Lue keskustelun säännöt.
Yliopistossa kieltä pääaineena opiskellut!
22.04.2021 |
Ehditkö tehdä opintojen lomassa töitä? Jos kyllä, niin oliko työt omalta alalta vai ulkopuolelta?
Kommentit (57)
Ehdin tehdä vaikka ja mitä ja siksi opiskelussa kestikin kauan... Oma kokemus opetti sen, että ainakin itselle työvuorolliset/leimattavat hommat, esim. kaupan kassalla olo on opiskelujen kannalta ok, mutta jos opiskelujen ohessa alkaa tekemään enemmän esim. käännöksiä tai pitempiä opettajan sijaisuuksia niin ajankäytöstä huolehtiminen on vaikeaa ja opinnot jäävät alakynteen. Toki jos on hyvä suunnittelemaan ajankäyttöä, niin sitten ei varmasti ole ongelmaa! Itse en ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älkää nyt aina jaksako uhriutua kielten työmäärästä. Kieliopinnot ovat helppoja, kun vertaa joissakin aineissa tentittäviin kirjoihin ja tolkuttoman pitkiin esseisiin.
Ihan hyvin ehtii tehdä töitä opintojen ohella. Ainakin meillä perjantaina ei ollut opetusta, lisäksi iltavuoroon ehtii hyvin päivän luentojen jälkeen.
Kieliopinnot ja kieliopinnot – taas tuota maallikkomutua. Kielikurssit ovat eri juttu kuin kielen opiskeleminen yliopistotasolla. Esseen vääntäminen jostain oman pääkielen morfologiasta on aivan yhtä työlästä puuhaa kuin esseen vääntäminen oikeustieteen alalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää nyt aina jaksako uhriutua kielten työmäärästä. Kieliopinnot ovat helppoja, kun vertaa joissakin aineissa tentittäviin kirjoihin ja tolkuttoman pitkiin esseisiin.
Ihan hyvin ehtii tehdä töitä opintojen ohella. Ainakin meillä perjantaina ei ollut opetusta, lisäksi iltavuoroon ehtii hyvin päivän luentojen jälkeen.
Olen opiskellut sekä kieliä että valtiotieteitä. Kielet oli järkyttävän työllistäviä nimenomaan sen jatkuvan tuntiopetuksen takia. Sama muuten toistui myös pedagogisissa, kielten tunteja joutui valmistelemaan 10 tuntia enemmän kuin esim historiaa.
Niin minäkin. Kielissä on yli puolet kurssista suoritettu istumalla paikalla. Onko se jostakusta vaikeaa?
TYÖLLISTÄVÄÄ. Osaatko lukea? Nyhrättiin ja nyhrättiin lukuvuosi ja saatiin 1,5 ov. Valtsikassa sai tenttimällä 5 ov kuukaudessa. Huomattavan paljon vähemmällä työllä.
Istuminen työllistävää? Älä nyt väitä, että kirjoitat luennon aikana yhden valmiin esseen? Tai luet tenttikirjan? Istuminen on helppoa ja materiaali mahdolliseen tenttiin syötetään valmiina.
Jaaha. Palstahäirikkö on taas jättänyt ottamatta lääkkeensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää nyt aina jaksako uhriutua kielten työmäärästä. Kieliopinnot ovat helppoja, kun vertaa joissakin aineissa tentittäviin kirjoihin ja tolkuttoman pitkiin esseisiin.
Ihan hyvin ehtii tehdä töitä opintojen ohella. Ainakin meillä perjantaina ei ollut opetusta, lisäksi iltavuoroon ehtii hyvin päivän luentojen jälkeen.
Olen opiskellut sekä kieliä että valtiotieteitä. Kielet oli järkyttävän työllistäviä nimenomaan sen jatkuvan tuntiopetuksen takia. Sama muuten toistui myös pedagogisissa, kielten tunteja joutui valmistelemaan 10 tuntia enemmän kuin esim historiaa.
Niin minäkin. Kielissä on yli puolet kurssista suoritettu istumalla paikalla. Onko se jostakusta vaikeaa?
TYÖLLISTÄVÄÄ. Osaatko lukea? Nyhrättiin ja nyhrättiin lukuvuosi ja saatiin 1,5 ov. Valtsikassa sai tenttimällä 5 ov kuukaudessa. Huomattavan paljon vähemmällä työllä.
Istuminen työllistävää? Älä nyt väitä, että kirjoitat luennon aikana yhden valmiin esseen? Tai luet tenttikirjan? Istuminen on helppoa ja materiaali mahdolliseen tenttiin syötetään valmiina.
Miksi kukaan niin väittäisi? Eihän se työmäärä ole lainkaan sama. Se yksi tunti on noin 0, 001 opintoviikkoa, kun taas se essee tai kirja on ainakin 1 ov.
Vierailija kirjoitti:
Opiskelin kääntämistä ja tulkkausta. Kaikki loma-ajat olin töissä ihan muissa kuin oman alani töissä: matkaoppaana, uimahallilla, siivoojana ja pankkivirkailijana. Muiden tässä ketjussa olevien 80-90-luvulla opiskelleiden tavoin sain vastapainoksi istua kaiken muun ajan lähiopetuksessa. Luennoilta ei saanut olla poissa yhtä tai kahta kertaa enempää, ja suurin osa ajasta istuttiin kymmenen hengen ryhmissä tekemässä kaikenlaista. Ei siis kuuntelemassa, vaan tekemässä.
Opintoviikot piti kerätä pieninä murusina sieltä täältä. Minulla on jopa 0,25 eli vajaan puolen opintopisteen kurssi suoritusmerkinnöissäni. Kolmen vartin kurssit olivat ihan tavallisia. Kahden opintoviikon kurssi oli jo järkäle; pienillä, pakollisilla ja suoritusjärjestykseen asetetuilla osilla (Jaaritteleminen I, II, III ja IV) käsittääkseni varmistettiin se, ettei keneltäkään jäänyt mitään väliin. Viiden opintoviikon pläjäyksiä oli lähinnä yleisopinnoissa.
Pienellä laitoksella oli pienet resurssit, ja vapaasti valittavien opintojen kokonaisuudesta oli saatava kokoon 15 opintoviikkoa. Valita sai viidestä kolmen opintoviikon kurssista. :D Ja niissä muuten oli hemmetisti työtä. Usein työ alkoi ihan fyysisesti kilpajuoksulla kirjastoon.
Sama oppiaine, vuosituhannen vaihteessa. Kesät hanttihommissa, neljä lukuvuotta tiiviillä lukujärjestyksellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valmistuin vuonna 2018. Opintojeni ajan oli kaikilla luennoilla läsnäolopakko, piti allekirjoittaa aina luennolla kiertävä paperi, mikään rasti ruutuun ei siis riittänyt. Luentoja oli kello 8-16, 8-18, 10-18 tai 10-16 joka päivä. Illat sitten esseiden kirjoittamista ja muita kurssitöitä. Ei todellakaan olisi ehtinyt arkena töihin! Opiskelin opettajaksi, joten myöskään viikonloppuna ei töitä ollut.
Eläköön kielten pääaineopiskelu!
t- Vanha filologi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelin kääntämistä ja tulkkausta. Kaikki loma-ajat olin töissä ihan muissa kuin oman alani töissä: matkaoppaana, uimahallilla, siivoojana ja pankkivirkailijana. Muiden tässä ketjussa olevien 80-90-luvulla opiskelleiden tavoin sain vastapainoksi istua kaiken muun ajan lähiopetuksessa. Luennoilta ei saanut olla poissa yhtä tai kahta kertaa enempää, ja suurin osa ajasta istuttiin kymmenen hengen ryhmissä tekemässä kaikenlaista. Ei siis kuuntelemassa, vaan tekemässä.
Opintoviikot piti kerätä pieninä murusina sieltä täältä. Minulla on jopa 0,25 eli vajaan puolen opintopisteen kurssi suoritusmerkinnöissäni. Kolmen vartin kurssit olivat ihan tavallisia. Kahden opintoviikon kurssi oli jo järkäle; pienillä, pakollisilla ja suoritusjärjestykseen asetetuilla osilla (Jaaritteleminen I, II, III ja IV) käsittääkseni varmistettiin se, ettei keneltäkään jäänyt mitään väliin. Viiden opintoviikon pläjäyksiä oli lähinnä yleisopinnoissa.
Pienellä laitoksella oli pienet resurssit, ja vapaasti valittavien opintojen kokonaisuudesta oli saatava kokoon 15 opintoviikkoa. Valita sai viidestä kolmen opintoviikon kurssista. :D Ja niissä muuten oli hemmetisti työtä. Usein työ alkoi ihan fyysisesti kilpajuoksulla kirjastoon.
Hah, taidettiin olla samalla laitoksella. XD Nuo alle yhden opparin kurssit ja tentti, johon yksi ainoa kirja kirjastossa ja sen sai vain vuorokauden lainaan, kun muutkin noin kaksikymmentä opiskelijaa halusi sen. Itse onnistuin varaamaan sen, mutta minua ennen lainannut ei palauttanutkaan sitä ajoissa, joten en saanut sitä lainkaan luettavaksi.
Saatettiin ollakin. Kävin 90-luvulla tekemässä graduni monen välivuoden jälkeen ja jouduin matkustamaan ennen syyslukukauden alkua (kolmisensataa kilometriä ja takaisin) hyvin kummalliseen tapahtumaan: joukkoilmoittautumiseen. Huoneessa oli useita kurssi-ilmoittautumiskansioita, joista alkoi välittömästi kunnon paini. Koska minun oli pakko päästä tietyille kursseille, jotta voisin valmistua, päädyin muita päätä pitempänä nostamaan toisenkin kansion suorille käsille suojaan ympärilläni huitovilta käsipareilta ja kiikuttamaan sen nurkan taakse, jotten olisi joutunyt jonotuslistalle. Materiaaleista stressaaminen ja niistä tappeleminen on se, mitä kaipaan opiskeluajoistani vähiten.
Jokin aika sitten opiskelin vähän lisää ja huomasin, etteivät ajat ole yhtään muuttuneet: jälleen kerran pääsin tuijottelemaan sekä tyhjää tenttikirjahyllyä että tyhjää lukusalia ja ihmettelemään, mihin sekä varatut että vain lukusalikäyttöön tarkoitetut kirjat osaavatkin kadota.
Vierailija kirjoitti:
Älkää nyt aina jaksako uhriutua kielten työmäärästä. Kieliopinnot ovat helppoja, kun vertaa joissakin aineissa tentittäviin kirjoihin ja tolkuttoman pitkiin esseisiin.
Ihan hyvin ehtii tehdä töitä opintojen ohella. Ainakin meillä perjantaina ei ollut opetusta, lisäksi iltavuoroon ehtii hyvin päivän luentojen jälkeen.
Tosissasi kuvittelet, ettei kielten pääaineopiskelijat lue kirjoja ja kirjoita esseitä? Luuletko, että yliopistossa kielen opiskelu on sellaista lukio/kielikeskus kielentunteja? Kielen pääaineopiskelijat opiskelevat kielitiedettä, kirjallisuuden tutkimusta, kulttuuria, historiaa, kääntämistä, pedagogiikkaa... ja paljon muuta. Luettavaa materiaalia on välillä ollut älyttömiä määriä. Kirjoittamistakin riittää, kun useilla kursseilla on viikottaiset kirjoitustehtävät, lisäksi pienempiä esseitä, ja lähes joka kurssin loppuun isotöinen loppuessee tai sitten se kolme esseetä tenttisalissa kirjoitettuna.
t. eng. fil. opiskelija
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskelin kieliä yliopistossa. Olen nyt työkseni kääntänyt käyttöohjeita, sähköposteja, sopimuksia ja kaiken maailman lappusia 27 vuotta. Harkitsen itsemurhaa päivittäin. En suosittele kieliopintoja kenellekään. Työ on paskinta, mitä maa päällään kantaa ja palkka on huono.
Opiskelin Helsingissä 2000-luvun alkupuolella. Kyllä meillä oli myös kirjatenttejä filologiassa. Ei juuri ollut esitelmiä, mutta nykyään niitä näyttää olevan lähes joka kurssilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää nyt aina jaksako uhriutua kielten työmäärästä. Kieliopinnot ovat helppoja, kun vertaa joissakin aineissa tentittäviin kirjoihin ja tolkuttoman pitkiin esseisiin.
Ihan hyvin ehtii tehdä töitä opintojen ohella. Ainakin meillä perjantaina ei ollut opetusta, lisäksi iltavuoroon ehtii hyvin päivän luentojen jälkeen.
Olen opiskellut sekä kieliä että valtiotieteitä. Kielet oli järkyttävän työllistäviä nimenomaan sen jatkuvan tuntiopetuksen takia. Sama muuten toistui myös pedagogisissa, kielten tunteja joutui valmistelemaan 10 tuntia enemmän kuin esim historiaa.
Niin minäkin. Kielissä on yli puolet kurssista suoritettu istumalla paikalla. Onko se jostakusta vaikeaa?
TYÖLLISTÄVÄÄ. Osaatko lukea? Nyhrättiin ja nyhrättiin lukuvuosi ja saatiin 1,5 ov. Valtsikassa sai tenttimällä 5 ov kuukaudessa. Huomattavan paljon vähemmällä työllä.
Istuminen työllistävää? Älä nyt väitä, että kirjoitat luennon aikana yhden valmiin esseen? Tai luet tenttikirjan? Istuminen on helppoa ja materiaali mahdolliseen tenttiin syötetään valmiina.
Miksi kukaan niin väittäisi? Eihän se työmäärä ole lainkaan sama. Se yksi tunti on noin 0, 001 opintoviikkoa, kun taas se essee tai kirja on ainakin 1 ov.
Itse olen opiskellut sekä kieliä että oikeustiedettä ja voin ainakin omalta osaltani kertoa, että siinä missä oikiksessa saatoin saada vaikka joka viikko 4-5 op tenttimällä, sama ei olisi ollut mahdollista kielen opiskelussa. Onko toinen vaikeampaa kuin toinen — no sitä en tiedä — mutta kieliin kuluu ihan loputtomasti aikaa. Opintoviikot ja nykyiset opintopisteet lasketaan tuntimäärien mukaan, opintopisteen ollessa noin 27 tuntia työtä.
Luen yhden 200 sivun kirjan varmasti alle 27 tunnin, monesti aikaa meni neljästä kahdeksaan tuntia aiheesta riippuen. Siksi kirjoista opiskelemalla aikaa säästyy verrattuna läsnäoloa vaativiin luentoihin ja joka muuta väittää ei ole koskaan kieliä opiskellut. Hyvä esimerkki on oikisten kieliopinnot, jotka myös kestivät ainakin minulla kaksi lukuvuotta ja olisiko niistä nyt saanut 6 (?) opintopisteitä. Saman saattoi saada tenttimällä kaksi kirjaa.
Niin, ne esseet ja seminaarityöt. 😂 Kun pääaine on kieli, siitä työstä tarkistetaan joka ikinen pilkku, sijamuoto/prepositio ja rektio varsinaisen sisällön lisäksi. Siksi kahden sivun kirjoittamiseen meni monta iltaa.
Luennoilla istumisesta pidin, koska niiden välillä mentiin aina kahvilaan istumaan ja parantamaan maailmaa.
Opintojen alku kului tiiviisti opinnoissa. Loppupuolella ehti tekemään oman alan töitä max. muutaman tunnin viikossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ihan tunnista näistä kaikista aiemmista kirjoituksista omia opintojani. Opiskelu on varmasti muuttunut vuosien varrella ja nykyään ei tosiaan edes lasketa opintopisteitä opintoviikkoina. Ei minulla mielestäni ole ollut mitään 8-16 tai 10-18 päiviä, ainakaan jatkuvasti. Toki nekin ovat mahdollisia, jos itse valitsee päivät kursseja täyteen, mutta varsinaisista kieliopinnoista omalla kohdalla ne päivät eivät välttämättä olisi täyttyneet. (Tietysti jos haluaa valmistua ajoissa, on joskus täytettävä päiviä myös valinnaisilla opinnoilla.) Tämä voi riippua myös siitä, mihin suuntautuu opinnoissaan, esim. kääntäjillä voi olla eri juttu, koska heillä saattaa olla jotain useamman tunnin tulkkausseminaareja tai vastaavia. (Korjatkaa, jos olen väärässä.)
Ensimmäisenä opiskeluvuotena voi olla hankalampaa sovittaa töitä opiskelun kanssa, koska totuttautuminen yliopisto-opiskeluun voi viedä aikaa ja voimia. Lisäksi alkuvaiheessa on enemmän kaikille pakollisia opintoja, jotka on suoritettava ennen aineopintoihin siirtymistä, joten ne kannattaa luonnollisesti opiskella alta pois mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Kielten kursseista monet ovat pienryhmämuotoisia kursseja, joissa on läsnöolopakko, eli ei ole samanlaista kuin joillain massaluentokurseilla, joissa voi helpommin jättää luentoja väliin, kunhan vaan osaa asiat kokeessa.
En tunne/tuntenut kovin hyvin kanssaopiskelijoita, joten en osaa sanoa, kuinka moni kävi opintojen ohella töissä, mutta ainakin osa. Suurimmaksi osaksi varmaan siivoojan ja kaupan kassan töitä. En edes tiedä, mitä muita oman alan töitä voisi tehdä opiskeluaikana, kuin ehkä kääntäjäopiskelijat joitain käännöksiä ja muut kieltenopiskelijat opettajan sijaisuuksia (sijaisena ei kai tarvitse olla kaikkia pedagogisia käytynä?) Tosin varmaan senkin takia olen vaihtamassa alaa, kun en edes näytä tietävän, mitä kaikkea tuolla tutkinnolla voi tehdä...
Vierailija kirjoitti:
En ihan tunnista näistä kaikista aiemmista kirjoituksista omia opintojani. Opiskelu on varmasti muuttunut vuosien varrella ja nykyään ei tosiaan edes lasketa opintopisteitä opintoviikkoina. Ei minulla mielestäni ole ollut mitään 8-16 tai 10-18 päiviä, ainakaan jatkuvasti. Toki nekin ovat mahdollisia, jos itse valitsee päivät kursseja täyteen, mutta varsinaisista kieliopinnoista omalla kohdalla ne päivät eivät välttämättä olisi täyttyneet. (Tietysti jos haluaa valmistua ajoissa, on joskus täytettävä päiviä myös valinnaisilla opinnoilla.) Tämä voi riippua myös siitä, mihin suuntautuu opinnoissaan, esim. kääntäjillä voi olla eri juttu, koska heillä saattaa olla jotain useamman tunnin tulkkausseminaareja tai vastaavia. (Korjatkaa, jos olen väärässä.)
Ensimmäisenä opiskeluvuotena voi olla hankalampaa sovittaa töitä opiskelun kanssa, koska totuttautuminen yliopisto-opiskeluun voi viedä aikaa ja voimia. Lisäksi alkuvaiheessa on enemmän kaikille pakollisia opintoja, jotka on suoritettava ennen aineopintoihin siirtymistä, joten ne kannattaa luonnollisesti opiskella alta pois mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Kielten kursseista monet ovat pienryhmämuotoisia kursseja, joissa on läsnöolopakko, eli ei ole samanlaista kuin joillain massaluentokurseilla, joissa voi helpommin jättää luentoja väliin, kunhan vaan osaa asiat kokeessa.
En tunne/tuntenut kovin hyvin kanssaopiskelijoita, joten en osaa sanoa, kuinka moni kävi opintojen ohella töissä, mutta ainakin osa. Suurimmaksi osaksi varmaan siivoojan ja kaupan kassan töitä. En edes tiedä, mitä muita oman alan töitä voisi tehdä opiskeluaikana, kuin ehkä kääntäjäopiskelijat joitain käännöksiä ja muut kieltenopiskelijat opettajan sijaisuuksia (sijaisena ei kai tarvitse olla kaikkia pedagogisia käytynä?) Tosin varmaan senkin takia olen vaihtamassa alaa, kun en edes näytä tietävän, mitä kaikkea tuolla tutkinnolla voi tehdä...
Minun aikanani oli jokaikinen aamu kello 8-10 latinaa koko ekan lukuvuoden. Ja tosiaan tajuton määrä kursseja ja tunteja. Ja luettavaa ja kirjoitettavaa. Ja onhan se nyt hitaampaa kirjoittaa muulla kuin äidinkielellä!
Jo se että sinne yliopistolle piti mennä joka päivä, söi pelkkää matka-aikaa 1,5 tuntia päivässä eli 7,5 eli kokonaisen työpäivän per viikko. Kun tentin valtsikkaan, ei tarvinnut lähteä minnekään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää nyt aina jaksako uhriutua kielten työmäärästä. Kieliopinnot ovat helppoja, kun vertaa joissakin aineissa tentittäviin kirjoihin ja tolkuttoman pitkiin esseisiin.
Ihan hyvin ehtii tehdä töitä opintojen ohella. Ainakin meillä perjantaina ei ollut opetusta, lisäksi iltavuoroon ehtii hyvin päivän luentojen jälkeen.
Olen opiskellut sekä kieliä että valtiotieteitä. Kielet oli järkyttävän työllistäviä nimenomaan sen jatkuvan tuntiopetuksen takia. Sama muuten toistui myös pedagogisissa, kielten tunteja joutui valmistelemaan 10 tuntia enemmän kuin esim historiaa.
Sama kokemus. Sivuaineeni oli tiedotusoppi, kirjatentistä saattoi valtiotieteellisessä saada muutaman opintoviikon. Kielissä sai yhden opintoviikon jostain lukukauden mittaisesta kurssista, jossa oli läsnäolopakko.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, millainen tahti laitoksilla nykyään, omana aikanani ei ehtinyt, kun työtä oli aina naurettavan paljon saatuihin opintoviikkoihin nähden. Suurimmassa osassa opetusta, jopa luennoilla, läsnäolopakko tai koe joka luentokerran lopussa jne. Opiskelin 80- ja 90- luvuilla.
Opiskelin sun kanssa samaan aikaan.
Hyvin ehti nuoruuden innolla. Harrastukset
ja kaverit siihen päälle.
En tehnyt ns. oman alan töitä opintojen ohessa ja lopulta päädyin ihan muihin töihin. Eri kieliä tarvitsen työssäni päivittäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihan tunnista näistä kaikista aiemmista kirjoituksista omia opintojani. Opiskelu on varmasti muuttunut vuosien varrella ja nykyään ei tosiaan edes lasketa opintopisteitä opintoviikkoina. Ei minulla mielestäni ole ollut mitään 8-16 tai 10-18 päiviä, ainakaan jatkuvasti. Toki nekin ovat mahdollisia, jos itse valitsee päivät kursseja täyteen, mutta varsinaisista kieliopinnoista omalla kohdalla ne päivät eivät välttämättä olisi täyttyneet. (Tietysti jos haluaa valmistua ajoissa, on joskus täytettävä päiviä myös valinnaisilla opinnoilla.) Tämä voi riippua myös siitä, mihin suuntautuu opinnoissaan, esim. kääntäjillä voi olla eri juttu, koska heillä saattaa olla jotain useamman tunnin tulkkausseminaareja tai vastaavia. (Korjatkaa, jos olen väärässä.)
Ensimmäisenä opiskeluvuotena voi olla hankalampaa sovittaa töitä opiskelun kanssa, koska totuttautuminen yliopisto-opiskeluun voi viedä aikaa ja voimia. Lisäksi alkuvaiheessa on enemmän kaikille pakollisia opintoja, jotka on suoritettava ennen aineopintoihin siirtymistä, joten ne kannattaa luonnollisesti opiskella alta pois mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Kielten kursseista monet ovat pienryhmämuotoisia kursseja, joissa on läsnöolopakko, eli ei ole samanlaista kuin joillain massaluentokurseilla, joissa voi helpommin jättää luentoja väliin, kunhan vaan osaa asiat kokeessa.
En tunne/tuntenut kovin hyvin kanssaopiskelijoita, joten en osaa sanoa, kuinka moni kävi opintojen ohella töissä, mutta ainakin osa. Suurimmaksi osaksi varmaan siivoojan ja kaupan kassan töitä. En edes tiedä, mitä muita oman alan töitä voisi tehdä opiskeluaikana, kuin ehkä kääntäjäopiskelijat joitain käännöksiä ja muut kieltenopiskelijat opettajan sijaisuuksia (sijaisena ei kai tarvitse olla kaikkia pedagogisia käytynä?) Tosin varmaan senkin takia olen vaihtamassa alaa, kun en edes näytä tietävän, mitä kaikkea tuolla tutkinnolla voi tehdä...
Minun aikanani oli jokaikinen aamu kello 8-10 latinaa koko ekan lukuvuoden. Ja tosiaan tajuton määrä kursseja ja tunteja. Ja luettavaa ja kirjoitettavaa. Ja onhan se nyt hitaampaa kirjoittaa muulla kuin äidinkielellä!
Jo se että sinne yliopistolle piti mennä joka päivä, söi pelkkää matka-aikaa 1,5 tuntia päivässä eli 7,5 eli kokonaisen työpäivän per viikko. Kun tentin valtsikkaan, ei tarvinnut lähteä minnekään.
Joo, vaikuttaa siltä, että yliopisto/kieliopinnot ovat selvästi muuttuneet ajan kanssa "koulumaisemmasta" ja koko päiväksi sitovasta vapaamuotoisempaan, jossa voi itse vaikuttaa kurssivalinnoillaan opiskelupäiviinsä. Ei minulla koskaan ole ollut kursseja. jotka olisivat useamman kerran viikossa joka päivä samaan aikaan, esim. tuolla tavalla että olisi joka aamu 8-10.
- Se, jolle vastasit
Hah, taidettiin olla samalla laitoksella. XD Nuo alle yhden opparin kurssit ja tentti, johon yksi ainoa kirja kirjastossa ja sen sai vain vuorokauden lainaan, kun muutkin noin kaksikymmentä opiskelijaa halusi sen. Itse onnistuin varaamaan sen, mutta minua ennen lainannut ei palauttanutkaan sitä ajoissa, joten en saanut sitä lainkaan luettavaksi.