Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Akateemisesti koulutettu työtön, miten työkkäri on kohdellut sinua?
18.04.2021 |
Onko jättänyt rauhaan vai onko soitellut usein? Tuleeko paljon työhön osoituksia ja osuuko ne oikeaan vai ohi oman osaamisen? Onko sinut velvoitettu hakemaan muitakin kuin oman alan paikkoja?
Kiinnostaisi akateemisesti koulutettujen viime aikaiset kokemukset työttömyydestä ja työkkärin toiminnasta. Meillä saattaa olla yt:t edessä. Haen kyllä itse aktiivisesti töitä mutta oman alan paikkoja ei paljoakaan ole ja niihin on paljon hakijoita, muita töitä en ole koskaan tehnyt, oman alan hommia 20 vuotta.
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän kaikki työttömät työnhakijat vedetä samalla sapluunalla. Ei väliä oletko sekatyömies voi tohtori.
Kauppakorkeakoulusta valmistuessani minut laitettiin työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumisen myötä CV:n kirjoituskurssille. Tämä nyt on sellainen taito, jonka jokainen kauppiksesta valmistunut osaa. Lisäksi ehdotetut työpaikat eivät vastanneet lainkaan omaa koulutustani. Tuntui hölmöltä haaskata työnantajan aikaa hakemalla työtä, josta tiesin jo etukäteen, etten pääse edes haastatteluun.
Tästä kokemuksesta on tosin jo 10 vuotta aikaa. En kuitenkaan usko, että tilanne on paljon noista ajoista muuttunut. Korkeintaan byrokraattisempaan suuntaan. Itse en kokenut saavani mitään apuja työkkäriltä. Vakityöpaikan löysin puolen vuoden hakemisen jälkeen ilman minkäänlaista apua työkkäristä.
Ei mene samalla sapluunalla. Riippuu hyvin paljon siitä onko tutkinto ja työkokemusta. Työttömänä ylioppilaana minut laitettiin suoraan ilmaistöihin. Amiksen käyneitä kavereita ei passitettu kokeiluihin vaan saivat olla rauhassa. Kun valmistuin kauppakorkeasta, minulle soitettiin työttömyyden aluksi ja käskettiin täyttämään cv-netti, seuraavan kerran soittivat 3 kk kohdalla ja kyselivät kuulumiset, yhtä paikkaa käskivät hakea, mutta lähettivät sen kirjepostina, joka oli perillä sinä iltapäivänä kun hakuaika päättyi, ei tarvinnut hakea. Siinäpä se. Työllistyin 6 kk valmistumisesta. Kun korkeakoulutettu puoliso jäi työttömäksi ja hänellä työkokemusta n 8 vuotta ja ei aiempaa työttömyyttä, niin sai vuoden olla rauhassa, kunnes muutenkin työllistyi.
Juuri näin. TE-toimistossakin osataan asetella asiakkaat kiireellisyysjärjestykseen eri perusteilla, vaikkei siitä huudellakaan. Voimavaroja ei kannata tuhlata niihin, joiden voi syystä tai toisesta olettaa osaavan hoitaa työnhaun itsekin. Koulutuksesta ei välttämättä ole kysymys, mutta jos työelämästä ei vielä ole kovin paljon kokemusta, apu on hyvinkin tarpeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli tiuhaan niitä työtarjouksia (kehitys hakea työtä) ja ne oli ihan käsittämättömiä. Kaupan kassa, toimistoapulainen, hoiva-avustaja.
Olen talousjohtaja ammatiltani.Työtön talousjohtaja on työtön, ei talousjohtaja.
Ei ihme, ettei tämä maa lähde millään taloudeltaan nousuun, kun työttömiä talousjohtajia ja päälliköitä ajetaan työkkärin toimesta apulaisiksi. Liekö missään muualla näin järjetöntä koulutuksen ja kokemuksen haaskaamista.
HUUTONAURUA!
Pitäisikö siis akateemisesti koulutettuja kohdella paremmin? Parempina ihmisinä?
Alue: Aihe vapaa
Ei mene samalla sapluunalla. Riippuu hyvin paljon siitä onko tutkinto ja työkokemusta. Työttömänä ylioppilaana minut laitettiin suoraan ilmaistöihin. Amiksen käyneitä kavereita ei passitettu kokeiluihin vaan saivat olla rauhassa. Kun valmistuin kauppakorkeasta, minulle soitettiin työttömyyden aluksi ja käskettiin täyttämään cv-netti, seuraavan kerran soittivat 3 kk kohdalla ja kyselivät kuulumiset, yhtä paikkaa käskivät hakea, mutta lähettivät sen kirjepostina, joka oli perillä sinä iltapäivänä kun hakuaika päättyi, ei tarvinnut hakea. Siinäpä se. Työllistyin 6 kk valmistumisesta. Kun korkeakoulutettu puoliso jäi työttömäksi ja hänellä työkokemusta n 8 vuotta ja ei aiempaa työttömyyttä, niin sai vuoden olla rauhassa, kunnes muutenkin työllistyi.