Mikä järki on asua Helsingissä

Vähän surullista, että jonkun käsitys Helsingissä asumisesta on niin mustavalkoinen. Olen 41v kahden lapsen äiti. Olen kotoisin muualta ja asunut 25-vuotiaaksi muualla kuin täällä ja useissa eri paikoissa etelästä pohjoiseen ja idästä länteen.

Asumme 100 neliön asunnossa lähellä luontoa. Eli emme erityisen ahtaasti tai meluistasti, vaan luonnonsuojelualueen kyljessä. Pyörämatkani työpaikallani on 5km. En ole käynyt yli vuoteen keskustassa eli kyllä Helsinki on muutakin kuin se rautatieasema. En ole koskaan haaveillut omakotitalosta. Meillä on todella hienot pihat, jossa on aina leikkikavereita lapsille. En tiedä, mitä me tehtäisiin jollain omakotitalon pihalla keskenämme enemmän mitä täällä. En oikeastaan halua käyttää Vapaa-aikani pihan hoitoon, vaan ulkoilen mielummin muilla tavoin.

Tulin tänne töiden perässä. Se oli alunpitäen syy miksi tulin. Suurin plussa täällä on se, että ketään liikaa kiinnosta asiasi, vaan voit olla, mitä olet. Muutin monelle muullekin paikkakunnalle ulkopuolisena ja tuntui aika sisäänpäinlämpiävältä.. täältä olen saanut ystäviä kaikista helpoiten ja hyviä ystäviä olen saanutkin. Suurin miinus täällä on joinakin vuosina ne vetiset talvet (tykkään lumesta!), mutta muut vuodenajat ovat kivoja.

Ja se kalleus.. Olen ostanut yksiön, sitten kaksion ja sitten perheasunnon. nyt asunnon arvo on n. 500 000 euroa. Asunnon arvo nousee noin tonnin, puolitoista, kuussa. Se lukiokaveri, joka osti omakotitalon 15 vuotta sitten maakunnasta, ei pääse siitä eroon edes 20 000. Meidän alueen asunnon ei ehdi edes oikotielle. Jos joskus haluan jonnekin muualle, niin saahan tuolla jotain isompaa jostain muualta, mutta ei se ehkä ole tarpeen. Kallista? Ehkä, mutta ei kun noin ajattelee.

Helsingissä on myös metsiä, joissa on jopa suunnistuskilpailuja.

Helsingissä on parasta meren läheisyys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saan alaltani miehenä valita työpaikkani ja laru on oikein mahtava luontosaari.

"Alaltasi miehenä"? Oletko joku miesescort?

Ihan sosiaalialalla.

Eikö se ole sama?

Öööö... ei?

Ja jos on, niin alalla on 90% naisescortteja.

Itse kyllä muuttaisin Helsingistä, jos vaan voisin. Opiskelin Turussa ja tykkäsin kovasti kovasti kaupungista. Töiden perässä asuin useassa kaupungissa ja päädyin Helsinkiin. Silloisen elämäntilanteeni vuoksi perustin sitten yrityksen tänne ja yritys pyörinyt nyt 15 vuotta. 

Tuona aikana olen saanut alani piireissä nimeä ja myös asiakkaat tuntevat minut. Nimi pyörii myös rikollispiireissä (mikä siis minun kohdalla hyvä homma :). Olen nyt 49 -vuotias ja en missään nimessä voi alkaa enää alusta nimeä rakentamaan tyhjästä toisessa kaupungissa. Yrityksen, kun voi perustaa päivässä, mutta kun pitäisi asiakkaitakin saada....

Näinpä olen jumittunut Helsinkiin. Ei minulle vastenmielistä täällä ole asua, mutta kuten totesin, muuttaisin, jos voisin... 

F, asianajaja

Siis siihen aikaan kaikki Kalliossa asuvat synnyttäjät synnyttivät kätilöopistolla.

Halpaa ja viihtyisää maalla asumista. Halpaa ehkä ja viihtyisää varmasti useilla omassa pihassa. Siihen se sitten jääkin. Autolla aina kauppaan. Pyöräilyä ja kävelyä hengen ja terveyden uhalla maantien reunassa. Metsään pääset kiertämällä kilometrien matkan, koska naapurien pihojen läpi ei voi mennä. Ei kiitos! Ei enää koskaan!

Helsinki on ihana lukuisine kauniine puistoineen ja kävelyreitteineen. Olen Stadissa niin onnellinen!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sieltä pienemmältä paikkakunnalta olisi aikamoinen työmatka. Onko sekään ihmisarvoista elämää istus 3 tuntia päivittäin autossa?

Mulla on 10 min työmatka kotoa Tapiolasta silloin kun on tarpeen konttorille mennä, ei tarvii kaupungin rajaa ylittää. Luonnon ihmeet ja rauha, loistavat naapurit, erinomaiset koulut ja harrastukset ja palvelut kaikki lähellä.  Vihreät eivät tuhoa kaupunkia ja ympäristöä ihan niin paljoa kuin Helsingissä, vaikka toki metro teki matkanteon Helsinkiin hittaaksi ja hankalaksi... mutta onneksi ei tarvii sinne enää mennä senkään vertaa kuin ennen.  

Ai vihreet ei tuhoa luontoa? Missä todellisuudessa säkin elät....

Valosaasteet :D

Ei tämä mikään Tokio ole.

Itse asun alle 600 päästä ratikkapysäkistä ja hyvin lähellä alkaa iso luontualue.

Olen kotoisin Pohjois-Suomen pikkupaikkakunnalta. Eniten siellä rassasi ahdasmielisyys. Kaikkien oli pakko tehdä kaikki yleisten normien mukaan. Jos poikkesi kaavasta, joutui syrjityksi. Esim. minä en saanut jättää rippikoulua väliin, koska "mitä ne ihmiset sanoo". 12-vuotiasta lähtien odotin hetkeä, jolloin olen tarpeeksi vanha muuttamaan sieltä ihanuudesta luonnon keskeltä pois.

Nyt olen asunut pian 33v Helsingissä. Nykyiseen asuntooni kuuluu pieni piha ja vieressä on maatila. Kuistilta näkyy pelto, jossa kesäisin ammuu lehmät. Talon vieressä on pieni lampi. Voiko maaseutumaisempaa olla?

Kuitenkin toisella puolella on tiet, talon lähistöllä on kolme bussipysäkkiä, joissa pysähtyy viisi eri bussia ja nyt vielä rakennetaan raidejokeria. Näköetäisyydellä on Prisma. 

En tiedä melusta ja kiireestä mitään. Minun on täällä hyvä olla. Saan olla oma itseni ja tehdä asiat kuten haluan ilman, että kyläyhteisö on tuomitsemassa.

En tiedä onko järkeä, mutta sydän pitää täällä. -Koko perhe ja kaikki kaverit lähellä

-ei tarvitse autoa

-metsät, puistot ja meri lähellä

-juna/bussi/taksi/lentoyhteydet tarvittaessa

-kerrostaloasuminen sopii parhaiten minulle

-töitä riittää

-vapaa-ajan tapahtumat ja ravintolat

-valinnanvaraa esim koulujen suhteen

Minä rakastan asua Helsingissä. Helsinki on riittävän suuri, että ei tarvitse tuneta kaikkia muita ja riittävän pieni, että ei ole koskaan ruuhkainen ja tungoksia. Asun keskustassa isossa sadan neliön perheasunnossa. Minulla on varaa siihen hyvin, lainaa ei ole enää paljon jäljellä ja sijoituksia on moninkertaiseti sitä enemmän. Työmatkaa on 5min kävellen, minulla on hyvä vakinainen virka. Lapsen päiväkoti, tuleva koulu ovat parin minuutin kävelymatkan päässä. Minulla ei ole mitään ihmiskammoa. En ahdistu, jos puistossa on muitakin sunnuntaipäivänä tai kadulla kulkee joku muukin, kun olen lenkillä. Tykkään lenkkeillä asutussa maisemassa, merenrannalla, kivikylässä. Lapsena pistettiin metsään, nykyisinhän nekin on enempi hakkuuraiskioita, en viihtynyt. Maalla asuu jotenkin katkeroituneita, ahdistuneita ihmisiä. Oman arvon tunto on nolla, mikä heijastuu tällaisten keskustelujen aloittamisilla ja helsinkiläisvihassa. En myöskään ymmärrä argumenttia, että asuntoni hinnalla saisin hulppean omakotitalon maalta. En halua asua omakotitalossa, niissä on liikaa työtä. Ja edelleen, siellä se talo olisi jossain, missä en viihtyisi enkä haluaisi asua.

Eikö kuitenkin ole tärkeää saada Helsingissä lapsensa kunnon kouluun. En päästäisi lapsiani kouluun, jossa alkaa olemaan maahanmuuttajaenemmistö. 

Ihmiset haluavat erilaisia asioita ja toisaalta monelle meistä työpaikka on eniten asuinpaikkaamme ohjaava seikka. 

Mitä eri puolella Suomea asuvien työkavereiden kanssa juttelee, niin kovin samanlaista on elämä kaikkialla.  Työ, ruokakauppa, lasten harrastukset, omat harrastukset ja mahdolliset vapaa-ajan tapahtumat toistuvat kaikilla. 

Jos Helsingillä tarkoitat koko PK-seutua niin kyllä täällä on parempi asua kuin jossain pikkupaikakunnalla. Kyllä esim Espoosta tai Vantaalta saa ihan kunnollisia isojakin asuntoja. jopa OK-taloja. Työpaikkatarjonta on paljon parempi ja palvelut, eikö ole aina riippuvainen autosta. Sitten se on niin että moni täälläa ajatelee että maaseudulla on yksinäistä, jos muuttaa maalle ei saa välttämättä kavereita ja naapurit vain kyttäävät ja ovat pahansisuisia. Mun appivanhemmat asuvat maalla ja olen seurannut sitä meininkiä joten ei kiitos.

Vierailija kirjoitti:

Maaseudulle, jos kunnanvaltuustot täynnä kepulaisia ja persuja?? Ei ikinä.

Kun vaihtoehto on valtuusto täynnä vihreitä, niin maaseutu alkaa kummasti näyttämään houkuttelevalta.

t. Ikänsä Helsingissä asunut

Satamaan ajaessani katselen niitä harmaita betonibunkkereita joissa asuu populaa ja säälin heitä. En ikimaailmassa muuttaisi sellaiseen.

Jokusen kerran tuli käytyä myös ostoskeskuksissa mutta tuntui että olen ulkomailla, suomen kieltä eikä suomalaisia ihmisiä juurikaan näkynyt.

Kamalaa!

Lähden Kuusamoon.

Vierailija kirjoitti:

Mun mieleestä oliisi aika hienoa asua jossain helsingin ydinkeskustassa ja katsoa sitä yöllä sitä tarinan määärää mitä humalaisista irtoaaa siinä katulamppujen loiskeeessa.

Alkoholi on maaseudulla tabu!. Sitä juodaan mutta kotona salaa. Jos joku tulee taksilla yölllä kotiin niin heti ruvetaan juoruamaan että isäntä on alkoholisti. Helsinkiläisiä ja muiden suurten kaupunkien asukkaita on helppo haukkua alkohloisteiksi mutta pilkka osuu omaan nilkkaan!

Tuliko mieleesi, että Helsinki on joillekin ihan oikea KOTI? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sieltä pienemmältä paikkakunnalta olisi aikamoinen työmatka. Onko sekään ihmisarvoista elämää istus 3 tuntia päivittäin autossa?

Mulla on 10 min työmatka kotoa Tapiolasta silloin kun on tarpeen konttorille mennä, ei tarvii kaupungin rajaa ylittää. Luonnon ihmeet ja rauha, loistavat naapurit, erinomaiset koulut ja harrastukset ja palvelut kaikki lähellä.  Vihreät eivät tuhoa kaupunkia ja ympäristöä ihan niin paljoa kuin Helsingissä, vaikka toki metro teki matkanteon Helsinkiin hittaaksi ja hankalaksi... mutta onneksi ei tarvii sinne enää mennä senkään vertaa kuin ennen.  

Asuin lapsena Tapiolassa. Mun täytyy sanoa että se oli mulle pettyms kun aloitin koulun, niin silloin vasta selvisi että Tapiola ei ole Helsinkiä vaan kuuluu Espoo nimiseen laupunkiin. En tiennyt kaupungin rajasta mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Satamaan ajaessani katselen niitä harmaita betonibunkkereita joissa asuu populaa ja säälin heitä. En ikimaailmassa muuttaisi sellaiseen.

Jokusen kerran tuli käytyä myös ostoskeskuksissa mutta tuntui että olen ulkomailla, suomen kieltä eikä suomalaisia ihmisiä juurikaan näkynyt.

Kamalaa!

Lähden Kuusamoon.

Mitähän rakennuksia oikein katselet tai mihin satamaan ajelet... Jätkäsaaressa/Länsisatamassa on aika vähän harmaita betonibunkkereita, Katajanokalla vielä vähemmän...