Kannattaako 30-vuotiaan mennä yliopistoon vai amkiin ja mille alalle erityisesti?
Kummassa on lähemmäs tätä ikäluokkaa enemmä
enemmän? Ja mielummin sinkkuja keillä ei ole lapsia ennestään, olisi samantyylinen elämä. Ei haluaisi olla vanhin tai todella pienessä vähemmistössäkään
Kommentit (53)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä kannattais miettiä ihan siltä opiskelun kannalta asiaa... Oletko teoreettinen vai käytännön ihminen, joka haluaa suoraan työelämään? Et sanonut mitä alaa olet harkinnut?
En jaksa kirjoittaa pitkiä esseitä tai paksuja kirjoja lukea. Toisaalta en ole kätevä käsistäni, siksi en tiedä kumpaan opinahjoon edes soveltuisin ja mille alalle. Ei ole osannut kukaan ammattilainenkaan auttaa
Siinä tapauksessa ei yliopistoon, siellä ei juuri muuta tehdäkään kuin kirjoitetaan ja luetaan. Joku tradenomi tai restonomi voisi olla sinulle passaava opintosuunta yleisluontoisuutensa vuoksi. Tarkoitan tällä sitä että tutkinnon suorittamiseen ei vaadita spesifiä lahjakkuutta tietyltä alalta. Oman soveltuvuuden muuten näkee vain menemällä kouluun ja testaamalla onko tämä mun juttu vai ei sittenkään.
Onko kaikilla aloilla yliopistossa näin? Ei käytäntöjä eikä harjotteluja? Amk sosiaalisempaa?
Toisaalta en tiiä jaksanko montaa tuntia päivässä kuunnella teinien juttuja ja riehumisia
20-vuotiaan ja 30-vuotiaan ikäero ei ole niin huomattava etteikö jaksaisi pakollisen verran "kuunnella teinien juttuja". Punnitse kumpi on tärkeämpää, opinnot ja valmistuminen ja työura vai jättäytyminen koulutuksen ulkopuolelle noin höpsöstä syystä. Ei ole olemassa yksittäisen henkilön tarpeisiin 100% räätälöityjä koulutusohjelmia ja opiskeluympäristöjä, on mentävä sillä mitä on tarjolla.
HOPS
Yliopistossa ensimmäiset kaksi vuotta enemmän tai vähemmän kaikille pakollisia yhteisiä kursseja. Valinnaisten opintojen määrä merkittävä vasta maisterivaiheessa.
Tehdäänkö lukkarit siis valmiiksi näille vuosille? Ketkä ne tekee?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekniikan alat, logistiikka, metsätalous ja IT taitavat olla ne alat joissa on paljon sinkkuja, miehiä suurin osa mutta sitäkö olet hakemassakin?
Hassua sinänsä ottaa tällainen seikka kriteeriksi opintoja harkitessa. En ole ainakaan ennen kuullut vastaavasta. Liian jäykät vaatimukset johtavat helposti siihen, että opiskelut jäävät opiskelematta.No puhun yleisesti onko ainoa tai tosi pieni vähemmistö tämän ikäiset ja miten heidät otetaan mukaan esim amkissa ja riennoissa tai heistä ajatellaan? Olisiko monimuoto-opiskelu enemmän kuin päiväpuoli missä teinejä pitää kuunnella 8-16? Ei halua muutenkaan syrjitään iän takia tai että olisi ulkopuolinen olo
Itsehän sinä tässä syrjit iän takia nuoria, jopa niin paljon, ettet edes samaan kouluun haluaisi heitä kuuntelemaan. Teineissäkin on paljon fiksuja. Itselläni oli amiskassa 30-vuotiaana opiskellessani alle 20-vuotiaita kavereita ja myös yli 50-vuotiaita. Kaikki tultiin hyvin toimeen keskenämme.
Amk:ssa ystävystyin 10 vuotta itseäni nuoremman kanssa. Kukaan ei ole syrjinyt ketään iän perusteella niissä kouluissa, joissa olen ollut. Sekaan vaan, mutta korjaa ensin oma asenteesi nuoria kohtaan.
Riippuu onko 30-vuotias luonteeltaan tieteentekijä vai asioiden tekijä. Yliopistoon ne, keitä kiinnostavat asiat teoriassa ja AMK:un ne, joita kiinnostaa luoda käytännön ratkaisuja asioille ja tehdä ns. tuottavaa työtä.
Molempiin kysymiin vastaus yhteisesti: Sille alalle mikä kiinnostaa ja yliopisto tai amk sen mukaan miten rahkeet riittää. Ei yliopisto nykyään vaikea ole, mutta hyvä osata englantia lähinnä keskitasoisesti. T. yli 50-vuotias yliopistossa it-alan ja matikan kursseja tekevä. Tavoite vielä työllistää itsensä jotenkin. Nyt on onneksi töitä, ei ole kauan enää ja uutta ei ole löytynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekniikan alat, logistiikka, metsätalous ja IT taitavat olla ne alat joissa on paljon sinkkuja, miehiä suurin osa mutta sitäkö olet hakemassakin?
Hassua sinänsä ottaa tällainen seikka kriteeriksi opintoja harkitessa. En ole ainakaan ennen kuullut vastaavasta. Liian jäykät vaatimukset johtavat helposti siihen, että opiskelut jäävät opiskelematta.No puhun yleisesti onko ainoa tai tosi pieni vähemmistö tämän ikäiset ja miten heidät otetaan mukaan esim amkissa ja riennoissa tai heistä ajatellaan? Olisiko monimuoto-opiskelu enemmän kuin päiväpuoli missä teinejä pitää kuunnella 8-16? Ei halua muutenkaan syrjitään iän takia tai että olisi ulkopuolinen olo
Ei aikuispuolella (monimuodossa) ole välttämättä sen helpompaa päästä mukaan porukkaan, kuin päiväpuolella. Kavereiden saaminen ja sosiaaliset kuviot ylipäätään riippuvat jokaisen omasta persoonasta ja siitä miten helposti pystyy tutustumaan uusiin ihmisiin. Eihän sellainen ole ympäristöstä ja koulutusmuodosta kiinni ollenkaan. Tai kurssikavereiden ikäjakaumasta. Sosiaalisesti kyvytön möllikkä on sosiaalisesti kyvytön möllikkä, oli lukiossa tai amiksessa tai korkeakoulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekniikan alat, logistiikka, metsätalous ja IT taitavat olla ne alat joissa on paljon sinkkuja, miehiä suurin osa mutta sitäkö olet hakemassakin?
Hassua sinänsä ottaa tällainen seikka kriteeriksi opintoja harkitessa. En ole ainakaan ennen kuullut vastaavasta. Liian jäykät vaatimukset johtavat helposti siihen, että opiskelut jäävät opiskelematta.No puhun yleisesti onko ainoa tai tosi pieni vähemmistö tämän ikäiset ja miten heidät otetaan mukaan esim amkissa ja riennoissa tai heistä ajatellaan? Olisiko monimuoto-opiskelu enemmän kuin päiväpuoli missä teinejä pitää kuunnella 8-16? Ei halua muutenkaan syrjitään iän takia tai että olisi ulkopuolinen olo
Kuitenkin olet itse valmis syrjimään kaikkia itseäsi nuorempia opiskelijoita ja kieltäytymään yhteistyöstä ja tutustumisesta. Eli tuottamaan heille ulkopuolisuuden tunnetta. Mitä pahaa teinit tai nuoret aikuiset ovat tehneet, että et jaksaisi katsella ja kuunnella heitä muutamaa tuntia viikossa? Jaksavathan opettajatkin ja heistä suurin osa on sinua vanhempia. Jos jollakin on asenteessa korjattavaa niin sinulla itselläsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko amkissa lyhyempiä päiviä ja opiskelu vie vähemmän aikaa? Vähemmän luettavaa ja kirjoitettavaa 3-4 v aikana, joka taitaa olla perus suoritusaika? Yliopistossa taitaa olla joustavampaa?
Kontaktiopetusta ei välttämättä ole kovin montaa tuntia per viikko amkissa, mutta itsenäisen työskentelyn (= ryhmätyöt ja yksilötehtävät) määrä on sitäkin suurempi. Opiskelujen eteen joutuu näkemään vaivaa ja kuluttamaan aikaa tehtävien parissa, siitä ei pääse mihinkään.
Mutta opiskelu helpompaa ja pienempi työmäärä kuin yliopistossa?
Kukaan ei käy "ammattikorkeaa" vaan tietyn koulutusohjelman, joissa kaikissa on eriävät tutkintovaatimukset. Fysioterapeutit, tuotantotalouden insinöörit ja kulttuurituottajat esimerkiksi opiskelevat ihan eri tavalla ja se työmäärä, mitä tarvitaan pakollisten kurssien suorittamiseksi vaihtelee hyvinkin paljon. Ja mikä nyt on kellekin helppoa tai vaikeaa, sehän on kiinni ihmisestä. Jos olet hakemassa ensisijaisesti mahdollisimman helppoa ja vaivatonta opiskelua niin korkeakouluista ei sellaista löydä (ellet satu olemaan huippulahjakas matikassa tai fysiikassa tai IT-puolella). Ainakaan sellaisilta aloilta jotka oikeasti työllistävät eikä niitä lueta ns. pilipalitutkinnoiksi.
Voiko kolmekymppinen aikuinen ajatella oikeasti noin, että haluaa kurssitovereiksi vain saman ikäisiä ja nimenomaan sinkkuja. Onnea etsintään, voi meinaan olla aika pitkä prosessi jos kriteerinä on näin "huikean merkityksellinen" ehto opinnoille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä kannattais miettiä ihan siltä opiskelun kannalta asiaa... Oletko teoreettinen vai käytännön ihminen, joka haluaa suoraan työelämään? Et sanonut mitä alaa olet harkinnut?
En jaksa kirjoittaa pitkiä esseitä tai paksuja kirjoja lukea. Toisaalta en ole kätevä käsistäni, siksi en tiedä kumpaan opinahjoon edes soveltuisin ja mille alalle. Ei ole osannut kukaan ammattilainenkaan auttaa
Ammattilainen, oletan että viittaat ammatinvalintapsykologiin, ei voi korjata asiakkaansa asenneongelmaa. Jos ei jaksa tutkinto-opintoihin väistämättä kuuluvia luku- ja kirjoitustehtäviä, ei myöskään kannata jaksaa haaveilla yliopistosta. Ammattikorkeastakaan sen puoleen, sielläkin on omat kirjalliset työvaatimukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekniikan alat, logistiikka, metsätalous ja IT taitavat olla ne alat joissa on paljon sinkkuja, miehiä suurin osa mutta sitäkö olet hakemassakin?
Hassua sinänsä ottaa tällainen seikka kriteeriksi opintoja harkitessa. En ole ainakaan ennen kuullut vastaavasta. Liian jäykät vaatimukset johtavat helposti siihen, että opiskelut jäävät opiskelematta.No puhun yleisesti onko ainoa tai tosi pieni vähemmistö tämän ikäiset ja miten heidät otetaan mukaan esim amkissa ja riennoissa tai heistä ajatellaan? Olisiko monimuoto-opiskelu enemmän kuin päiväpuoli missä teinejä pitää kuunnella 8-16? Ei halua muutenkaan syrjitään iän takia tai että olisi ulkopuolinen olo
Miksi edes kysyt tällaista? Onko sinulla ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä tai et tule oikein toimeen ihmisten kanssa yleisellä tasolla?
Itsehän et tietenkään sorru syrjintään kun dissaat urakalla "kamalia teinejä ja niiden kamalia juttuja" vaikka et ole ollut päivääkään samassa koulussa toistaiseksi. Opettele tuntemaan olosi kotoisaksi kaikenlaisten ja eri ikäisten ihmisten kanssa, ei vaan samanikäisten ja samassa elämäntilanteessa olevien. Sellainen onnenpotku että kaikki muut vuosikurssilla olisivat noin 3-kymppisiä sinkkuja on verrattavissa lottovoittoon, yhtä (epä)todennäköinen.
Vierailija kirjoitti:
Miksi alapeukuttaa pari, kun on ihan asiallinen kysymys? Kyllä se ilmapiiri ja ikäero vaikuttaa opiskeluviihtyvyyteen! Ja opiskelu tärkeää, mutta kiva olisi saada kavereitaki ja verkostua, ehkä mennä mukaan joihinkin rientoihin jos kehtaa tämän ikäinen nainen enää
Aika jyrkkä ja mustavalkoinen ajatus että voisi kaverustua ainoastaan muiden aikuissinkkujen kanssa opiskeluympyröissä... Entäs jos se kenen kanssa synkkaa parhaiten onkin juuri lukiosta tullut tai viisikymppinen perheenäiti?? 30-vuotiaana olet vielä nuori aikuinen, melkein teini itsekin, joten en oikein ymmärrä vastenmielisyyttäsi nuorisoa kohtaan. Et halua edes antaa mahdollisuutta tuleville kurssikavereille, koska olet etukäteen päättänyt että ovat väärän ikäisiä ja vääränlaisia ja ikäviä ihmisiä... Ei noin pidä ajatella.
Aloittaja ei kai ole lukenut tätä ketjua aikoihin, mutta kysynpä silti että millä tavoitteella ja motivaatiolla haet sinne kouluun? Menetkö itse opintojen ja uramahdollisuuksien perässä vai lähinnä elämään opiskelijaelämää haalarit niskassa ja sidukkatölkki kourassa. Et jaksa lukea pitkiä tekstejä etkä kirjoittaa esseitä etkä kuunnella itseä nuorempien juttuja. Opiskelun pitäisi myös olla helppoa ja mahdollisimman kevyttä ja vaivatonta ja ties mitä.
Dream on, näillä spekseillä ei ehkä kantsi hakeutua korkeakouluun. Tai mikäpä siinä jos et tarvitse Kelan tukia itsensä elättämiseen. Siinä tapauksessa ihan se ja sama kuinka vähän tai paljon opintopisteitä saat kasaan lukuvuoden aikana. Tietenkin voi harrastella opiskelua, jos taloudelliset rahkeet riittävät tähän.
Yliopistossa ensimmäiset kaksi vuotta enemmän tai vähemmän kaikille pakollisia yhteisiä kursseja. Valinnaisten opintojen määrä merkittävä vasta maisterivaiheessa.