Teologia avoin yliopisto: millaiset mahdollisuudet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minuakin kiinnostaa, miten paljon yhteiskunta tukee tämän täysin turhan pseudotieteen koulutusta.

Voi reppana. - olisi sinunkin kannattanut opiskella, melkein mitä tahansa, niin ymmärtäisit ehkä paino sanalla ehkä, miksi teologialla ja sen opiskelulla on oma kiistaton ja perusteltu asemansa ja paikkansa. 

Kyllähän uskontotiede on toki tiedettä, mutta sana 'teologia' on vanhentunut, koska kirkko ja valtio on jo melkein erotettu ja uskonnonvapaus on olemassa. Oletettujen olentojen tutkiminen vaikuttaa pelleilyltä useimpien länsimaisten nykyihmisten mielessä. Teologian nimi pitäisi muuttaa kristinuskon tutkimukseksi tai vaikka järjestää joku pappien AMK-koulutus kuten diakoneille ja nuorisotyönohjaajille jo on, koska papin ammattia vartenhan teologisessa lähinnä opiskellaan. 

Sinulla ei taida olla mitään hajua siitä mitä teologisessa opiskellaan? Ei siellä opiskella "jumalaa" vaan esimerkiksi Raamatun tekstejä ja niistä tehtyjä tulkintoja, kirkkohistoriaa ja niin edelleen.

Ja tätä varten on olemassa uskontotiede, johon teologia voitaisiin sulauttaa, kun valtio ja kirkko lopullisesti eroavat toisistaan ja kaikki uskonnot ovat tasa-arvoisia. 

Teologia nimenä on jäänne ajalta ennen uskonnonvapautta. Historia nimensä mukaisesti tutkii historiaa ja ympäristötiede ympäristöä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minuakin kiinnostaa, miten paljon yhteiskunta tukee tämän täysin turhan pseudotieteen koulutusta.

Voi reppana. - olisi sinunkin kannattanut opiskella, melkein mitä tahansa, niin ymmärtäisit ehkä paino sanalla ehkä, miksi teologialla ja sen opiskelulla on oma kiistaton ja perusteltu asemansa ja paikkansa. 

Kyllähän uskontotiede on toki tiedettä, mutta sana 'teologia' on vanhentunut, koska kirkko ja valtio on jo melkein erotettu ja uskonnonvapaus on olemassa. Oletettujen olentojen tutkiminen vaikuttaa pelleilyltä useimpien länsimaisten nykyihmisten mielessä. Teologian nimi pitäisi muuttaa kristinuskon tutkimukseksi tai vaikka järjestää joku pappien AMK-koulutus kuten diakoneille ja nuorisotyönohjaajille jo on, koska papin ammattia vartenhan teologisessa lähinnä opiskellaan. 

Elätkö jossain keskiajalla? Tervetuloa 2020-luvulle. Teologisesta tiedekunnasta valmistuu pappien lisäksi evlut.uskonnon opettajia, islaminopettajia, kulttuurintutkijoita, toimittajia jne. Teologian maisterin tutkinto on laaja yleissivistävä koulutus.

Vaikea sanoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minuakin kiinnostaa, miten paljon yhteiskunta tukee tämän täysin turhan pseudotieteen koulutusta.

Voi reppana. - olisi sinunkin kannattanut opiskella, melkein mitä tahansa, niin ymmärtäisit ehkä paino sanalla ehkä, miksi teologialla ja sen opiskelulla on oma kiistaton ja perusteltu asemansa ja paikkansa. 

Kyllähän uskontotiede on toki tiedettä, mutta sana 'teologia' on vanhentunut, koska kirkko ja valtio on jo melkein erotettu ja uskonnonvapaus on olemassa. Oletettujen olentojen tutkiminen vaikuttaa pelleilyltä useimpien länsimaisten nykyihmisten mielessä. Teologian nimi pitäisi muuttaa kristinuskon tutkimukseksi tai vaikka järjestää joku pappien AMK-koulutus kuten diakoneille ja nuorisotyönohjaajille jo on, koska papin ammattia vartenhan teologisessa lähinnä opiskellaan. 

Elätkö jossain keskiajalla? Tervetuloa 2020-luvulle. Teologisesta tiedekunnasta valmistuu pappien lisäksi evlut.uskonnon opettajia, islaminopettajia, kulttuurintutkijoita, toimittajia jne. Teologian maisterin tutkinto on laaja yleissivistävä koulutus.

Noita opettajia valmistuu, mutta opettajia on jo paljon työttömänä ja sen lisäksi pätevyyden tietyn aineen opettamiseen koululaisille saa tekemällä aineopinnot ko.aineesta. Viisi vuotta jumalaoppia sen takia, että ehkä pääsee opettamaan uskontoa on aika iso uhraus. 

Kulttuurintutkijaksi ja toimittajaksi voi ruveta ihan miltä koulupohjalta tahansa; nuo eivät ole lainsuojaamia nimikkeitä ja toimittajankin kannattaa ennemmin käydä kansalaisopiston kursseja kirjoittamisesta ja viestinnästä tai vaikka opiskella viestintää yliopistossa teologian sijaan. 

Jumalatutkimusta yritetään vielä nykyään markkinoida yleissivistävyydellä, mutta voitko kertoa mihin alaan tämä ei päde? Jos jokin ala markkinoi itseään yleissivistävyydellä, niin kontrastina jonkun muun alan pitäisi sitten olla jotain muuta kuin yleissivistävä tai muuten käsite on merkityksetön. Mikä ala ei ole yleissivistävä? Jos teologiassa oppii hirveästi kulttuurista ja toimittamisesta, mihin sitten kulttuurintutkijoita tai viestinnän maistereita yms. tarvitaan? Kuinka paljon teologisessa oppii luonnontieteistä, taiteista tai liikunnasta? Luultavasti hekin voivat käydä pari kurssia jumalajuttuja, joten voivatko he sitten tulla papiksi? 

Kieltämättä uutta tietoa minulle, että kristinuskoon keskittyvästä pappiskoulusta voi valmistua islaminopettajaksi, mutta kuka valkoihoinen suomalainen haluaa olla islamin kanssa tekemisissä ja opettaa ympärileikkaushenkisiä uskontoja?

En edes tarkoita sinänsä arvostella kristinuskon tutkimusta oppiaineena, vaan yritän vain saada ihmisiä tekemään oikeita valintoja faktojen perusteella eikä luottaa pelkästään yliopistojen myyntipuheisiin. 

Ajattelisin, että tutkimalla uskontojen teoriaa ja lähestymällä sitä filosofisesti, voi päästä käsiksi syvempään ja kirkkaampaan maailmankuvaan. Kiinnostaisi filosofiselta kannalta katsottuna tutustua eri uskontoihin ja sitä kautta ehkä työskennellä monikulttuurisessa yhteisössä. Tutkivana teologina tai monikulttuurisen työyhteisön rauhantuojana. En sano, että pappeus olisi millään muotoa huono asia, mutta enemmän minua kuitenkin kiinnostaa filosofia, tutkiva journalismi tai opetustyö. - ap

Sanalla teologia ei ole mitään tekemistä valtionuskonnon, uskontopakon tai muiden asioiden kanssa. V..u tääl on kyl käsittämätöntä aivomätäporukkaa.

Vierailija kirjoitti:

Sanalla teologia ei ole mitään tekemistä valtionuskonnon, uskontopakon tai muiden asioiden kanssa. V..u tääl on kyl käsittämätöntä aivomätäporukkaa.

Nykyateistit eivät osaa kuin öyhöttää ja huuta että mielikuvitusta, satua, öyh!

Vierailija kirjoitti:

Ajattelisin, että tutkimalla uskontojen teoriaa ja lähestymällä sitä filosofisesti, voi päästä käsiksi syvempään ja kirkkaampaan maailmankuvaan. Kiinnostaisi filosofiselta kannalta katsottuna tutustua eri uskontoihin ja sitä kautta ehkä työskennellä monikulttuurisessa yhteisössä. Tutkivana teologina tai monikulttuurisen työyhteisön rauhantuojana. En sano, että pappeus olisi millään muotoa huono asia, mutta enemmän minua kuitenkin kiinnostaa filosofia, tutkiva journalismi tai opetustyö. - ap

Jos muka filosofia on se mikä kiinnostaa niin kannataisikohan lähteä lukemaan filosofiaa sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minuakin kiinnostaa, miten paljon yhteiskunta tukee tämän täysin turhan pseudotieteen koulutusta.

Voi reppana. - olisi sinunkin kannattanut opiskella, melkein mitä tahansa, niin ymmärtäisit ehkä paino sanalla ehkä, miksi teologialla ja sen opiskelulla on oma kiistaton ja perusteltu asemansa ja paikkansa. 

Kyllähän uskontotiede on toki tiedettä, mutta sana 'teologia' on vanhentunut, koska kirkko ja valtio on jo melkein erotettu ja uskonnonvapaus on olemassa. Oletettujen olentojen tutkiminen vaikuttaa pelleilyltä useimpien länsimaisten nykyihmisten mielessä. Teologian nimi pitäisi muuttaa kristinuskon tutkimukseksi tai vaikka järjestää joku pappien AMK-koulutus kuten diakoneille ja nuorisotyönohjaajille jo on, koska papin ammattia vartenhan teologisessa lähinnä opiskellaan. 

Sinulla ei taida olla mitään hajua siitä mitä teologisessa opiskellaan? Ei siellä opiskella "jumalaa" vaan esimerkiksi Raamatun tekstejä ja niistä tehtyjä tulkintoja, kirkkohistoriaa ja niin edelleen.

Ja tätä varten on olemassa uskontotiede, johon teologia voitaisiin sulauttaa, kun valtio ja kirkko lopullisesti eroavat toisistaan ja kaikki uskonnot ovat tasa-arvoisia. 

Teologia nimenä on jäänne ajalta ennen uskonnonvapautta. Historia nimensä mukaisesti tutkii historiaa ja ympäristötiede ympäristöä. 

Jos olisit edes vähän perillä teologiaan liittyvistä asioista niin tietäisit, että Suomessa kirkkolaki suojaa valtiota kirkolta eikä kirkkoa valtiolta. Jos (ja ehkä kun) kirkkolaki erotetaan perustuslaista niin kirkko voi tehdä (ja tärkeämpänä, käyttää rahojaan) mitä huvittaa. Saksasta voi katsoa mallia siihen, mitä tämä tarkoittaa käytännössä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minuakin kiinnostaa, miten paljon yhteiskunta tukee tämän täysin turhan pseudotieteen koulutusta.

Voi reppana. - olisi sinunkin kannattanut opiskella, melkein mitä tahansa, niin ymmärtäisit ehkä paino sanalla ehkä, miksi teologialla ja sen opiskelulla on oma kiistaton ja perusteltu asemansa ja paikkansa. 

Kyllähän uskontotiede on toki tiedettä, mutta sana 'teologia' on vanhentunut, koska kirkko ja valtio on jo melkein erotettu ja uskonnonvapaus on olemassa. Oletettujen olentojen tutkiminen vaikuttaa pelleilyltä useimpien länsimaisten nykyihmisten mielessä. Teologian nimi pitäisi muuttaa kristinuskon tutkimukseksi tai vaikka järjestää joku pappien AMK-koulutus kuten diakoneille ja nuorisotyönohjaajille jo on, koska papin ammattia vartenhan teologisessa lähinnä opiskellaan. 

Elätkö jossain keskiajalla? Tervetuloa 2020-luvulle. Teologisesta tiedekunnasta valmistuu pappien lisäksi evlut.uskonnon opettajia, islaminopettajia, kulttuurintutkijoita, toimittajia jne. Teologian maisterin tutkinto on laaja yleissivistävä koulutus.

Noita opettajia valmistuu, mutta opettajia on jo paljon työttömänä ja sen lisäksi pätevyyden tietyn aineen opettamiseen koululaisille saa tekemällä aineopinnot ko.aineesta. Viisi vuotta jumalaoppia sen takia, että ehkä pääsee opettamaan uskontoa on aika iso uhraus. 

Kulttuurintutkijaksi ja toimittajaksi voi ruveta ihan miltä koulupohjalta tahansa; nuo eivät ole lainsuojaamia nimikkeitä ja toimittajankin kannattaa ennemmin käydä kansalaisopiston kursseja kirjoittamisesta ja viestinnästä tai vaikka opiskella viestintää yliopistossa teologian sijaan. 

Jumalatutkimusta yritetään vielä nykyään markkinoida yleissivistävyydellä, mutta voitko kertoa mihin alaan tämä ei päde? Jos jokin ala markkinoi itseään yleissivistävyydellä, niin kontrastina jonkun muun alan pitäisi sitten olla jotain muuta kuin yleissivistävä tai muuten käsite on merkityksetön. Mikä ala ei ole yleissivistävä? Jos teologiassa oppii hirveästi kulttuurista ja toimittamisesta, mihin sitten kulttuurintutkijoita tai viestinnän maistereita yms. tarvitaan? Kuinka paljon teologisessa oppii luonnontieteistä, taiteista tai liikunnasta? Luultavasti hekin voivat käydä pari kurssia jumalajuttuja, joten voivatko he sitten tulla papiksi? 

Kieltämättä uutta tietoa minulle, että kristinuskoon keskittyvästä pappiskoulusta voi valmistua islaminopettajaksi, mutta kuka valkoihoinen suomalainen haluaa olla islamin kanssa tekemisissä ja opettaa ympärileikkaushenkisiä uskontoja?

En edes tarkoita sinänsä arvostella kristinuskon tutkimusta oppiaineena, vaan yritän vain saada ihmisiä tekemään oikeita valintoja faktojen perusteella eikä luottaa pelkästään yliopistojen myyntipuheisiin. 

Faktasi näyttävät epäilyttävästi tietämättömältä mutuilulta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajattelisin, että tutkimalla uskontojen teoriaa ja lähestymällä sitä filosofisesti, voi päästä käsiksi syvempään ja kirkkaampaan maailmankuvaan. Kiinnostaisi filosofiselta kannalta katsottuna tutustua eri uskontoihin ja sitä kautta ehkä työskennellä monikulttuurisessa yhteisössä. Tutkivana teologina tai monikulttuurisen työyhteisön rauhantuojana. En sano, että pappeus olisi millään muotoa huono asia, mutta enemmän minua kuitenkin kiinnostaa filosofia, tutkiva journalismi tai opetustyö. - ap

Jos muka filosofia on se mikä kiinnostaa niin kannataisikohan lähteä lukemaan filosofiaa sitten.

Teologia ja filosofia eivät poissulje toisiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanalla teologia ei ole mitään tekemistä valtionuskonnon, uskontopakon tai muiden asioiden kanssa. V..u tääl on kyl käsittämätöntä aivomätäporukkaa.

Nykyateistit eivät osaa kuin öyhöttää ja huuta että mielikuvitusta, satua, öyh!

Ateismi liitty miten, mihin? Teologisessa tiedekunnassa on ollut ateisteja ihan professoritasolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajattelisin, että tutkimalla uskontojen teoriaa ja lähestymällä sitä filosofisesti, voi päästä käsiksi syvempään ja kirkkaampaan maailmankuvaan. Kiinnostaisi filosofiselta kannalta katsottuna tutustua eri uskontoihin ja sitä kautta ehkä työskennellä monikulttuurisessa yhteisössä. Tutkivana teologina tai monikulttuurisen työyhteisön rauhantuojana. En sano, että pappeus olisi millään muotoa huono asia, mutta enemmän minua kuitenkin kiinnostaa filosofia, tutkiva journalismi tai opetustyö. - ap

Jos muka filosofia on se mikä kiinnostaa niin kannataisikohan lähteä lukemaan filosofiaa sitten.

Jos islamilainen tai skolastinen filosofia kiinnostaa, niin asiantuntemusta on teologisessa enemmän.

Miksi ihmiset ajattelevat että teologit ovat uskonnollisia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minuakin kiinnostaa, miten paljon yhteiskunta tukee tämän täysin turhan pseudotieteen koulutusta.

Voi reppana. - olisi sinunkin kannattanut opiskella, melkein mitä tahansa, niin ymmärtäisit ehkä paino sanalla ehkä, miksi teologialla ja sen opiskelulla on oma kiistaton ja perusteltu asemansa ja paikkansa. 

Kyllähän uskontotiede on toki tiedettä, mutta sana 'teologia' on vanhentunut, koska kirkko ja valtio on jo melkein erotettu ja uskonnonvapaus on olemassa. Oletettujen olentojen tutkiminen vaikuttaa pelleilyltä useimpien länsimaisten nykyihmisten mielessä. Teologian nimi pitäisi muuttaa kristinuskon tutkimukseksi tai vaikka järjestää joku pappien AMK-koulutus kuten diakoneille ja nuorisotyönohjaajille jo on, koska papin ammattia vartenhan teologisessa lähinnä opiskellaan. 

Sinulla ei taida olla mitään hajua siitä mitä teologisessa opiskellaan? Ei siellä opiskella "jumalaa" vaan esimerkiksi Raamatun tekstejä ja niistä tehtyjä tulkintoja, kirkkohistoriaa ja niin edelleen.

Ja tätä varten on olemassa uskontotiede, johon teologia voitaisiin sulauttaa, kun valtio ja kirkko lopullisesti eroavat toisistaan ja kaikki uskonnot ovat tasa-arvoisia. 

Teologia nimenä on jäänne ajalta ennen uskonnonvapautta. Historia nimensä mukaisesti tutkii historiaa ja ympäristötiede ympäristöä. 

Jos olisit edes vähän perillä teologiaan liittyvistä asioista niin tietäisit, että Suomessa kirkkolaki suojaa valtiota kirkolta eikä kirkkoa valtiolta. Jos (ja ehkä kun) kirkkolaki erotetaan perustuslaista niin kirkko voi tehdä (ja tärkeämpänä, käyttää rahojaan) mitä huvittaa. Saksasta voi katsoa mallia siihen, mitä tämä tarkoittaa käytännössä.

En tiedä mitä tarkoitit todistavasi tuolla. Tahdotko siis sanoa, että kirkkoihmiset haluaisivatkin erottaa kirkon valtiosta lopullisesti?

Opetus on epävirallisesti epätunnustuksellista, mutta käytännössä harjoitteluita tehdään uskonnollisten yhteisöjen sisällä, ihan jo perusopintoihin kuuluu kursseja, joissa ei ole järkeä ilman uskonnollista maailmankuvaa (sielunhoito jne.) ja YouTubesta löytyy yliopistossa pidettyjä puheita, missä yliopiston käynyt mies pelottelee helvetillä vapaa-ajattelijoita. Saako teologian opetus Suomessa kaikki rahansa ja resurssinsa kirkollisveroa vapaaehtoisesti maksavilta vai muidenkin veroista? Jos vastaus on, että eivät saa rahojaan kirkollisveron maksajilta, niin mitenkäs teologian sitten käy, kun kaikki uskonnot ovat tasa-arvoisia kirkon erotessa valtiosta ja miksi kukaan omia etujaan ajava kirkonmies haluaisi tätä? 

Et vastannut ollenkaan itse teksteihini, joissa sanoin, että teologia voitaisiin sulauttaa uskontotieteeseen ja että nimi on jäänne 1800-luvulta tai kauempaa, kun uskonnonvapautta ei vielä ollut. Minäkään en nyt ehkä vastannut suoraan sinun juttuihin, koska en ymmärtänyt mitä yritit saavuttaa sanoillasi. Asian vierestä saivartelu tuntuu olevan yleinen taktiikka vastata tuollaisiin juttuihin, mitä olen tuossa luetellut. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmiset ajattelevat että teologit ovat uskonnollisia?

Koska ei ole järkeä opiskella viittä vuotta tuota ainetta ellei halua papiksi. Uskontoa pääsee opettamaan kuka tahansa opettajan pätevyydet saanut, joka lisäksi käy aineopinnot siitä elämänkatsomusaineesta. 

Papiksi pääsee "Jumalaa pelkäävä" ihminen, jolta löytyy maisterin paperit tuolta alalta. Ilman maisterin paperia pääsee saarnaamaan vain vähemmistöseurakuntaan kuten vaikka helluntaiseurakuntaan, vaikka osalla näistä on myös teologinen koulutus. 

Toki on myös ihmisiä, joilla ei esim.riitä hermot tai lukupää psykologiaan tai sosiaalialalle jne. ja haluavat päästä juttelemaan ihmisten kanssa ilman todellista vastuuta ihmisten ongelmien ratkaisemisesta ja ainakin ennen he pystyivät jatkokouluttautumaan myös psykoterapeuteiksi. Iäkkäissä ikäluokissa, jotka ovat edelleen uskonnollisimpia, on myös vielä sellaista vanhan suomielokuvan aikaista nöyryyttä pappeja kohtaan, jotka olivat ennen vanhaan bättre folkkia ja osin tällainen vakaan keskiluokkainen ja ylevä maine ja mielikuvat houkuttelevat varmaan opiskelijoita vielä tänäkin päivänä, kun taas joidenkin enemmän vastuullisten akateemisten ihmissuhdealojen ammattilaisista puhutaan aika halventavasti. Papille siis valikoituu paljon nöyräksi kasvatettuja hauraita aikuisia, kun taas vaikka jollain sos.työntekijällä on päinvastainen tilanne. 

Tässäkin kuitenkin paljon parempi pohja olisi tietysti sellainen ala, joka valmistaa suoraan ihmissuhdetyöhön eikä keskity maailmankatsomuksellisiin kysymyksiin, vain opiskelijaa itseään kiinnostavaan historiaan ja opinkappaleisiin jne.  jotka ovat useimmille ihmisille merkityksellisiä vain harvinaisissa tilanteissa. Kannattaa valita jo alun alkujaan sellainen ala, joka keskittyy meille kaikille yhteiseen todellisuuteen eikä uskontoon, joka ei merkitse useimmille ihmisille hirveän paljoa paitsi tietysti, jos haluaa uskonnollisen yhteisön palvelukseen ja on erityisen kiinnostunut näistä kysymyksistä. Silloinhan tuo käy tietysti kuin nenä päähän ja diakonin, nuorisotyönohjaajan tai teologian tutkinto on erinomainen pohja kristillisen yhteisön hommiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmiset ajattelevat että teologit ovat uskonnollisia?

Koska ei ole järkeä opiskella viittä vuotta tuota ainetta ellei halua papiksi. Uskontoa pääsee opettamaan kuka tahansa opettajan pätevyydet saanut, joka lisäksi käy aineopinnot siitä elämänkatsomusaineesta. 

Papiksi pääsee "Jumalaa pelkäävä" ihminen, jolta löytyy maisterin paperit tuolta alalta. Ilman maisterin paperia pääsee saarnaamaan vain vähemmistöseurakuntaan kuten vaikka helluntaiseurakuntaan, vaikka osalla näistä on myös teologinen koulutus. 

Toki on myös ihmisiä, joilla ei esim.riitä hermot tai lukupää psykologiaan tai sosiaalialalle jne. ja haluavat päästä juttelemaan ihmisten kanssa ilman todellista vastuuta ihmisten ongelmien ratkaisemisesta ja ainakin ennen he pystyivät jatkokouluttautumaan myös psykoterapeuteiksi. Iäkkäissä ikäluokissa, jotka ovat edelleen uskonnollisimpia, on myös vielä sellaista vanhan suomielokuvan aikaista nöyryyttä pappeja kohtaan, jotka olivat ennen vanhaan bättre folkkia ja osin tällainen vakaan keskiluokkainen ja ylevä maine ja mielikuvat houkuttelevat varmaan opiskelijoita vielä tänäkin päivänä, kun taas joidenkin enemmän vastuullisten akateemisten ihmissuhdealojen ammattilaisista puhutaan aika halventavasti. Papille siis valikoituu paljon nöyräksi kasvatettuja hauraita aikuisia, kun taas vaikka jollain sos.työntekijällä on päinvastainen tilanne. 

Tässäkin kuitenkin paljon parempi pohja olisi tietysti sellainen ala, joka valmistaa suoraan ihmissuhdetyöhön eikä keskity maailmankatsomuksellisiin kysymyksiin, vain opiskelijaa itseään kiinnostavaan historiaan ja opinkappaleisiin jne.  jotka ovat useimmille ihmisille merkityksellisiä vain harvinaisissa tilanteissa. Kannattaa valita jo alun alkujaan sellainen ala, joka keskittyy meille kaikille yhteiseen todellisuuteen eikä uskontoon, joka ei merkitse useimmille ihmisille hirveän paljoa paitsi tietysti, jos haluaa uskonnollisen yhteisön palvelukseen ja on erityisen kiinnostunut näistä kysymyksistä. Silloinhan tuo käy tietysti kuin nenä päähän ja diakonin, nuorisotyönohjaajan tai teologian tutkinto on erinomainen pohja kristillisen yhteisön hommiin. 

Jos kaipaa näkemyksiä ja sivistystä ei teologia ole ollenkaan huono vaihtoehto. Työllisyyden näkökulmasta taas ei paras mahdollinen.

Miten tuo avoimessa käytännössä tapahtuu? Se mikä mahdollisuus päästä niin vaikea sanoa mitkä ovat vaatimukset.

Mitä kannattaisi opiskella tuohon "* vähintään 15 opintopisteen laajuinen muu koulutusohjelmaan soveltuva opintokokonaisuus" ? Siis että se soveltuu varmasti tutkintoon?

Vierailija kirjoitti:

Helsingissä näyttää olevan näin:

Sinulta edellytetään, että olet suorittanut seuraavat hakuperusteopinnot:

* vähintään 25 opintopisteen laajuinen teologian ja uskonnontutkimuksen perusopintokokonaisuus tai vastaava opintokokonaisuus. Näiden opintojen opintopisteillä painotetun keskiarvon on oltava vähintään 3/5.

* vähintään 15 opintopisteen laajuinen muu koulutusohjelmaan soveltuva opintokokonaisuus

* lain 424/2003 ja asetuksen 794/2004 mukaiset, korkeakoulututkintoon vaadittavat toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen opinnot (tekstin ymmärtäminen ja suullinen taito).

Ei nuo ole vaikea saavuttaa, mutta vaativat suunnitelmallisen vuoden opiskelun (esim. nuo kielet pitää huomata ottaa mukaan), että pieni hakijamäärä selittyy sillä.

Itse suoritin työn ohessa uef:ssä aineopinnot. 4,4 keskiarvolla sisään menee että paukahti. Monet päässeet ihan kolmosenkin keskiarvolla sisään.

Nyt täytyy vain valmistua maisteriksi työn ohessa😅

Ei tämä mitään supergurua vaadi.