Miksi ero tuntuu pahalta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhtä asiaa olen miettinyt. Kysyisin teiltä kanssaihmisiltä, miten tulisi suhtautua seuraavanlaiseen: seurustelukumppani loukkasi minua vähän väliä tilanteeseen sopimattomilla suorasukaisilla möläytyksillään. Kun pahoitin mieleni, hän vetosi siihen, ettei ollut tarkoitus loukata. Varmaan hän oli ihan tosissaan eli ei halunnut tarkoituksella loukata, mutta silti pahoitin mieleni monet kerrat. Mitä tuosta pitäisi ajatella? Onko reilua, että toinen vetoaa esim. huumoriin, luonteenpiirteisiinsä tai muistamattomuuteen? Onko reilua, että samoista asioista joudutaan keskustelemaan useaan kertaan? Suhde on nyt siis loppunut, ja kaikki tämä on menneisyyttä. Silti mietityttää, että ylireagoinko. Mietin omaa osuuttani tuossa kaikessa.

- ap

Ei tuosta voi päätellä mitään. On mahdollista, että toinen piikitteli tietoisesti tai tiedostamattaan, tai on mahdollista, että sinä olet mielensäpahoittaja. Ja kaikkea näiden kahden väliltä, tilanteista riippuen. 

Yleensä kuitenkin ihminen oppii. Jos toinen on mielensäpahoittaja, niin toinen oppii ajan kuluessa olemaan möläyttämättä, tai ainakin möläyttämään vähemmän. Jopa kävelemään munankuorilla, mikä taas ei ole hyvä asia. Se ei ole normaalia, että tekee 20 kertaa samoja virheitä. Silloin ei edes halua oppia huomaavaisuutta.

Kaikki on toki mahdollista. On varmasti niin, että usein pahoitan mieleni liiankin herkästi.

Valaisen asiaa esimerkillä. Mies käytti minusta hellittelynimeä, josta en pitänyt yhtään. Pyysin häntä olemaan käyttämättä sitä ja perustelin, miksi en pidä nimestä. Nimi kuitenkin lipsahti mieheltä aina silloin tällöin... ja joka ikinen kerta minua ärsytti. Hän kyllä vaikutti vilpittömän rehelliseltä sanoessaan, että se oli vahinko. Silti ihmettelen kovasti, miten tuollainen asia voi unohtua. 

Oli myös sellaisia tilanteita, että mies ajoi autoa ja halusi pussata minua ajaessaan. Kielsin häntä tekemästä niin, koska halusin hänen keskittyvän ajamiseen. Tilanne toistui monta kertaa, ja lopulta siitä saatiin aikaiseksi kunnon riita. Hän luuli minun arvostelevan hänen ajotaitoaan, vaikka siitä ei ollut kyse.

Nämä ovat pikkujuttuja, ja olen varmaan liian nipo monissa asioissa mutta ihmettelen silti...

- ap

Kyllä sinä olet näissä esimerkeissä oikeassa. Tuo on rajattomuutta, toinen ei kunnioita toisen toiveita. 

sama

Osaatko sanoa, mistä tuollainen rajattomuus johtuu? Tiedän, että mies joutui usein ongelmatilanteisiin ajattelemattomuutensa ja möläyttelyidensä takia. Joskus hän oli aivan ymmällään ja loukkaantunut, kun joku oli antanut negatiivista palautetta hänen sanomisistaan tai käytöksestään. Itse useimmiten ymmärsin myös sitä toista osapuolta. Mikä ihme saa aikuisen ihmisen käyttäytymään noin?

- ap

Syynä lienee ihan aito junttius. 

En tiedä... Olen ihan hämmentynyt nyt. Meillä oli paljon riitoja ja erimielisyyksiä. Joskus riidat alkoivat jostain hänen möläytyksestään, joskus taas minua arsytti muuten vain. Ei varmaan ole kovin hyvä lähtökohta suhteelle, jos toisessa lähes "kaikki" ärsyttää. Olen potenut huonoa omatuntoa, koska olen ajatellut, että useimmiten ylireagoin tai että riidat olivat minun vikani. Toki riidan aloittaminen tyhjästä ja vanhojen asioiden kaivelu onkin turhaa ja typerää, mutta oliko vika sittenkään aina minussa? Hän oli monesti ihan järkyttävän ajattelematon... 

Esimerkki: Olin pari päivää sairaalassa erään asian takia. Laihduin silloin jonkin verran, koska minulla oli ruokahaluttomuutta. Mies totesi minun laihtuneen ja jatkoi "syöhän enemmän, jotta tissit kasvaa". Pahoitin mieleni ja purskahdin itkuun. Olin todella kipeä, ruokahaluton ja myös masentunut, joten oma kroppa tuntui oudolta ja vieraalta. Kommentti oli kai olevinaan huumoria, mutta minusta se tuntui kamalalta. 

- ap

Sanoisin, että hyvä kun pääsit eroon tuosta juntista. On ihan sama, mikä oli möläytyksen syy - tuohan on todella asiaton ja järkyttävän mauton kommentti. 

Kiitos...

- ap

Teillä oli erilaiset kommunikointityylit.

Kuulisin mielelläni lisää kokemuksia ja mielipiteitä. - ap

Taas on tuntunut tosi pahalta ja sekavalta. Haluan vaihtaa ajatuksia. Kertokaa kokemuksistanne, ajatuksistanne ja ristiriitaisista tunteistanne. Olisi mukava kuulla, etten ole ainoa joka miettii hölmöjä juttuja. 

- ap

Mulla myös paha olla erosta. Ite vieläkin rakastan miestä ja tuntuu pahalta et miehen rakkaus lähti. Tuntuu pahalta luopua toisesta ja tuntu pahalta nähdä miten miehen katse muuttui mua kohtaan. Tuntuu myös pahalta, kun ekaa kertaa ikinä uskoin et tää suhde kestää ja et mies ei ikinä hylkää mua. Suhde oli lisäksi huono ja mua syytettiin ainoastaan kaikesta, mies möläytteli ilkeitä asioita ja sysän sen mun syyksi kun loukkaannuin. Riidat oli pahoja ja molemmat käytti henkistä väkivaltaa niissä. Nyt pitää vaa yrittää hyväksyy se, et toinen ei enää halunnu olla mun kanssa tai kuulua mun elämään.

Vierailija kirjoitti:

Mulla myös paha olla erosta. Ite vieläkin rakastan miestä ja tuntuu pahalta et miehen rakkaus lähti. Tuntuu pahalta luopua toisesta ja tuntu pahalta nähdä miten miehen katse muuttui mua kohtaan. Tuntuu myös pahalta, kun ekaa kertaa ikinä uskoin et tää suhde kestää ja et mies ei ikinä hylkää mua. Suhde oli lisäksi huono ja mua syytettiin ainoastaan kaikesta, mies möläytteli ilkeitä asioita ja sysän sen mun syyksi kun loukkaannuin. Riidat oli pahoja ja molemmat käytti henkistä väkivaltaa niissä. Nyt pitää vaa yrittää hyväksyy se, et toinen ei enää halunnu olla mun kanssa tai kuulua mun elämään.

Kiitos viestistäsi. Niin, luopuminen tuntuu pahalta, vaikka suhde ei olisi ollut hyvä. 

Minua harmittaa myös oma käytös ja se, kun riidan yhteydessä tuli joskus sanottua pahasti. Minulla oli tarve sivaltaa ja olla oikeassa. Nyt olen todennut, etten halua olla "sivaltaja" vaan rauhallinen ja fiksu. Osittain kai on paha olla siksi, koska tunnen häpeää omasta käytöksestäni. 

- ap

Nosto

Up

Me mentiin terapiaan tollasessa tilanteessa, koska rakkauttakin oli. Se auttoi. Nyt on 20 vuotta kriisitöntä suhdetta takana.

Samahan se on kaikkien himojen ja riippuvuuksien kohdalla, vieroitusoireet

Terapiaa ja rauhallista keskustelua/kommunikointia. Ilman niitä ei edes kemia auta.

Äskeisen perään. Sama kirjoittaja. Et saa mitään suhdetta toimimaan 40-vuotiaana jos et opi keskustelemaan myös ikävistä asioista 🙈.

Minulla oli nainen kun sinä. Täydellinen nainen tämä minun. Hän jätti ja olen miettinyt paljon häntä. Ei osannut kommunikoida. Nyt kun häntä mietin lämmöllä vaikka olikin ilkeä minulle ja lopulta minä tästä hänelle, toivoisin voivani jutella vaikka hän ei tahdokaan mitään enää. Molemmille mielenrauhaksi. Olla kavereita kuten normaalit exät. Hyvällä mielellä.

Myöhemmin nyt kun miettii, nyt uskon että meillä menisi ihan toisin kaikki. Minä sain masennuksen hallintaan ja lopetin juomisen. Hän, uskon on saanut perspektiiviä elämään. No, meni kai jo hänen puolesta 😔. Kuitenkin, nyt muistan taas unelmani joten kriisi ei mennyt hukkaan ❤️

Opettele itseäsi varten kohtaamaan tilanteet ettet joudu kärsimään muureista vaan saat vapauden ja voit paremmin ☺️

Älä hyväksy muuta kun ihmisen kuka kuuntelee sinua ja pitää sinua täydellisenä. Sitten vaan vuosia yhdessä. Hyviä vuosia 🤗

Vierailija kirjoitti:

Me mentiin terapiaan tollasessa tilanteessa, koska rakkauttakin oli. Se auttoi. Nyt on 20 vuotta kriisitöntä suhdetta takana.

Muuttuiko jokin? Mikä muuttui?

Äskeisen perään. Sama kirjoittaja. Et saa mitään suhdetta toimimaan 40-vuotiaana jos et opi keskustelemaan myös ikävistä asioista 🙈.

Minulla oli nainen kun sinä. Täydellinen nainen tämä minun. Hän jätti ja olen miettinyt paljon häntä. Ei osannut kommunikoida. Nyt kun häntä mietin lämmöllä vaikka olikin ilkeä minulle ja lopulta minä tästä hänelle, toivoisin voivani jutella vaikka hän ei tahdokaan mitään enää. Molemmille mielenrauhaksi. Olla kavereita kuten normaalit exät. Hyvällä mielellä.

Myöhemmin nyt kun miettii, nyt uskon että meillä menisi ihan toisin kaikki. Minä sain masennuksen hallintaan ja lopetin juomisen. Hän, uskon on saanut perspektiiviä elämään. No, meni kai jo hänen puolesta 😔. Kuitenkin, nyt muistan taas unelmani joten kriisi ei mennyt hukkaan ❤️

Opettele itseäsi varten kohtaamaan tilanteet ettet joudu kärsimään muureista vaan saat vapauden ja voit paremmin ☺️

Älä hyväksy muuta kun ihmisen kuka kuuntelee sinua ja pitää sinua täydellisenä. Sitten vaan vuosia yhdessä. Hyviä vuosia 🤗

Ei tuntunut pahalta, vaan olla helpotus. Pahalta tuntui ne viimeiset avioliittovuodet, kun puoliso kohteli huonosti.

M41 kirjoitti:

Äskeisen perään. Sama kirjoittaja. Et saa mitään suhdetta toimimaan 40-vuotiaana jos et opi keskustelemaan myös ikävistä asioista 🙈.

Minulla oli nainen kun sinä. Täydellinen nainen tämä minun. Hän jätti ja olen miettinyt paljon häntä. Ei osannut kommunikoida. Nyt kun häntä mietin lämmöllä vaikka olikin ilkeä minulle ja lopulta minä tästä hänelle, toivoisin voivani jutella vaikka hän ei tahdokaan mitään enää. Molemmille mielenrauhaksi. Olla kavereita kuten normaalit exät. Hyvällä mielellä.

Myöhemmin nyt kun miettii, nyt uskon että meillä menisi ihan toisin kaikki. Minä sain masennuksen hallintaan ja lopetin juomisen. Hän, uskon on saanut perspektiiviä elämään. No, meni kai jo hänen puolesta 😔. Kuitenkin, nyt muistan taas unelmani joten kriisi ei mennyt hukkaan ❤️

Opettele itseäsi varten kohtaamaan tilanteet ettet joudu kärsimään muureista vaan saat vapauden ja voit paremmin ☺️

Älä hyväksy muuta kun ihmisen kuka kuuntelee sinua ja pitää sinua täydellisenä. Sitten vaan vuosia yhdessä. Hyviä vuosia 🤗

Aina ei tämäkään riitä. ei ollut riitoja suht saman ikäisiä samat kokemukset ja arvot niin paljon hyvää ja rakkautta kunnes yhtenä päivänä sitä ei miehen puolelta ollutkaan. Miten kaikki voi kadota toisen selän takana. en polta, juo ,petä, käyn työssä maksan laskut, omaan samanlaisen huumorintajun, pidän huolta jne.hänen eksiinsä verrattuna olen enkeli ( siihen nähden mitä he  ovat tehneet tarkoitan )ja silti ihan samalla viivalla heidän kanssaan.kuin olisin yli 10 vuotta kävellyt hänen rinnallaan kierreportaita ylös ja perille päästyä hän tyrkkäsi minut alas.

se on kyllä totta ettei hän kestä vaikeita asioita eikä syyllistämistä, pientäkään.

...[/quote] mies ajoi autoa ja halusi pussata minua ajaessaan. Kielsin häntä tekemästä niin, koska halusin hänen keskittyvän ajamiseen. Tilanne toistui monta kertaa, ja lopulta siitä saatiin aikaiseksi kunnon riita. Hän luuli minun arvostelevan hänen ajotaitoaan, vaikka siitä ei ollut kyse. - ap[/quote]

Onhan se jo aikamoista syyntakeettomuutta jos autonkuljettaja ajaessaan haluaisi tai siis oikein pyrkisi toteuttamaan tuon halunsa pussata jotakuta, onkohan tuollaisella edes syytä olla ajokorttia.

[/quote] Syynä lienee ihan aito junttius. [/quote]

"aito junttius"

Vaikkei tuo nyt taidakaan olla aivan luokiteltu lääketieteellinen termi, niin taitaa kyllä kuvata oivallisen tyhjentävästi mistä monesti on kysymys.

Koska rakkaus on vahvaa. Lainaus: "Mitä enemmän rakastaa, sitä enemmän sen menettäminen satuttaa".

Jos taas ei halua tuntea samaa kipua toiste, on parempi tyytyä vaan platoniseen rakkauteen (lisätietoa https://fi.wikipedia.org/wiki/Platoninen_rakkaus ). Seksiä saa seksisuhteista, yhdenillanjutuista ja/tai itsetyydytyksestä.

Saatat jonain päivänä huomata, että on hienoa kun saa päättää asioista itse. Ei ole tilivelvollinen kellekkään.