Mistä johtuu, että ne kaikista pidetyimmät, "ihanimmat" ja kaikkien kanssa toimeentulevat eivät jostain syystä tä ikinä pidä minusta
He haluavat tutustua ja jutella lähes kaikille muille paitsi minulle. En siis jää täysin yksin, vaan sellaiset vähän hiljaisemmat ns. ei niin tykätyt kyllä juttelet myös minulle, mikä on oikein mukavaa, koska usein he ovat olleet mukavia tyyppejä. Ja saan siis ihan kohtuu helposti kavereita uusissa piireissä, mutta juuri otsikon kaltaiset henkilöt eivät ikinä sano minulle juuri sanaakaan tai ainakin heistä huokuu se, että eivät halua olla tekemisissä kanssani, vaikka juttelisivatkin noille muille, jotka juttelevat minulle. Näin on ollut koulussa, harrastuksissa, yliopistossa ja töissä.
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
Varsinkin naiset pelaa ja heille elämä on yhtä sosiaalista peliä. Toiset näkee pelien läpi hetkessä.
Veikkaan että sulle elämä on yhtä sosiaalista peliä ja heijastat muihin omia ajatusmallejasi. En tunnusta tuosta ollenkaan itseäni enkä kavereitani.
Olen huomannut saman. Yleensä minusta pitävät sellaiset jämptit ihmiset tai hiljaisemmat ja vähän ulkopuoliset, ei ne rempseät ilopillerit.
Ap luokittelee jonkun suosituksi ja sen jälkeen suhtautuu tähän nyrpeästi. ”Suosittu” ajattelee että ap ei pidä hänestä tai ei muuten vain halua kontaktia.
Niitä kenet ap luokittelee ”ei-suosituiksi” ap kohtelee mukavasti ja saa samanlaisen kohtelun takaisin.
Varmaankin koska he aavistavat, että tiedät heidän olevan pelkkiä esiintyjiä.
Olen huomannut omalla kohdalla saman. En ole kiinnostunut epäaidoista ihmisistä, olivatpa miten suosittuja tahansa ja he tuntuvat myös karttavan minua.
Alussa saattavat tulla turisemaan, mutta hyvin pian he huomaavat, että minulta ei saa ihailua. Joten miksipä tuhlata enempää aikaa minuun.
Meillä on töissä tollanen supersuosittu pomo. Tiimipalaverit on järkyttävää rinkir*****sta kun kaikki kilpaa mielistelee pomoa ja nauraa koko ajan hermostunutta naurua. Mä oon ainoa joka tätä teatteria ei suostu vetämään, ja sekös sitä pomoa raivostuttaa. Tietysti olen hänen kiusaamisen kohteena.
Vierailija kirjoitti:
Aito on aina uhka teennäiselle ihmiselle. Se oma tyhjyys kolajaa kovaa sinun seurassa.Vaikutat aidolta. Luulisin syyksi tuota.
Näin se varmaan aika pitkälle on. Luulen että ihmiset ystävystyvätkin tuon "aitousakselin" mukaisesti hyvin pitkälle. Pintaliitäjät, tupajumit sun muut keskenään. Itse olen kameleontti pohjimmiltani, enkä kovinkaan sosiaalisesti virittynyt ja olen ystävystynyt myös saman henkisten tyyppien kanssa. Sosiaalisesti taitavien introverttien kanssa siis selkokielellä.
Joku mainitsi tuon oman aloitteellisuuden, mutta sen suhteen toteaisin omalta kohdaltani, että en ole aktiivinen tutustuja, mutta ihmiset jotenkin hakeutuvat seuraan. Maailmaa havainnoimmalla näin ei toki käy kaikille muillekin passiivisille ajopuille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saattaa vaikuttaa sekin, jos ap:llä on livenäkin tuo asenne, että eivät tule juttelemaan hänelle. Pitää olla aktiivinen itsekin.
Tämä. Sosiaalisilla ihmisillä riittää kavereita muutenkin.
Myös jos ei ole kovin sosiaalinen niin näkee vain sen, että nuo menee juttelemaan muille, ei minulle. Mutta ei näe sitä, että ne joille mennään juttelemaan ovat myös aktiivisia siinä kuviossa.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ihan sama. He jotenkin vaistoavat että nyt on vastassa sellainen joka ei lankea tuohon esitykseen.
Tarjoamasi vaihtoarvo sosiaalisessa pelissä on liian huono, kokevat ettei kannata tai voi johtua siitäkin että huomaavat heikkoutta taidoissa.
Vierailija kirjoitti:
Ap luokittelee jonkun suosituksi ja sen jälkeen suhtautuu tähän nyrpeästi. ”Suosittu” ajattelee että ap ei pidä hänestä tai ei muuten vain halua kontaktia.
Mä luulen, että mulle käy juuri näin, kun en niitä hymyileviä poseeraajia oikein jaksa. Niin miksipä tulisivat minulle juttelemaan? Kyllä sen aistii, jos toinen on tosi erilaisella aallonpituudella.
Luulevat olevansa parempia ja tärkeämpiä kuin muut, sellaisia ikuisia ihailun auringossa paistattelevia sunnuntailapsia. Vaativat ja odottavat myös sen mukaista kohtelua. Sitten kun tulee joku joka kohtelee heitä kuin ketä tahansa, he loukkaantuivat ja ottavat etäisyyttä. Been there eli kokemuksesta puhun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varsinkin naiset pelaa ja heille elämä on yhtä sosiaalista peliä. Toiset näkee pelien läpi hetkessä.
Veikkaan että sulle elämä on yhtä sosiaalista peliä ja heijastat muihin omia ajatusmallejasi. En tunnusta tuosta ollenkaan itseäni enkä kavereitani.
Ennemminkin osa vain on tässäkin asiassa huonompia ja toiset parempia. Ei ihmiset ole tasapaksua massaa kuin hörhöjen moderneissa julistuksissa. Todellisuudessa jotkut vievät ihmiskuntaa uusiin ulottuvuuksiin suurimman osa mölistessä typeriään taakkana reessä. Sama juttu tuon pelailun suhteen. Osa ei ole siitä mitenkään tietoisia, sosiaalisesti sokeita kun ovat. Enemmistö hahmottaa niitä karkealla tasolla ja jotkut hyvinkin tarkasti kuin ihmisen liikahtavan raajan. Kaikki myös yrittävät sosiaalista peliä enemmän tai vähemmän sosiaalisessa kanssakäymisessä. Joillakin hyvin vinksahtaneilla manipuloiminen on rankkaa ja jatkuvaa sekä vielä pahantahtoistakin. Mutta monien mielestä jonkin hyvän asian läpivieminen ja ihmisiin vaikuttaminen sekä täten hyväntahtoinen manipulaatio on vain hyväksi.
Kaikki lopulliset ilmentymät ovat kuitenkin melko sattumanvarainen ketjulotto erilaisista ominaisuuksista.
Vierailija kirjoitti:
Ap luokittelee jonkun suosituksi ja sen jälkeen suhtautuu tähän nyrpeästi. ”Suosittu” ajattelee että ap ei pidä hänestä tai ei muuten vain halua kontaktia.
Niitä kenet ap luokittelee ”ei-suosituiksi” ap kohtelee mukavasti ja saa samanlaisen kohtelun takaisin.
Mä taas mietin päinvastoin, että ap pyrkii mielistelemään näitä suosittuja koska haluaa heidän kaveriksi siksi että he ovat suosittuja. Suosittu on yleensä aito, sosiaalisilta taidoiltaan taitava, aistii tämän feikkiyden ja mielistelyn ja suhtautuu siksi ap:hen syystäkin varauksella.
Ap on liian fiksautunut ajatukseen, että suosittu on suosittu, eikä siksi kykene suhtautumaan tähän ihmisenä ja siten, että kyse olisi aidosta ja luonnollisesta kanssakäymisestä toisen ihmisen kanssa.
Tulipa vahva samaistuminen aloitukseen, kuulostaa todella tutulta. Toisaalta, enpä ole itsekään näihin ihmisiin aktiivisesti ollut tutustumassa. Miksi olisin, kun heillä muutenkin on ihmisiä ympärillä pokkuroimassa? Yleensä tulen parhaiten juttuun niiden ei-niin-pidettyjen ihmisten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ihan sama. He jotenkin vaistoavat että nyt on vastassa sellainen joka ei lankea tuohon esitykseen.
Tarjoamasi vaihtoarvo sosiaalisessa pelissä on liian huono, kokevat ettei kannata tai voi johtua siitäkin että huomaavat heikkoutta taidoissa.
Autistitason vastaus. Enkä arvoarvota vaan sen tasoinen vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap luokittelee jonkun suosituksi ja sen jälkeen suhtautuu tähän nyrpeästi. ”Suosittu” ajattelee että ap ei pidä hänestä tai ei muuten vain halua kontaktia.
Niitä kenet ap luokittelee ”ei-suosituiksi” ap kohtelee mukavasti ja saa samanlaisen kohtelun takaisin.
Mä taas mietin päinvastoin, että ap pyrkii mielistelemään näitä suosittuja koska haluaa heidän kaveriksi siksi että he ovat suosittuja. Suosittu on yleensä aito, sosiaalisilta taidoiltaan taitava, aistii tämän feikkiyden ja mielistelyn ja suhtautuu siksi ap:hen syystäkin varauksella.
Ap on liian fiksautunut ajatukseen, että suosittu on suosittu, eikä siksi kykene suhtautumaan tähän ihmisenä ja siten, että kyse olisi aidosta ja luonnollisesta kanssakäymisestä toisen ihmisen kanssa.
Olen kyllä havainnut aivan päinvastaista. Usein suosittu on just se tyyppi, joka on kasvotusten maailman ihanin ihminen mutta alkaa jauhamaan p*skaa muille heti kun ovi perässä sulkeutuu.
Mä olisin yläasteella ja lukiossa halunnut olla niiden hymyilijöiden porukoissa, aina näytti tapahtuvan jotain hauskaa ja sosiaalista.
Nyt jälkikäteen katsottuna näen selvästi, että sosiaaliset taidot ei mulla riittäneet silloin. Yläasteella olin myös muita lapsellisempi pitkään, siitä varmaan huono kierre myös käynnistyi.
Nyt aikuisena osaan uida porukoihin, mutta nuoruusvuosien kokemukset suuntasi persoonaa niin, että en koe oloani mukavaksi niissä ”suosituissa” porukoissa.
En ole tuollaista havainnut. Tosin olen mies ja työskentelen miesvaltaisella blue collar alalla. Kaikki saa osansa tästä "banterista", mutta kukaan ei ota nokkiinsa, eikä pelata sosiaalisia pelejä. Saattaa olla että ei tuollaiselle olisi edes aikaa kun tehdään oikeita töitä, eikä velttoilla toimistossa.
Ap on itseltäänkin salaa kade sosiaalisille ihmisille ja he haistavat ap:n nyrpeyden ja ennakkoasenteen.
Tämä. Sosiaalisilla ihmisillä riittää kavereita muutenkin.