Lue keskustelun säännöt.
Keskiluokasta pois tipahdus, ai että miten ihanaa!
19.04.2021 |
Tulipa mieleen toisesta ketjusta. Olen itse tullut hyvinkin keskiluokkaisesta perheestä. Äiti rehtori, isä insinööri. Monen mutkan kautta päädyin lypsykarjatilallisen puolisoksi. Nyt teen vähän tilan töitä kotiäitiyden ohella.
Oma suku on lähinnä kauhuissaan, että miten nyt näin ”pääsi käymään”. Että eikö olisi pitänyt pinnistella jotenkin elämässä eteenpäin. Rahkeita olisi ehkä ollut.
Mutta se mikä tässä on parasta, on tämä uusi ilmapiiri miehen suvun puolella. Itselle ihan hurja kulttuurishokki. Ennen koronaa appiukko vietti pyöreitä syntymäpäiviä kutsumalla puoli kylää makkaranpaistoon ja limpparille. Porukkaa lappasi dimexit päällä ja kaikilla oli hauskaa. Omassa perheessä olisi pingotettu, siivottu viikko etukäteen, pantu pöytään sävy sävyyn lautasliinat ja kipot ja kupit. Ja sitten keskusteltu jostain jonninjoutavasta tarpeeksi neutraalista.
Ihmiset tässä lähellä on niin hurjan aitoja, välittömiä, omalaatuisiakin. On kaikenlaista kyläluutaa vähän erikoisia tyyppejäkin. Ihmisten elämästä puuttuu se toisille näyttäminen, että kylläpä meillä on sitä ja tätä. Remppaa kun porukka tekee niin laitetaan mitä ihmeempiä ratkaisuja, koska itselle vaan tehdään. Omassa perheessä mentiin aina se edellä mikä on jotenkin tarpeeksi normaalia. Hajutonta, mautonta, sopivaa elämää, eikä missään nimessä mitään rajojen ulkopuolelta.
Oletteko te kokeneet vastaavaa kulttuurishokkia?
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Itse olen kokoomuslaisesta, kristillisestä keskiluokkaisesta kodista kotoisin oleva lähinnä terveyssyistä pitkäaikaistyötön luuseri. Eniten ehkä rasittaa, kun sosiaalialan ihmiset kuvittelevat aina automaattisesti että jokainen heidän asiakkaansa on köyhästä ja huonosta kodista, eikä ymmärrä mistään mitään.
Toinen ongelma on että olen väliinputoaja luokkamielessä. En sovi Kontulan baariin, sinne olen liian kunnollinen ja vilpitön, mutta en keskiluokankaan luo, sinne olen liian köyhä. Ei ole oikein sellaista omaa ryhmää ollenkaan.
Aika jännä, että luulet Kontulassa olevan vain vilpillisiä ihmisiä baarissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin niin ylpeä, kun aatelinen mieheni vei minut jäntevillä aateliskäsivarsillaan Kontulasta Eiraan, josta nykyisin hallitsen teitä kaikkia luusereita.
Sä et hallitse edes omaa peräsuoltas😀
Itse olen maaseudulta, ja kaikki kyllä rempallaan ja vinksin vonksin. Kyllä sielläkin on nirppanokkia, mutta pääosin rennompia ihmisiä, ainakin maatiloilla asuvat. Itse taas olen sellainen että tykkään että on siistiä ja kivat vaatteet, ja olen akateeminen ja kiinnostunut kulttuurista, mutta ei kyllä vähempää voisi kiinnostaa kulissien pitäminen, kuulostaa ihan hirveän ahdistavalta. Parasta on kun elää omaa elämäänsä ja koittaa vaan unohtaa kaikki ulkoiset paineet, elää miten tykkää, omassa pienessä kuplassa. Voi olla että saan kyllä kulttuurishokin jos joskus liikun enemmän ihmisten ilmoilla täällä kaupungissa.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen maaseudulta, ja kaikki kyllä rempallaan ja vinksin vonksin. Kyllä sielläkin on nirppanokkia, mutta pääosin rennompia ihmisiä, ainakin maatiloilla asuvat. Itse taas olen sellainen että tykkään että on siistiä ja kivat vaatteet, ja olen akateeminen ja kiinnostunut kulttuurista, mutta ei kyllä vähempää voisi kiinnostaa kulissien pitäminen, kuulostaa ihan hirveän ahdistavalta. Parasta on kun elää omaa elämäänsä ja koittaa vaan unohtaa kaikki ulkoiset paineet, elää miten tykkää, omassa pienessä kuplassa. Voi olla että saan kyllä kulttuurishokin jos joskus liikun enemmän ihmisten ilmoilla täällä kaupungissa.
Niin siis olen maaseudulta kotoisin mutta asunut kaupungissa opiskeluajoista lähtien. Täällä saa olla rauhassa, maalla kyllä toisaalta kiusattiin jos oli väärällä tavalla erilainen vaikka olikin rentoa väkeä. Piti googlata mikä on dimex. Mulla on siis ristiriitaiset fiilikset, kun halusin kovasti pois maaseudulta koska pienet piirit ahdisti kamalasti ja olin kiusattu siellä, mutta en mitään pönötystäkään jaksa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eksä kuului maalaissukuun. Maitotila. Oli kyllä niin kaukana rennosta meno. Häätkin piti olla aina isoimmat ja mahtavimmat ja tarjoilut sen mukaiset. Töitä vaan koko ajan, ei mitään rentoja hetkiä. Ja se asioihin sekaantuminen oli ihan kamalaa. Ja kaikki naapuritilojen ja muiden asiat tiedettiin ja kiikareita käytettiin. Henkistä painostusta ja väkivaltaa. Kamalaa touhua oli.
Olisiko keskiluokkainen hienostelu nimenomaan suurten ikäluokkien juttu? Pääsivät nousemaan maalta tosi vaatimattomista oloista ja eivät halunneet valua sinne takaisin? Siksi luokkatietoisia ja nuorempien silmään teeskentelijöitä? Omassa suvussa kyllä nousi yksi maisterintutkinto tai hienompi naimakauppa päähän pysyvästi.
Eikö sitä sanota että nuoremmat arvostavat eri juttuja, elämäntyyliä jne ja työuratkin ovat niin moninaisia että niiden " hierarkiaa" on vaikea määritellä. Enää ei insinöörimies, tiilitalo ja Rodoksen matka olekaan niin ihmeellisen hienoa.
Toki nuorissa on näitä Diili kilpailijoiden tyyppisiä kaupunkilaisia menestyjiä jotka myös näyttävät sen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juuri tuo, että ei ole _mitään väliä_ miltä elämä näyttää ulospäin. Jos on vaikka piha myllätty auki ja kaikenlaisia projekteja vaiheessa, talon emäntä vaan kertoilee niistä innoissaan vaikka olisi nurmikko polveen asti ja paikat levällään. Ilman mitäön häpeää tai nolostelua siitä, että miltä touhu näyttää. Omassa perhepiirissä ei olisi tyyliin päästetty ketään katsomaan remppaa, ja siltikin jotenkin pahoiteltu että ai kauheeta kun täällä näyttää tältä. Toki kaikki rempat teetettiin ammattilaisella kotona nopeasti alta pois koska kukaan ei sietänyt mitään epäjärjestystä tai likaisuutta kotona. Hyvin voi pyöriä villakoiratkin nurkissa ja pyykit odottaa kerääjää narulla kolmatta päivää. Emäntä vain nauraa päälle että vitsi kun puutarhainnostukselta ennättäisi hoitamaan näitä tylsiä hommia... Ihanaa tällainen!
-ap
Häiritsevää on se, että nuo pyykit ja villakoirien poisto kuuluisivat muka juuri emännälle.
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo ole keskiluokka-alaluokka-kysymys vaan maaseutu-kaupunki-kysymys.
Olen itse asunut maalla kahdella paikkakunnalla ja tykkäsin tosi paljon. Ihmiset kävivät toistensa luona kylässä, usein etukäteen ilmoittamatta, naapureita ja tuttuja autettiin eikä ollut turhaa kireyttä. Ihanaa!
Sitten olen asunut kaupungissa viidellä paikkakunnalla. Näistä neljällä kukaan ei koskaan tullut kyllän ilman erillistä kutsua ja silloin oli juuri tuollaista, etukäteen siivousta, sitten vähän pingottamista, tarjoomiset tarkkaan mietitty jne jne. Se viiden paikkakunta oli Itä-Suomessa, jossa sielläkään ei tulut kylään ilmoittamatta, mutta ihmiset olivat kuitenkin mukavia ja rentoja.
Että kaipaan maalle, mutta ei muuttomahdollisuutta.
Nyt asun Tampereen vieruskunnassa rivitalo-omakotitaloalueella ja ihmiset on koppavia ja itsetietoisia. En ole löytänyt yhtään kaveria täältä, en ole riittävän hieno tai jotain. Kaikki on niin tarkkaa ja vieraiden ihmisten kanssa ei haluta puhua. Sitten juhlissa on kaikki niin mietittyä ja tarkkaa ja arvojärjestyksiä on paljon.
Eli aloittajalla on nyt vaan sekaisin se syy, miksi kokemukset ovat sitä mitä ne ovat. Ei se ole koulutuskysymys.
Olis tosi rasittavaa jos tultaisiin kylään kutsumatta. Yksi sukulainen yritti tätä, mutta oppi kun en avannut ovea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo ei kiitos mitään valkoisen ros*aväen juttuja. En todellakaan kaipaa hienostelua, mutta noissa dimexporukoissa on toki aina muutama hyviä ja aitoja tyyppejä ja loput sitten järkyttäviä juntteja.
Keskiluokkaisissa on todella paljon rentoa ja aitoa porukkaa. Jos lautasliinat on sävy sävyyn niin ei se tarkoita että pitäisi keskustella vain säästä tai oopperasta.
Ensimmäinen lauseesi kertoo sinusta ihmisenä melko paljon. Joo, enkä ole maalta enkä pukeudu dimexeihin.
Mitä ap aikoo tehdä, kun lapsi kasvaa vanhemmaksi? Onko tilan töitä tarpeeksi työllistämään silloin sinutkin? Kai olet huolehtinut siitä, että tulet saamaan aikanaan eläkettä työstäsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen maalla nimenomaan nähnyt tuota esitystä ja kulissien kiillottelua.
Muodot ja puitteet voivat olla toisenlaiset, mutta kuitenkin.
Hyvä, että ap on löytänyt paikkansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Dimex?
Mitä se meinaa?
Googlen mukaan työhaalareita.
Vierailija kirjoitti:
MInustakin tämä on maaseutu vs. kaupunki -kysymys, ei mikään luokkajuttu. Kun ollaan tuttuja vuosien ja sukupolvien takaa, ei pidetä kulisseja pystyssä mihinkään suuntaan. Tiedetään talot tapoineen ja sukuineen.
Yhden isovanhempani suku on kotoisin kylältä jossa vieläkin asuu monta vanhaa sukulaista. Kaksi heistä ei ole puhunut toisilleen vuoteen, koska toinen oli suuttunut siitä että toinen oli myynyt heille yli jääneet rakennustarvikkeet pilkkahintaan MUTTA eräs köyhempi oli saanut muutaman tarvikkeen ilmaiseksi. Maariitoja, vanhoja ylisukupolvisia kaunoja löytyy.
Maalta kotoisin ollut, nyt jo edesmennyt kaverini kertoi miten kahdesta toisiaan auttavasta mummosta on levitelty paikkaansapitämättöniä seksijuoruja, mikä oli hirveä järkytys näille. Erästä tuttavaa vainosi naapuri vuosikaudet.
Kaikella on puolensa eikä näitä voi typistää maaseutu-kaupunki tai duunari-ylempi keskiluokka-kysymykseksi. Aloittaja kertoi omasta kokemuksestaan ja se pitää paikkansa hänen kohdallaan ja hänen elämässään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Dimex?
Mitä se meinaa?Googlen mukaan työhaalareita.
Eli uusi hankkijan lippis tyyli sitten. Ei ne landet karvoistaan pääse ... 😁
Vierailija kirjoitti:
Dimex?
Mitä se meinaa?
Raksaukkojen, roskakuskien, maajussien yms. työvaatetusta.
Piti oikein googlata että onko Dimex joku uusi muotihuume, mutta olikin näköjään työvaatteita valmistava firma.
Ap on tainnut tipahtaa köyhyysrajalle. Älä hyvä ihminen tee palkatonta työtä! Kärsit vanhana köyhyydestä, jos tulee ero.
Ehkä tässä tapauksessa sekä että. Miehen lähipiirissä taitaa olla ihan muutama jolla on joku amk tutkinto käytynä. Suurin osa maanviljelijöitä ja kädentatajia.
-ap