Konservatiivinen hoitolinja, oireet kestänyt jo vuoden
Kun en jaksa enää ymmärtää.
Olen kärsinyt säteilevästä hermokivusta jo vuoden. Oireet alkoivat kahdesta yhtäaikaisesta välilevynpullistumasta. Pullistumia ei leikata, koska magneettikuvan perusteella ovat pieniä. Lääkkeitä olen syönyt yhden apteekillisen verran ja tälläkin hetkellä menee neljän eri dropin coktaili, silti kipu lyö läpi. Hoitolinjausta ei muuteta, kipu kroonistunut ja seuraavaksi taitaa mennä työpaikka alta. Toki työkykyäkään ei ole.
Onko kohtalontovereita? Miten tätä jaksaa? Taisteluväsymys on kova.
Kommentit (21)
Onko aktiivista fysioterapiaa yms ? kotijumppaa ainakin varmasti
Olen käynyt melkein jo vuoden fysioterapiassa. Alkuun kerran viikossa, nykyisin joka toinen viikko. Kotiharjoitteet on tietenkin. Sopivia harjotteita on vaikea löytää, koska hermokipu pahenee liikkeestä/rasituksesta. Flelden krais-tyylisiä harjotteita lähinnä teen. Ap
Ota yhteyttä työterveyteen. Sitä kautta selvitellään työkykyasiaa.
Terveyteni on nimenomaan työterveyshuollon käsissä ja siellä on hoitolinja päätetty. Kävin myös itse maksavana yksityisellä ns toista mielipidettä saamassa. Siellä oltiin leikkauksen kannalla. Mutta työterveysh. ja julkinen terveydenh. antavat vain lääkkeitä ja sairaslomaa. Ongelmaa ei hoideta vain oireita. Ap
Vierailija kirjoitti:
Terveyteni on nimenomaan työterveyshuollon käsissä ja siellä on hoitolinja päätetty. Kävin myös itse maksavana yksityisellä ns toista mielipidettä saamassa. Siellä oltiin leikkauksen kannalla. Mutta työterveysh. ja julkinen terveydenh. antavat vain lääkkeitä ja sairaslomaa. Ongelmaa ei hoideta vain oireita. Ap
Onpas ikävä tilanne. Mitä sanoivat tt:ssä, kun kerroit tuosta second opinionista?
Koska oireet ovat jatkuneet jo noin pitkään kipulääkityksestä huolimatta ja konkreettiset löydöksetkin on olemassa, niin kyllä tässä tapauksessa leikkaus olisi suotavaa. Toki leikkauskaan ei välttämättä auta ja siinä on myös omat riskinsä.
Jos hermosärky vaikuttaa toimintakykyyn noin invalidisoivasti eikä konservatiivinen hoito ole tuottanut haluttua tulosta, on leikkausindikaatio melko selkeä.
Ap:lle kovasti tsemppiä! Toivottavasti saat helpotusta kipuihin pian
Itse hakeutuisin yksityiselle, kuvat ja epikriisit mukaan. Sieltä pyytäisin lähetteen julkisen puolen sairaalaan. Harvassa työterveydessä prolapsileikkauksia tehdään eikä siellä ole oikeutta toisen lääkärin tai hoitopaikan puolesta päättää, ettei kukaan leikkaa.
Itse kärsin selkäkivusta vuosia. Kävin työterveyden ortopedilla, joka totesi ettei kannata kuvata, kun jotain vikaa aina löytyy. Siitä kuukauden kuluttua kävelin viimeisillä voimilla ensiapuun. Siitä 2 kk fysioterapiaa ja hillittömän paljon lääkkeitä. Ei apua ja fysiatri sai viikossa minulle leikkausajan.
Monet asiasta tietämättömät lääkärit ovat sitä mieltä, ettei leikkaus ole vaihtoehto. On se ja hyvä oli ainakin omalla kohdallani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terveyteni on nimenomaan työterveyshuollon käsissä ja siellä on hoitolinja päätetty. Kävin myös itse maksavana yksityisellä ns toista mielipidettä saamassa. Siellä oltiin leikkauksen kannalla. Mutta työterveysh. ja julkinen terveydenh. antavat vain lääkkeitä ja sairaslomaa. Ongelmaa ei hoideta vain oireita. Ap
Onpas ikävä tilanne. Mitä sanoivat tt:ssä, kun kerroit tuosta second opinionista?
Että ei vaikuta hoitolinjaan, koska tth:n ortopedi ei näe tarvetta leikkaukselle. Sama ortopedi oli yliopistollisessa sairaalassa arvioimassa uudempia kuvia. Pullistumat eivät olleet kuivuneet 6kk aikana yhtään. Ap
Leikkaus voi myös viedä tilanteesi huonommaksi.
Elisabeth B kirjoitti:
Itse hakeutuisin yksityiselle, kuvat ja epikriisit mukaan. Sieltä pyytäisin lähetteen julkisen puolen sairaalaan. Harvassa työterveydessä prolapsileikkauksia tehdään eikä siellä ole oikeutta toisen lääkärin tai hoitopaikan puolesta päättää, ettei kukaan leikkaa.
Itse kärsin selkäkivusta vuosia. Kävin työterveyden ortopedilla, joka totesi ettei kannata kuvata, kun jotain vikaa aina löytyy. Siitä kuukauden kuluttua kävelin viimeisillä voimilla ensiapuun. Siitä 2 kk fysioterapiaa ja hillittömän paljon lääkkeitä. Ei apua ja fysiatri sai viikossa minulle leikkausajan.
Monet asiasta tietämättömät lääkärit ovat sitä mieltä, ettei leikkaus ole vaihtoehto. On se ja hyvä oli ainakin omalla kohdallani.
Kävin yksityisellä neurokirurgilla. Hän oli leikkauksen kannalla. Olen ollut yliopistollisessa sairaalassa magneettikuvilla. Kuvat tulkitsi sama ortopedi kuin tth:ssa. Hän ei edes vastaanottanut minua, hoitaja soitti ettei mitään tehdä. Ap
No jospa ihan itse ottaisit vastuun itsestäsi ja kivusta ja rakentaisit elämän sen mukaan toimivaksi, eikä niin että odotat että joku muu tekee sen puolestasi. Ihan turha meuhkata tähän että ”mutkun mulla on nää kivut”. Tiedetään! **ska juttu mutta ne ovat nyt osa elämääsi, sopeudu äläkä uhriudu.
Vierailija kirjoitti:
Leikkaus voi myös viedä tilanteesi huonommaksi.
Mitä tarkoitat? Tiedostan, että leikkauksiin liittyy aina riskejä. Ap
Vierailija kirjoitti:
No jospa ihan itse ottaisit vastuun itsestäsi ja kivusta ja rakentaisit elämän sen mukaan toimivaksi, eikä niin että odotat että joku muu tekee sen puolestasi. Ihan turha meuhkata tähän että ”mutkun mulla on nää kivut”. Tiedetään! **ska juttu mutta ne ovat nyt osa elämääsi, sopeudu äläkä uhriudu.
Kipu hallitsee elämääni täysin. En voi liikkua edes autolla pitkiä matkoja. En suoriudu kaikista kotiaskareista. En pysty nukkumaan. Ei tähän voi sopeutua. Ap
Suosittelen käyntiä osteopaatilla. Kivuttomana on suositeltavampi hoidattaa, mutta jos ei ole kivutonta jaksoa. Ehkä osteopaatti huomioi sen.
Tilanteesi on tukala.
Toivottavasti saat apua ja kivut poistuu ❤
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jospa ihan itse ottaisit vastuun itsestäsi ja kivusta ja rakentaisit elämän sen mukaan toimivaksi, eikä niin että odotat että joku muu tekee sen puolestasi. Ihan turha meuhkata tähän että ”mutkun mulla on nää kivut”. Tiedetään! **ska juttu mutta ne ovat nyt osa elämääsi, sopeudu äläkä uhriudu.
Kipu hallitsee elämääni täysin. En voi liikkua edes autolla pitkiä matkoja. En suoriudu kaikista kotiaskareista. En pysty nukkumaan. Ei tähän voi sopeutua. Ap
Ai, kamala. Kuinka kauan tilanne on ollut näin hankala?
Voimia.
Ymmärrän täysin tuon, että kipu hallitsee. Ei voinut istua, ei kotona eikä varsinkaan autossa. Leikkausta edeltäneenä päivänä jouduin matkustamaan 65 km suuntaansa autossa ja lopun puoli tuntia huusin kivusta. Jos ei julkisen puolen apua saa, otat vaikka lainan ja menet leikkaukseen yksityisellä.
Monet pelottelee juuri tuolla, että on riskejä ja tilanne pahenee yms yms. Älä usko, teet oman ratkaisun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jospa ihan itse ottaisit vastuun itsestäsi ja kivusta ja rakentaisit elämän sen mukaan toimivaksi, eikä niin että odotat että joku muu tekee sen puolestasi. Ihan turha meuhkata tähän että ”mutkun mulla on nää kivut”. Tiedetään! **ska juttu mutta ne ovat nyt osa elämääsi, sopeudu äläkä uhriudu.
Kipu hallitsee elämääni täysin. En voi liikkua edes autolla pitkiä matkoja. En suoriudu kaikista kotiaskareista. En pysty nukkumaan. Ei tähän voi sopeutua. Ap
Ai, kamala. Kuinka kauan tilanne on ollut näin hankala?
Voimia.
Kiitos.
Oireet alkoivat aikalailla päivälleen vuosi sitten. Ap
Elisabeth B kirjoitti:
Ymmärrän täysin tuon, että kipu hallitsee. Ei voinut istua, ei kotona eikä varsinkaan autossa. Leikkausta edeltäneenä päivänä jouduin matkustamaan 65 km suuntaansa autossa ja lopun puoli tuntia huusin kivusta. Jos ei julkisen puolen apua saa, otat vaikka lainan ja menet leikkaukseen yksityisellä.
Monet pelottelee juuri tuolla, että on riskejä ja tilanne pahenee yms yms. Älä usko, teet oman ratkaisun.
Ei ole vara ottaa enää yhtään lainaa. Olen jo maksanut omasta kukkarosta magneettikuvat ja kaksi erikoislääkärin käyntiä. Olen julkisen hoidon varassa täysin. Ap
Saman kokeneita tai hoitoalan ammattilaisia paikalla?