Mitä ajattelet keski-ikäisestä, jolla on vain yo-tutkinto ja joka on jättänyt aikoinaan korkeakoulun kesken?
Kysymys tulikin jo otsikossa, mutta laitetaan se varalta vielä tähän viestiinkin, jos otsikko katkaisee sen keskeltä. Eli mitä ajattelet keski-ikäisestä, jolla on vain yo-tutkinto ja joka on jättänyt aikoinaan korkeakoulun kesken?
Kommentit (34)
pienellä lisäkoulutuksella hyviin hommiin
No en mitään, mitä toisten asiat mulle kuuluu?
Ajattelen, että se on kilttis jolle tytöt eivät aikoinaan koulussa puhuneet :(
Enpä nyt ajattele hirveästi noin yleisesti. Ihmisillä on erilaisia elämänkaaria ja ei herätä hirveästi ajatuksia ihan jonkun random tyypin tapauksessa. Useinhan noissa on se, että ajautuu töihin, tulee perhe jne. ja sitten ei olekaan enää aikaa viimeistellä opintoja.
Moni kouluttamaton on paljon paremmin menestynyt työelämässä ja yrittäjänä kuin ulkolukuna litaniat opetelleet. Arvostan toki koulutusta, mutta se ei ole koko elämä.
Että onpas luuseri. Itse sentään korjasin asian pari vuosikymmentä myöhemmin. ;)
Oppivelvollisuus koskee kaiketi vain peruskoulua ja sen jälkeen kenenkään ei ole pakko opiskella mitään. Tiedän useammankin tyypin, jotka ei ole opiskelleet lukion jälkeen mitään, vaan menneet töihin. En tiedä oisko noille sitten ollut amis parempi ja iskikö lukiossa kyllästyminen opiskeluun. No eihän sitä ehkä ysillä voi vielä tietää onko lukio oikea paikka. Mitä korkeakouluihin tulee, niin jos ala tuntuu väärältä tai tiedostaa ettei se itseä työllistä, niin turhaanpa sitä silloin sen alan papereita hommaa.
Miksi minä siitä mitään ajattelisin?
En mitään. Ei kiinnosta ihmisten opiskelut ja työt, lähinnä vaan mielenkiintoiset jutut sen ihmisen kanssa.
Ei herätä oikein tunteita suuntaan tai toiseen. Töihin pääsee ilman koerkeakoulututkintoakin.
No multa jäi puuttumaan suunnilleen harjoittelu amk opinnoista. Alan töissä, 5000€/kk, en enää 15 vuoteen olisi tehnyt sillä paperilla mitään, ei sitä enää työhaastattelussa kysytä.
En tiedä miksi kenenkään muun pitäisi tästä ajatella yhtään mitään, en sitä itsekään ajattele.
Miksi siitä tosiaan pitäisi jotain ajatella? Elämässä on isompiakin murheita, kuin toisten koulutuspolkujen miettiminen. Niin kauan kun aikuinen itse itsensä elättää (eikä sosiaalituilla), ei ole minun asiani.
Yliopistoissa ikiopiskelijoita taisi ainakin olla ennen tosi paljon. Eikös niitä valmistunut silloin 2008 ihan hirveä määrä, kun tuli joku säädös että opiskeluoikeus katoaa jos tutkintoa ei saa sinä vuonna ulos. Varmaan moni silloin luopuikin koko opiskeluoikeudesta. Ei ollut varmaan kaikilla aikaa tai innostusta alkaa tekemään enää puuttuvia opintoja tai gradua.
Miksi ajatella siitä yhtään mitään? Ihan riittää tarveeksi ajateltavaa omissakin touhuissa.
Riippuu mitä on tehnyt korkeakoulun keskeyttämisen jälkeen.
Jos töitä koko ajan niin ihan ok mielipide. Jos on ollut hetkenkin työttömänä niin melkoinen luuseri.
Riippuu monesta asiasta:
miksi jätti korkeakoulun kesken, mitä työtä alkoi tehdä (vai tekeekö töitä), pitääkö nykyisestä elämästään, pitääkö nykyisestä työstään..
On eri asia jättää kesken oikis kuin folkloristiikka. Tai on eri asia jättää kesken opinnot, koska oli nuori eikä tiennyt, mitä opiskelisi tai koska menikin töihin omalle alalle, eikä sen takia valmistunut. Ei se pelkkä keskeyttäminen kerro mitään.