemmän kuin esim historiaa.
Niin minäkin. Kielissä on yli puolet kurssista suoritettu istumalla paikalla. Onko se jostakusta vaikeaa?
TYÖLLISTÄVÄÄ. Osaatko lukea? Nyhrättiin ja nyhrättiin lukuvuosi ja saatiin 1,5 ov. Valtsikassa sai tenttimällä 5 ov kuukaudessa. Huomattavan paljon vähemmällä työllä.
Istuminen työllistävää? Älä nyt väitä, että kirjoitat luennon aikana yhden valmiin esseen? Tai luet tenttikirjan? Istuminen on helppoa ja materiaali mahdolliseen tenttiin syötetään valmiina.
Miksi kukaan niin väittäisi? Eihän se työmäärä ole lainkaan sama. Se yksi tunti on noin 0, 001 opintoviikkoa, kun taas se essee tai kirja on ainakin 1 ov.
Itse olen opiskellut sekä kieliä että oikeustiedettä ja voin ainakin omalta osaltani kertoa, että siinä missä oikiksessa saatoin saada vaikka joka viikko 4-5 op tenttimällä, sama ei olisi ollut mahdollista kielen opiskelussa. Onko toinen vaikeampaa kuin toinen — no sitä en tiedä — mutta kieliin kuluu ihan loputtomasti aikaa. Opintoviikot ja nykyiset opintopisteet lasketaan tuntimäärien mukaan, opintopisteen ollessa noin 27 tuntia työtä.
Luen yhden 200 sivun kirjan varmasti alle 27 tunnin, monesti aikaa meni neljästä kahdeksaan tuntia aiheesta riippuen. Siksi kirjoista opiskelemalla aikaa säästyy verrattuna läsnäoloa vaativiin luentoihin ja joka muuta väittää ei ole koskaan kieliä opiskellut. Hyvä esimerkki on oikisten kieliopinnot, jotka myös kestivät ainakin minulla kaksi lukuvuotta ja olisiko niistä nyt saanut 6 (?) opintopisteitä. Saman saattoi saada tenttimällä kaksi kirjaa.
Meitä on ilmeisesti useita sekä kieliä että oikeustiedettä opiskelleita tässä ketjussa. Minä olen opiskellut niiden lisäksi mm. valtio-oppia ja allekirjoitan täysin sen väitteen, että kieliopinnot vaativat paljon enemmän aikaa suhteessa opintopisteisiin. Ensimmäisiä valtio-opin kursseja tenttiessä olin ihan hämilläni, että voiko näin pienellä työmäärällä tosiaan saada jonkun 7 opintopistettä. Samoin oikisopinnot sujuvat huomattavasti nopeammin kuin kieliopinnot.
Siinä on se järki, että ainakin 90-luvulla kieliä opiskeli pääaineena melko rajallisellakin kielitaidolla varustettuja opiskelijoita. Kun heidän pääasiallinen työllistymisensä tapahtui opettajina, pidettiin ehkä välttämättömänä opettaa kieltä kädestä pitäen eli lähiopetuksen muodossa joka päivä. Siitäkään pinnistelystä huolimatta sujuvaa kielitaitoa on vaikea yliopisto-opinnoissa hankkia, kun niissä tulee niin paljon kaikenlaista asiaakin.
Muistan pari amerikkalaista opettajaa, jotka olivat aivan hermoina meitä opettaessaan, kun useimmilta pääaineopiskelijoiltakin puuttui halu tai kyky keskustella mistään. Yksikin opettaja turhaantui pienryhmätyöhön mykkien suomalaisten kanssa (juu, olin heistä yksi) niin paljon, että sai oikein kiroilu- ja tuolienheittelykohtauksen. Opiskelijat suhtautuivat siihen tamperelaisella tonninseteli-ilmeellä. Terkkuja tutuille!
Ja juu, aikaa meni kieliopintoihin aivan kohtuuttomasti verrattuna mihinkään muihin suorittamiin opintoihin ikinä. Sivuaineina tein mm. kansiksen ja kv-politiikan aineopinnot, suurimmaksi osaksi kirjatenteillä, joista selvisi hyvin vähällä vaivalla.
Minä opiskelin ruotsia 1983-1991 ja kyllä meillä ainakin höylättiin esim ääntämienn just eikä melkein.
Se mikä minua järkytti aineenopettajanopinnoissa myöhemmin oli, että Norssin ohjaava opettaja ei osannut ääntää ruotsia ollenkaan! Oli siis ohjaamassa auskuja, mutta puhui ouluruottia. Ei osannut pehmeitä konsonantteja, u-ljud oli yyyy jne. En tajua miten hän on siihen asti päässyt sillä tankerolla!
Meillä oli myös Norssissa aikamoista tankeroa vääntävä enkunope, mutta verrattuna myöhemmin tapaamiini englanninopettajiin, norssin ohjaavat opettajat olivat oikeasti todella hyviä. Vastaan on tullut muodollisesti päteviä englanninopettajia, jotka ilmiselvästi eivät osaa aivan yksinkertaistakaan perusenglantia. Enkkuluokillakin on alaluokilla ollut sellaisia opettajia, joilta puuttuu kokonaan puhekielen osaaminen. Ohjaa siinä alaluokkalaisia, jos et tiedä ihan perussanastoa ja ilmaisuja ja ääntämyskin on hiljainen suomalainen monotooni. Kamalaa se on myös lapsille! Varmasti nämäkin ovat parempia kirjoittamaan esseitä muinaisenglantilaisesta kirjallisuudesta, mutta opettajana niistä taidoista on vähän iloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää nyt aina jaksako uhriutua kielten työmäärästä. Kieliopinnot ovat helppoja, kun vertaa joissakin aineissa tentittäviin kirjoihin ja tolkuttoman pitkiin esseisiin.
Ihan hyvin ehtii tehdä töitä opintojen ohella. Ainakin meillä perjantaina ei ollut opetusta, lisäksi iltavuoroon ehtii hyvin päivän luentojen jälkeen.
Olen opiskellut sekä kieliä että valtiotieteitä. Kielet oli järkyttävän työllistäviä nimenomaan sen jatkuvan tuntiopetuksen takia. Sama muuten toistui myös pedagogisissa, kielten tunteja joutui valmistelemaan 10 tuntia enemmän kuin esim historiaa.
Niin minäkin. Kielissä on yli puolet kurssista suoritettu istumalla paikalla. Onko se jostakusta vaikeaa?
TYÖLLISTÄVÄÄ. Osaatko lukea? Nyhrättiin ja nyhrättiin lukuvuosi ja saatiin 1,5 ov. Valtsikassa sai tenttimällä 5 ov kuukaudessa. Huomattavan paljon vähemmällä työllä.
Istuminen työllistävää? Älä nyt väitä, että kirjoitat luennon aikana yhden valmiin esseen? Tai luet tenttikirjan? Istuminen on helppoa ja materiaali mahdolliseen tenttiin syötetään valmiina.
Miksi kukaan niin väittäisi? Eihän se työmäärä ole lainkaan sama. Se yksi tunti on noin 0, 001 opintoviikkoa, kun taas se essee tai kirja on ainakin 1 ov.
Itse olen opiskellut sekä kieliä että oikeustiedettä ja voin ainakin omalta osaltani kertoa, että siinä missä oikiksessa saatoin saada vaikka joka viikko 4-5 op tenttimällä, sama ei olisi ollut mahdollista kielen opiskelussa. Onko toinen vaikeampaa kuin toinen — no sitä en tiedä — mutta kieliin kuluu ihan loputtomasti aikaa. Opintoviikot ja nykyiset opintopisteet lasketaan tuntimäärien mukaan, opintopisteen ollessa noin 27 tuntia työtä.
Luen yhden 200 sivun kirjan varmasti alle 27 tunnin, monesti aikaa meni neljästä kahdeksaan tuntia aiheesta riippuen. Siksi kirjoista opiskelemalla aikaa säästyy verrattuna läsnäoloa vaativiin luentoihin ja joka muuta väittää ei ole koskaan kieliä opiskellut. Hyvä esimerkki on oikisten kieliopinnot, jotka myös kestivät ainakin minulla kaksi lukuvuotta ja olisiko niistä nyt saanut 6 (?) opintopisteitä. Saman saattoi saada tenttimällä kaksi kirjaa.
Meitä on ilmeisesti useita sekä kieliä että oikeustiedettä opiskelleita tässä ketjussa. Minä olen opiskellut niiden lisäksi mm. valtio-oppia ja allekirjoitan täysin sen väitteen, että kieliopinnot vaativat paljon enemmän aikaa suhteessa opintopisteisiin. Ensimmäisiä valtio-opin kursseja tenttiessä olin ihan hämilläni, että voiko näin pienellä työmäärällä tosiaan saada jonkun 7 opintopistettä. Samoin oikisopinnot sujuvat huomattavasti nopeammin kuin kieliopinnot.
Siinä on se järki, että ainakin 90-luvulla kieliä opiskeli pääaineena melko rajallisellakin kielitaidolla varustettuja opiskelijoita. Kun heidän pääasiallinen työllistymisensä tapahtui opettajina, pidettiin ehkä välttämättömänä opettaa kieltä kädestä pitäen eli lähiopetuksen muodossa joka päivä. Siitäkään pinnistelystä huolimatta sujuvaa kielitaitoa on vaikea yliopisto-opinnoissa hankkia, kun niissä tulee niin paljon kaikenlaista asiaakin.
Muistan pari amerikkalaista opettajaa, jotka olivat aivan hermoina meitä opettaessaan, kun useimmilta pääaineopiskelijoiltakin puuttui halu tai kyky keskustella mistään. Yksikin opettaja turhaantui pienryhmätyöhön mykkien suomalaisten kanssa (juu, olin heistä yksi) niin paljon, että sai oikein kiroilu- ja tuolienheittelykohtauksen. Opiskelijat suhtautuivat siihen tamperelaisella tonninseteli-ilmeellä. Terkkuja tutuille!
Ja juu, aikaa meni kieliopintoihin aivan kohtuuttomasti verrattuna mihinkään muihin suorittamiin opintoihin ikinä. Sivuaineina tein mm. kansiksen ja kv-politiikan aineopinnot, suurimmaksi osaksi kirjatenteillä, joista selvisi hyvin vähällä vaivalla.
Minä opiskelin ruotsia 1983-1991 ja kyllä meillä ainakin höylättiin esim ääntämienn just eikä melkein.
Se mikä minua järkytti aineenopettajanopinnoissa myöhemmin oli, että Norssin ohjaava opettaja ei osannut ääntää ruotsia ollenkaan! Oli siis ohjaamassa auskuja, mutta puhui ouluruottia. Ei osannut pehmeitä konsonantteja, u-ljud oli yyyy jne. En tajua miten hän on siihen asti päässyt sillä tankerolla!
Meillä oli myös Norssissa aikamoista tankeroa vääntävä enkunope, mutta verrattuna myöhemmin tapaamiini englanninopettajiin, norssin ohjaavat opettajat olivat oikeasti todella hyviä. Vastaan on tullut muodollisesti päteviä englanninopettajia, jotka ilmiselvästi eivät osaa aivan yksinkertaistakaan perusenglantia. Enkkuluokillakin on alaluokilla ollut sellaisia opettajia, joilta puuttuu kokonaan puhekielen osaaminen. Ohjaa siinä alaluokkalaisia, jos et tiedä ihan perussanastoa ja ilmaisuja ja ääntämyskin on hiljainen suomalainen monotooni. Kamalaa se on myös lapsille! Varmasti nämäkin ovat parempia kirjoittamaan esseitä muinaisenglantilaisesta kirjallisuudesta, mutta opettajana niistä taidoista on vähän iloa.
Ja lisäyksenä se, että en mitenkään näitä ihmisiä syytä, parhaansa yrittävät varmasti ja voivat olla kasvattajina hyviä, kun vaan kieli olisi hallussa. Olen pitkään miettinyt, kuinka kielenopettajien koulutukseen kannattaisi sisällyttää juuri sitä peruskeskusteluenglantia ilman mitään akateemista sisältöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turhanpäiväistä ja älytöntä hommaa alkaa opiskelemaan KIELIÄ tässä tekoälyn kehityksen vaiheessa. On ihan hilkulla että tekoäly saadaan oppimaan kaikki maailman kirjoitetut kielet. Ja kun näin käy niin se sitten oppii ne muutamassa tunnissa. Joten olet ihan varmasti työttömänä ennen vuotta 2030. Olen tekoälyalalla töissä ja tiedän mistä puhun.
Jo nykyään on tosi hyviä kääntimiä, mutta niiden ongelma on se, että virheettömyyteen ne eivät koskaan pääse, paitsi silloin kun aihealue on todella rajattu ja täysin mekaaninen. Esim. perussopimustekstit, joiden täytyy tietenkin olla alkukielelläkin täysin yksiselitteiset ja lyhyin, selvin lausein kirjoitettu. Tätäkään pätkää ei kääntimet saisi käännettyä virheettömästi.
Eli jonkun on pakko kuitenkin tarkistaa kääntimen tekemä työ ja yleensä myös parantaa tyyliä. Vaikka virheitä olisi vain joka kymmenennessä virkkeessä, ei ne sieltä itsestään esiin hyppää, vaan jonkun on ne etsittävä. Eli tekoäly kyllä helpottaa kääntäjän työtä, muttei valitettavasti tee sitä tarpeettomaksi.
Minä en ota kuuleviin korviinikaan ehdotuksia toimeksiannoista, joissa joku on jo kääntänyt tekstin ja se pitäisi "vain" tarkistaa, tosi halvalla tietenkin. Minä mieluummin käännän itse kuin teen moninkertaisen työn turhaan. On ihan sama, onko sen tarkistettavan tekstin tehnyt ihminen vai kone.
Ei kannata kieltä opiskella pääaineena. Kannattaa alkaa louhimaan uusia sukupuolia, ne on vähän kuin virtuaaliraha, eivät koskaan lopu eikä niitä voi olla koskaan liikaa. Uudet sukupuolet ovat sitäpaitsi parasta Green Techiä, sillä virtuaalisukupuolten louhimisen sijaan voisi kirjoittaa teorian siitä, että niitä löytyy luonnosta kunhan riittävän kauan etsii.
Sanotaan vaikka tulivuorten sisältä syvältä maan kuoren sisuksen laavavirroista voisi löytyä iso esiintymä, ja sitä on sitten aika hankala todistaa vääräksi. Samoin kun Mariaanien haudassa niitä voisi esiintyä älyttömät määrät. Jos haluaa todella uurtaa uraa, niin ottaa universaalin näkökulman, ja asettaa tavoitteensa kaukaisiin galakseihin, joissa erilaisia sukupuolia on ihan varppina triljoonia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Turhanpäiväistä ja älytöntä hommaa alkaa opiskelemaan KIELIÄ tässä tekoälyn kehityksen vaiheessa. On ihan hilkulla että tekoäly saadaan oppimaan kaikki maailman kirjoitetut kielet. Ja kun näin käy niin se sitten oppii ne muutamassa tunnissa. Joten olet ihan varmasti työttömänä ennen vuotta 2030. Olen tekoälyalalla töissä ja tiedän mistä puhun.
Nyt tuli niin tyhjentävän asiantuntematon kommentti, että pannaan se "äly" tuolta keskeltä lainausmerkkeihin.
Kieli on paljon muutakin kuin vain sanoja ja lauseita, eikä edes mikrosirun kokoinen käännöskone aina mahdu ihmisten väliin, kun ajatuksia vaihdetaan.
Juu ei tekoäly ole kielten maistereiden työtä syönyt. Sen on tehnyt englannin ylivalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turhanpäiväistä ja älytöntä hommaa alkaa opiskelemaan KIELIÄ tässä tekoälyn kehityksen vaiheessa. On ihan hilkulla että tekoäly saadaan oppimaan kaikki maailman kirjoitetut kielet. Ja kun näin käy niin se sitten oppii ne muutamassa tunnissa. Joten olet ihan varmasti työttömänä ennen vuotta 2030. Olen tekoälyalalla töissä ja tiedän mistä puhun.
Jo nykyään on tosi hyviä kääntimiä, mutta niiden ongelma on se, että virheettömyyteen ne eivät koskaan pääse, paitsi silloin kun aihealue on todella rajattu ja täysin mekaaninen. Esim. perussopimustekstit, joiden täytyy tietenkin olla alkukielelläkin täysin yksiselitteiset ja lyhyin, selvin lausein kirjoitettu. Tätäkään pätkää ei kääntimet saisi käännettyä virheettömästi.
Eli jonkun on pakko kuitenkin tarkistaa kääntimen tekemä työ ja yleensä myös parantaa tyyliä. Vaikka virheitä olisi vain joka kymmenennessä virkkeessä, ei ne sieltä itsestään esiin hyppää, vaan jonkun on ne etsittävä. Eli tekoäly kyllä helpottaa kääntäjän työtä, muttei valitettavasti tee sitä tarpeettomaksi.
Minä en ota kuuleviin korviinikaan ehdotuksia toimeksiannoista, joissa joku on jo kääntänyt tekstin ja se pitäisi "vain" tarkistaa, tosi halvalla tietenkin. Minä mieluummin käännän itse kuin teen moninkertaisen työn turhaan. On ihan sama, onko sen tarkistettavan tekstin tehnyt ihminen vai kone.
Makuasia. Minä taas tykkään käyttää kääntimiä, nopeuttavat työtä aivan valtavasti. Mutta kukin toki tyylillään. Ja nimenomaan jos kääntäjällä on vahvasti oma tyyli, kone ei osaa sitä jäljitellä. Markkinointiteksteissä ja muissa luovuutta vaativissa toimeksiannoissa, ja toisaalta pahimmissa kapulateksteissä, joissa usein lähdetekstikin on tulkinnanvaraista ja sekavaa, kääntimet eivät ole yhtä hyviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turhanpäiväistä ja älytöntä hommaa alkaa opiskelemaan KIELIÄ tässä tekoälyn kehityksen vaiheessa. On ihan hilkulla että tekoäly saadaan oppimaan kaikki maailman kirjoitetut kielet. Ja kun näin käy niin se sitten oppii ne muutamassa tunnissa. Joten olet ihan varmasti työttömänä ennen vuotta 2030. Olen tekoälyalalla töissä ja tiedän mistä puhun.
Jo nykyään on tosi hyviä kääntimiä, mutta niiden ongelma on se, että virheettömyyteen ne eivät koskaan pääse, paitsi silloin kun aihealue on todella rajattu ja täysin mekaaninen. Esim. perussopimustekstit, joiden täytyy tietenkin olla alkukielelläkin täysin yksiselitteiset ja lyhyin, selvin lausein kirjoitettu. Tätäkään pätkää ei kääntimet saisi käännettyä virheettömästi.
Eli jonkun on pakko kuitenkin tarkistaa kääntimen tekemä työ ja yleensä myös parantaa tyyliä. Vaikka virheitä olisi vain joka kymmenennessä virkkeessä, ei ne sieltä itsestään esiin hyppää, vaan jonkun on ne etsittävä. Eli tekoäly kyllä helpottaa kääntäjän työtä, muttei valitettavasti tee sitä tarpeettomaksi.
Minä en ota kuuleviin korviinikaan ehdotuksia toimeksiannoista, joissa joku on jo kääntänyt tekstin ja se pitäisi "vain" tarkistaa, tosi halvalla tietenkin. Minä mieluummin käännän itse kuin teen moninkertaisen työn turhaan. On ihan sama, onko sen tarkistettavan tekstin tehnyt ihminen vai kone.
Makuasia. Minä taas tykkään käyttää kääntimiä, nopeuttavat työtä aivan valtavasti. Mutta kukin toki tyylillään. Ja nimenomaan jos kääntäjällä on vahvasti oma tyyli, kone ei osaa sitä jäljitellä. Markkinointiteksteissä ja muissa luovuutta vaativissa toimeksiannoissa, ja toisaalta pahimmissa kapulateksteissä, joissa usein lähdetekstikin on tulkinnanvaraista ja sekavaa, kääntimet eivät ole yhtä hyviä.
Minä käännän juridisia tekstejä, ja ainakin näissä kapulateksteissä paraskin konekäännin tosiaan vain lisää työtä. Konekääntimen jäljiltä jää aina virheitä, joita on vaikea huomata pitkistä tekstipätkistä, joten parempaan lopputulokseen pääsee, kun tekee itse alusta asti, koska juridisiin teksteihin ei nyt vaan saa jäädä virheitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Turhanpäiväistä ja älytöntä hommaa alkaa opiskelemaan KIELIÄ tässä tekoälyn kehityksen vaiheessa. On ihan hilkulla että tekoäly saadaan oppimaan kaikki maailman kirjoitetut kielet. Ja kun näin käy niin se sitten oppii ne muutamassa tunnissa. Joten olet ihan varmasti työttömänä ennen vuotta 2030. Olen tekoälyalalla töissä ja tiedän mistä puhun.
Nauran tälle viestille ihan hulluna, sillä olen opiskellut kieliä ja olen myöskin tekoälyalalla töissä. Töitä tulee ovista ja ikkunoista.
Ennemmin sinusta tulee työtön, koska et osa kieliä ja niitä tarvitaan tekoälyalalla. Kielet elävät koko ajan ja jonkun on se tekoälykin opetettava.
Valmistuin neljässä vuodessa eli vuotta nopeammin kuin mikä on tavoiteaika tutkinnolle ja koko ajan tein töitä. Ensin olin kaupassa kassalla iltaisin ja viikonloppuisin ja opetusharjoittelun jälkeen tein myös sijaisuuksia kouluilla. Lisäksi olin mukana ainejärjestötoiminnassa kolmena opiskelivuotena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turhanpäiväistä ja älytöntä hommaa alkaa opiskelemaan KIELIÄ tässä tekoälyn kehityksen vaiheessa. On ihan hilkulla että tekoäly saadaan oppimaan kaikki maailman kirjoitetut kielet. Ja kun näin käy niin se sitten oppii ne muutamassa tunnissa. Joten olet ihan varmasti työttömänä ennen vuotta 2030. Olen tekoälyalalla töissä ja tiedän mistä puhun.
Jo nykyään on tosi hyviä kääntimiä, mutta niiden ongelma on se, että virheettömyyteen ne eivät koskaan pääse, paitsi silloin kun aihealue on todella rajattu ja täysin mekaaninen. Esim. perussopimustekstit, joiden täytyy tietenkin olla alkukielelläkin täysin yksiselitteiset ja lyhyin, selvin lausein kirjoitettu. Tätäkään pätkää ei kääntimet saisi käännettyä virheettömästi.
Eli jonkun on pakko kuitenkin tarkistaa kääntimen tekemä työ ja yleensä myös parantaa tyyliä. Vaikka virheitä olisi vain joka kymmenennessä virkkeessä, ei ne sieltä itsestään esiin hyppää, vaan jonkun on ne etsittävä. Eli tekoäly kyllä helpottaa kääntäjän työtä, muttei valitettavasti tee sitä tarpeettomaksi.
Minä en ota kuuleviin korviinikaan ehdotuksia toimeksiannoista, joissa joku on jo kääntänyt tekstin ja se pitäisi "vain" tarkistaa, tosi halvalla tietenkin. Minä mieluummin käännän itse kuin teen moninkertaisen työn turhaan. On ihan sama, onko sen tarkistettavan tekstin tehnyt ihminen vai kone.
Minä veloitan saman hinnan oli teksti esikäännetty tai ei. Niin tekevät muutkin tuntemani kääntäjät. Ei hinnasta pidä tinkiä, tekniikka vain auttaa tekemään työn vähän helpommin. Palkkiot on muutenkin melko huonot eivätkä ole vuosien aikana juurikaan nousseet. Ainoa tapa parantaa tuloja on nopeuttaa työntekoa.
Meitä on ilmeisesti useita sekä kieliä että oikeustiedettä opiskelleita tässä ketjussa. Minä olen opiskellut niiden lisäksi mm. valtio-oppia ja allekirjoitan täysin sen väitteen, että kieliopinnot vaativat paljon enemmän aikaa suhteessa opintopisteisiin. Ensimmäisiä valtio-opin kursseja tenttiessä olin ihan hämilläni, että voiko näin pienellä työmäärällä tosiaan saada jonkun 7 opintopistettä. Samoin oikisopinnot sujuvat huomattavasti nopeammin kuin kieliopinnot.