Kerrotaan tilanteita, joita lapsiperheellisille tulee eteen, joita ei lapsettomana koskaan olisi tapahtunut
Mä aloitan.
Kakkaa siellä ja kakkaa täällä.
Esim. Kun istuu aamiaispöytään, tuolinpehmusteessa on kunnon kakkajäljet (lapsi istunut vaippasilleen kyseisellä tuolilla ja vedellyt vaipansisältöä pitkin poikin tuolin pehmustetta). Onneksi puhdistui pesukoneessa, mutta silti 🙊
Toinen tapaus on kun lapsi istuu sylissä ja syö suklaata, huomaat housuissa ruskean tahran. Kokeilet sitä luullen sitä suklaatahraksi ja melkein maistat sitä, kunnes lähempi haistelu paljastaa sen olevankin jotain ihan muuta 💩🙈
Lisää lapsiperheellisten ihanuuksia. 🤗
Kommentit (37)
Vierailija kirjoitti:
Nimiäiset/ristiäiset, lasten synttärijuhlat, hyvät koulutuodistuset, onnistumiset harrastuksissa opinnoissa, perhelomat, perhepedissä poskiposkea vasten nukkuminen jne.
Kyllä minä ainaki lapsettomana oon käyny ristiäisissä, nimiäisissä ja lasten synttäreillä. On katteltu koulutodistuksia veljenpoikien kanssa jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimiäiset/ristiäiset, lasten synttärijuhlat, hyvät koulutuodistuset, onnistumiset harrastuksissa opinnoissa, perhelomat, perhepedissä poskiposkea vasten nukkuminen jne.
Kyllä minä ainaki lapsettomana oon käyny ristiäisissä, nimiäisissä ja lasten synttäreillä. On katteltu koulutodistuksia veljenpoikien kanssa jne.
Olen minäkin toisten lasten kakkaa haistellut.
Lapsen vakava sairaus, kouluvaikeudet, murrosikä, päihdekokeilut, ero, huoltajuusriidat ja vuoroasuminen. Nuo nyt ensimmäisenä tuli mieleen.
"Äiti mulla on pissahätä!"
"Odota hetki ollaan ihan kohta kotona"
*Hetken päästä *
"Äiti, pissa tuli housuun"
Hain pienen lapsen tarhasta. Pääsi pissa housuun automatkalla.
Aika paljon ap:lta sanottu, ettei olisi lapsettomana "koskaan" tapahtunut. Kyllä sekin aika vielä voi tulla...
No yksi tulee mieleen: oma lapsi vetää viimeisenä rangaistuspotkua pelissä, jossa maali tarkoittaa finaalipeliin pääsyä isossa kv-turnauksessa, epäonistuminen kotiinlähtöä. Se olo mikä itselle tulee kun jännittää sen lapsen onnistumisen puolesta. Siis ei minun takia, vaan että lapsi ei pettyisi omaan tekemiseensä.
No jopa oli mielikuvituksellinen aloitus. Tästä saisi kolme kilometriä pitkän ketjun, senkun vaan kirjottaa ihan kaikki mitä lapset on perheessä touhanneet. Vaikka että lapsi huutaa ja raivoaa ja itteltä meinaa mennä hermot. Mutta jos ei olisi lasta niin ei huutaisi eikä raivoaisi lapsi eikä siihen meinaisi mennä hermot.
Tosi terävää.
Se tunne, kun sain kuulla, että tytär on valittu Suomen joukkueeseen Eurooppalaisiin tyttöjen matematiikkaolympialaisiin. (Joo, EGMO ei ole IMO, mutta saa sitä tästäkin vähästä olla iloinen ja liikuttua kyyneliin.)
Onnellisuus ja elämän tarkoitus on tullut meille lasten myötä. Ensimmäinen lapsi syntyi kun olin 40-vuotias että tiedän kyllä mitä on elää ilman lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Oman lapsen kuolema
Tämä on varmaan ainut mitä lapseton ei tule koskaan kokemaan ja hyvä niin. Muut lapsen aiheuttamat tunnelataukset onnistuu jos on läheinen esim kummilapsen kanssa tai sukulaislapsen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Aika paljon ap:lta sanottu, ettei olisi lapsettomana "koskaan" tapahtunut. Kyllä sekin aika vielä voi tulla...
Nii, eihän siihen tarvita kuin kaverin luona kyläily tai alkaa parisuhteeseen ihmisen kanssa, jolla on lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Se tunne, kun sain kuulla, että tytär on valittu Suomen joukkueeseen Eurooppalaisiin tyttöjen matematiikkaolympialaisiin. (Joo, EGMO ei ole IMO, mutta saa sitä tästäkin vähästä olla iloinen ja liikuttua kyyneliin.)
Miksi on eri sukupuolten omat olympialaiset? Miksi?!
Vierailija kirjoitti:
Onnellisuus ja elämän tarkoitus on tullut meille lasten myötä. Ensimmäinen lapsi syntyi kun olin 40-vuotias että tiedän kyllä mitä on elää ilman lapsia.
Ei pahalla mutta kuulostaa aika kamalalta että alle nelikymppisenä et kokenut elämälläsi olevan tarkoitusta etkä ollut onnellinen. Tai jos et olisi saanut lapsia niin eläisit elämäsi loppuun asti onnettomana. Huh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oman lapsen kuolema
Tämä on varmaan ainut mitä lapseton ei tule koskaan kokemaan ja hyvä niin. Muut lapsen aiheuttamat tunnelataukset onnistuu jos on läheinen esim kummilapsen kanssa tai sukulaislapsen kanssa.
Kyllähän nuo kaikki muutkin on, kun pistää vaan "oman" eteen. Oman lapsen synttärit, oman lapsen kakka, oman lapsen rippijuhlat, ...
Se että kotoilu lasten seurassa ihanampaa kuin jatkuva matkailu ja bailaaminen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnellisuus ja elämän tarkoitus on tullut meille lasten myötä. Ensimmäinen lapsi syntyi kun olin 40-vuotias että tiedän kyllä mitä on elää ilman lapsia.
Ei pahalla mutta kuulostaa aika kamalalta että alle nelikymppisenä et kokenut elämälläsi olevan tarkoitusta etkä ollut onnellinen. Tai jos et olisi saanut lapsia niin eläisit elämäsi loppuun asti onnettomana. Huh.
Minä en ole vielä kolmenkaan lapsen jälkeen sitä elämän tarkotusta hiffannu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se tunne, kun sain kuulla, että tytär on valittu Suomen joukkueeseen Eurooppalaisiin tyttöjen matematiikkaolympialaisiin. (Joo, EGMO ei ole IMO, mutta saa sitä tästäkin vähästä olla iloinen ja liikuttua kyyneliin.)
Miksi on eri sukupuolten omat olympialaiset? Miksi?!
Miksi tämä asia sua häirittee?
Nimiäiset/ristiäiset, lasten synttärijuhlat, hyvät koulutuodistuset, onnistumiset harrastuksissa opinnoissa, perhelomat, perhepedissä poskiposkea vasten nukkuminen jne.