Kuinka paljon isät osallistuu lasten hoitoon eron jälkeen??
Kuinka paljon teillä ero perheissä isät osallistuu lastenhoitoon eron jälkeen?? Oletuksena nyt, että lapset on aika pieniä 4v ja 5v ja isä asuu kohtuullisen lähellä, molemmat vanhemmat käy töissä. Omassa tapauksessa mies on nyt sitä mieltä, että kun maksaa elatusapua ja pitää lapsia luonaan sovitut päivät kuussa, niin muusta voi nyt pestä kätensä eikä tarvitse enää osallistua. Eli jos lapsi vaikka sairastuu kesken päivän, äiti on joka kerran se, joka keskeyttää omat työt ja jää kotiin hoitamaan sairasta lasta. Miten muut olette sopineet? Viettääkö kenekään isät 'ylimääräistä' aikaa vapaaehtoisesti lastensa kanssa?
Kommentit (29)
Ei herätä luottamusta, jos selviää, että henkilö on eronnut lapsen ollessa pieni (alle kouluikäinen ).
Isompaa koululaista poikaa mies pitää lähes puolet ajasta. Saa siellä pelata rajattomasti ja olla puhelimella. Katsovat urheilua ja välillä urheilvat. Karkkia, limua ja sipsiä saa ottaa vapaasti. Ruoka on lähinnä pikaruokaa tai maistuvaa pihviä, joka päivä. Lapsella ei ole kotitöitä.
Minä saan lapsilisät ja maksan 80 prosenttia hankinnoista.
Pienempi lapsi on enemmän hoidettava tyttö, joka on isällä yleensä yhden yön kerran viikossa tai kahdessa. Tiedon tästä saan samana päivänä. Isä tekee selväksi, että vain säilyttää lasta, eikä tarjoa mitään extraa kuten ulkoilua.
Minulle jää rooli vaativana pahisäitinä, koska yritän pitää sääntöjä ja budjettia. Pienemmälle ei ole hoitajaa, mikä rajoittaa kahdenkeskeistä tekemistä isomman kanssa. Isompi ei tätä ymmärrä vaan isä on huippu.
Hoitamisen määrästä huomaa, kuka enemmän halusi lapsia.
Ei miesten tarvitse lasten hoitoon osallistua, koska naisethan ne maailmaan paskovatkin niin naisten täytyy ne itse hoitaakin.
Ei juuri hoitanut, ja karma läsähti myöhemmin naamalle kun pikkuvelipuoli alkoi kysellä miksi isosiskoa näkee niin harvoin. Ehkä siksi, ettei isosisko ole kauhean kiinnostunut enää aikuisena yrittämään. Nyt sitten itketään ja otettaisiin menetettyä takaisin, voi voi.
Meillä äiti häippäs toisen miehen mukaan kun lapset oli 1 ja 3-vuotiaat. Ja ei osallistunut lasten hoitoon lainkaan...ei ennen tai jälkeen eron. Nyt ens viikko on tuon vanhemman lapsen vanhojen tanssit.
Vierailija kirjoitti:
Isompaa koululaista poikaa mies pitää lähes puolet ajasta. Saa siellä pelata rajattomasti ja olla puhelimella. Katsovat urheilua ja välillä urheilvat. Karkkia, limua ja sipsiä saa ottaa vapaasti. Ruoka on lähinnä pikaruokaa tai maistuvaa pihviä, joka päivä. Lapsella ei ole kotitöitä.
Minä saan lapsilisät ja maksan 80 prosenttia hankinnoista.
Pienempi lapsi on enemmän hoidettava tyttö, joka on isällä yleensä yhden yön kerran viikossa tai kahdessa. Tiedon tästä saan samana päivänä. Isä tekee selväksi, että vain säilyttää lasta, eikä tarjoa mitään extraa kuten ulkoilua.
Minulle jää rooli vaativana pahisäitinä, koska yritän pitää sääntöjä ja budjettia. Pienemmälle ei ole hoitajaa, mikä rajoittaa kahdenkeskeistä tekemistä isomman kanssa. Isompi ei tätä ymmärrä vaan isä on huippu.
Ihme ulinaa, siis lapsi syö pihviä ja nauttii olostaan ja sinä valitat. Itse tässä eroamassa koska mies alkoi juomaan, on mennyt nukkumaan mm lapsen huoneeseen humalassa. Tässä itse mietin onko lapsi edes turvassa.
Lapset oli jo teinejä, kun erosimme. Eipä ole isä juuri huoltanut. Halusi muutta naisystävän luo monen sadan kilometrin päähän ja siihen jäi kaikki huolto.
Tolkun isät osallistuu just niin paljon kuin äiti antaa, sen jälkeen käräjien kautta jos voimat riittävät. Vaikka kuinka sanotaan muuta, on tässä maassa edelleen äitien markkinat siitä lasten kanssa olemisesta, mikäli päättää heittäytyä hankalaksi. Oma ystäväni (mies) pääsi näkemään eron jälkeen syntynyttä lastaan ensimmäisen kerran kun tämä oli lähes vuoden ikäinen. Uskomatonta mutta totta, valitettavasti. En itsekään olisi uskonut että asiat voivat mennä noin, ellei siinä olisi itse nähnyt. Tuli monet itkut kuunneltua ja aivan puulla päähän lyötynä oltua, kun katseli touhua vierestä.
Äidillä ilmeisesti synnytyksen jälkeinen masennus ja hormonit hyrräsi, sellaista settiä sieltä nimittäin eron jälkeen tuli että voi luoja. Oikeuden kautta isä sitten sai sekä isyydentunnustuksen että tapaamisoikeuden, kenties tulevaisuudessa tämä työssä käyvä ja ihan normaali mies saa joskus sen vuoroviikkosysteeminsä, siis jos äiti nyt jossakin vaiheesa kykenee asiallisiin väleihin mitkä on kuitenkin pakko olla, jotta touhu onnistuu kaiken tuon ränttäämisen jälkeen.
Eli ap: kyllä osallistuvat jos ovat normaalilla älyllä ja vastuuntunnolla varustettuja etkä itse rupea heittämään kapuloita rattaisiin. Jotkut isät sitten, kuten jotkut äiditkin, eivät tämmöisiä ominaisuuksia omista vaikka ovat muka olleet riittävän aikuisia tekemään lapsia - ihmisiä kun ollaan, niin mätiä omenoitakin on.