Tuntuu, että olen ihan turha ihminen, kun lapset on jo isoja. Pääasia että olen paikalla, osaavat, syödä, peseytyä ja ulkoilla yksin. Elämä ohi ja ikää 36v.

Oppia ikä kaikki kirjoitti:

Yli 30 vuotta ennen eläkettä opiskella ja tehdä töitä. Vai eikö huvita?

Pitäisi olla hyvä palkka...

Ja ulosotossa niin paljon velkaa, että viisainta odottaa muutama vuosi, että ne velat vanhenee. Parikymppisenä otetut pikavipit.

Miten sä olet voinut kasvattaa lapsiasi kiinnostumaan mistään, kun olet itse noin passiivinen? Vai onko ne samanlaisia vetelyksiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäs jos hankkisit jotain PÄÄomaa? Opiskele ammatti tai tee muuta mikä edesauttaisi työllistymistäsi. Uusi lapsi olisi valtava virhe noilla motiiveilla.

Pari toisen asteen tutkintoa on, koskaan en niillä työllistynyt.

En ala hommaamaan kolmatta, turhaan. En jaksa enää opiskella työttömäksi.

Ap

Eli ei koulutusta.

Siis ootko taas se sama aloittaja joka on tehnyt täällä samasta aiheesta jo vaikka kuinka monta avausta ja haet hyväksyntää uuden vauvan hankinnalle koska elämässä ei ole muuta? Etkä mukamas voi opiskella uutta koska "jopa" kaksi amistutkintoa on jo? Mitä jos hakeutuisit ihan terapiaan sen sijaan että kerjäät huomiota täällä. 

Vierailija kirjoitti:

Ap:lle tekisi hyvää saada erityislapsi, joka ei lähde koskaan pois kotoa.

Idea: adoptoi vaikkapa kaksi erityislasta. He vaativat huomiotasi 24/7 ja tekisit samalla tärkeää hommaa, kun kasvattaisit heidät aikuisiksi.

Vierailija kirjoitti:

Siis ootko taas se sama aloittaja joka on tehnyt täällä samasta aiheesta jo vaikka kuinka monta avausta ja haet hyväksyntää uuden vauvan hankinnalle koska elämässä ei ole muuta? Etkä mukamas voi opiskella uutta koska "jopa" kaksi amistutkintoa on jo? Mitä jos hakeutuisit ihan terapiaan sen sijaan että kerjäät huomiota täällä. 

Hanki se vauva, ap. Et sinä palstan hyväksyntää siihen tarvitse. Tai adoptoi. Sinun kaltaisesi on juuri täydellinen suurperheen äidiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos alkaisit elää ihan omaa elämää? 

Ai sitä mitä oli ennen lapsia? Puhelinmyyntityö ja Biletystä ke pe la?

Juu ei.

Ap

Eli elämää sulla ei ole koskaan ollutkaan. Kannattaa aloittaa vaikka harrastuksen tai opiskelupaikan hankkimisesta, jos sulla ei koulutusta ole mihinkään tuota kiinnostavampaan hommaan.

Kaipaan sitä biletys nuoruutta välillä! Se oli mun harrastus: To ja ke iltana kerrokset itseruskettavaa, jotta näyttää upealta pe ja la :) yhden illan jutut, uudet mies suhteet jne.

Ap

Olen sinua kymmenen vuotta vanhempi ja keksin tekemistä ihan liikaakin. Sinun ikäisenä opiskelin uuden ammatin ja lähdin sen alan töihin saman tien. Sillä tiellä olen vieläkin ja onnellisena olenkin.

Lapsista nuorin on yläkoulussa, kaksi vanhempaa ovat jo aikuisia iältään, mutta asuvat kotosalla. Meillä on yhdessä oikeasti mukavaa ja muutenkin elämä on oikein kelpoa ja mielenkiintoista. En ole vielä ehtinyt edes miettimään mitään Netflixejä, mutta äänikirjat löysin vuosi sitten ja kuuntelen kaikenlaisia mielenkiintoisia kirjoja paljon.

Vierailija kirjoitti:

Oppia ikä kaikki kirjoitti:

Yli 30 vuotta ennen eläkettä opiskella ja tehdä töitä. Vai eikö huvita?

Pitäisi olla hyvä palkka...

Ja ulosotossa niin paljon velkaa, että viisainta odottaa muutama vuosi, että ne velat vanhenee. Parikymppisenä otetut pikavipit.

Hankkiutuisin kyllä töihin, jos se vain on mahdollista. - Jos jo nyt olet ollut pidemmän aikaa työttömänä,kuten kerroit, niin mm.  työllistyminen tuskin helpottuu netfliksiä tapittamalla ja samalla odottaen muutaman vuoden ajan pikavippivelkojen vanhentumista....

Se vähän yksinkertaisempi mies 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos alkaisit elää ihan omaa elämää? 

Ai sitä mitä oli ennen lapsia? Puhelinmyyntityö ja Biletystä ke pe la?

Juu ei.

Ap

Eli elämää sulla ei ole koskaan ollutkaan. Kannattaa aloittaa vaikka harrastuksen tai opiskelupaikan hankkimisesta, jos sulla ei koulutusta ole mihinkään tuota kiinnostavampaan hommaan.

Kaipaan sitä biletys nuoruutta välillä! Se oli mun harrastus: To ja ke iltana kerrokset itseruskettavaa, jotta näyttää upealta pe ja la :) yhden illan jutut, uudet mies suhteet jne.

Ap

Mikä estää nyt? Pistä kakarat isälleen ja menoksi vain. Kaikki syyt miksi et tee sitä ovat tekosyitä. Vain itseäsi voit syyttää silloin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos alkaisit elää ihan omaa elämää? 

Ai sitä mitä oli ennen lapsia? Puhelinmyyntityö ja Biletystä ke pe la?

Juu ei.

Ap

Eli elämää sulla ei ole koskaan ollutkaan. Kannattaa aloittaa vaikka harrastuksen tai opiskelupaikan hankkimisesta, jos sulla ei koulutusta ole mihinkään tuota kiinnostavampaan hommaan.

Kaipaan sitä biletys nuoruutta välillä! Se oli mun harrastus: To ja ke iltana kerrokset itseruskettavaa, jotta näyttää upealta pe ja la :) yhden illan jutut, uudet mies suhteet jne.

Ap

Mikä estää nyt? Pistä kakarat isälleen ja menoksi vain. Kaikki syyt miksi et tee sitä ovat tekosyitä. Vain itseäsi voit syyttää silloin.

Koska ei mitään järkeä, kun en saa enää mitään parikymppisiä kolleja :D

Jostakin pitäisi kaivaa se elämän ilo.. Mies ei suostu parinvaihtoon tai mihinkään, mikä toisi elämään vaihtelua ja säpinää..

Tylsää.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis ootko taas se sama aloittaja joka on tehnyt täällä samasta aiheesta jo vaikka kuinka monta avausta ja haet hyväksyntää uuden vauvan hankinnalle koska elämässä ei ole muuta? Etkä mukamas voi opiskella uutta koska "jopa" kaksi amistutkintoa on jo? Mitä jos hakeutuisit ihan terapiaan sen sijaan että kerjäät huomiota täällä. 

Hanki se vauva, ap. Et sinä palstan hyväksyntää siihen tarvitse. Tai adoptoi. Sinun kaltaisesi on juuri täydellinen suurperheen äidiksi.

Ap on jo vanha kääkkä. Kärkkäinen, jolla ei ole antaa lapsilleen minkäänlaista tasapainoista elämää, vaan vain masentuneen itsesäälisen nyyhkytarinan, josta ei voi tulla hyvää millään katsottuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis ootko taas se sama aloittaja joka on tehnyt täällä samasta aiheesta jo vaikka kuinka monta avausta ja haet hyväksyntää uuden vauvan hankinnalle koska elämässä ei ole muuta? Etkä mukamas voi opiskella uutta koska "jopa" kaksi amistutkintoa on jo? Mitä jos hakeutuisit ihan terapiaan sen sijaan että kerjäät huomiota täällä. 

Hanki se vauva, ap. Et sinä palstan hyväksyntää siihen tarvitse. Tai adoptoi. Sinun kaltaisesi on juuri täydellinen suurperheen äidiksi.

Ap on jo vanha kääkkä. Kärkkäinen, jolla ei ole antaa lapsilleen minkäänlaista tasapainoista elämää, vaan vain masentuneen itsesäälisen nyyhkytarinan, josta ei voi tulla hyvää millään katsottuna.

No ei vähän päälle kolmekymppinen mikään vanha kääkkä ole. Tosin tuota säpinän kaipuuta vähän ihmettelen. Sopikoon miehensä kanssa, että käy parit kerrat "tyttöjen illassa" ja bilettämässä ja sitten muutamien biletysten jälkeen voisi miettiä sitä perheenlisäystä? Problem solved.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos alkaisit elää ihan omaa elämää? 

Ai sitä mitä oli ennen lapsia? Puhelinmyyntityö ja Biletystä ke pe la?

Juu ei.

Ap

Eli elämää sulla ei ole koskaan ollutkaan. Kannattaa aloittaa vaikka harrastuksen tai opiskelupaikan hankkimisesta, jos sulla ei koulutusta ole mihinkään tuota kiinnostavampaan hommaan.

Kaipaan sitä biletys nuoruutta välillä! Se oli mun harrastus: To ja ke iltana kerrokset itseruskettavaa, jotta näyttää upealta pe ja la :) yhden illan jutut, uudet mies suhteet jne.

Ap

Mikä estää nyt? Pistä kakarat isälleen ja menoksi vain. Kaikki syyt miksi et tee sitä ovat tekosyitä. Vain itseäsi voit syyttää silloin.

Koska ei mitään järkeä, kun en saa enää mitään parikymppisiä kolleja :D

Jostakin pitäisi kaivaa se elämän ilo.. Mies ei suostu parinvaihtoon tai mihinkään, mikä toisi elämään vaihtelua ja säpinää..

Tylsää.

Ap

Kokeile. Jätä mies, jätä perhe, pakkaa laukkasi ja lähde tärkeään katutyöhön. Voit ottaa asiaksesi pelastaa nuoria miehiä ikuiselta neitsyydeltä ja antaa heille vähän oppia miten Aikuinen Nainen panee. Vedät hyvällä tuntitaksalla vaikka pari kollia päivässä, otat ikä-, iltatyö- ja viikonloppulisät tietenkin heiltä myös.

Eli ennen lapsia ei ollut koulutusta vaan puhelinaspan hommia ja biletystä? Se tietenkin sopi hyvin nuoren aikuisen elämään, mutta nyt olet jo siinä iässä, että elämää pitäisi alkaa pyörittämään vähän aikuismaisemmalla otteella. Mitäpä jos hakisit kouluun. Aikuisena ammattiin opiskelusta saisit sisältöä päiviin ja lapsi- ja opiskelutuiden avulla elättäisit perhettäsi opiskelujen aikana. Sitten valmistuttuasi pääsisit töihin, jolloin pystyisin elämään omavaraisesti ja nostamaan itsesi sekä perheesi elintasoa. Työstä/opiskelusta saisit myös sisältöä elämään muutenkin. Itselleni työnteko auttaa elämänrytmissä, työkavereista on tullut tärkeitä sosiaalisia kontakteja ja työ saa minut tuntemaan itseni tarpeelliseksi.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen myös 36v. Vanhin lapsista teini, nuorin eskarilainen. Ja hitsi, mullahan on vaikka mitä tekemistä! Käyn töissä elämääni kuuluu myös harrastuksia (joihin on muuten nyt enemmän aikaa kun lapset isompia. 

Mut tommosta se sitten on jos ei ole muuta sisältöä elämässä kuin lapset.

Mitä harrastat? Olisi kiva kuulla mitä tässä iässä voi vielä tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Eli ennen lapsia ei ollut koulutusta vaan puhelinaspan hommia ja biletystä? Se tietenkin sopi hyvin nuoren aikuisen elämään, mutta nyt olet jo siinä iässä, että elämää pitäisi alkaa pyörittämään vähän aikuismaisemmalla otteella. Mitäpä jos hakisit kouluun. Aikuisena ammattiin opiskelusta saisit sisältöä päiviin ja lapsi- ja opiskelutuiden avulla elättäisit perhettäsi opiskelujen aikana. Sitten valmistuttuasi pääsisit töihin, jolloin pystyisin elämään omavaraisesti ja nostamaan itsesi sekä perheesi elintasoa. Työstä/opiskelusta saisit myös sisältöä elämään muutenkin. Itselleni työnteko auttaa elämänrytmissä, työkavereista on tullut tärkeitä sosiaalisia kontakteja ja työ saa minut tuntemaan itseni tarpeelliseksi.

Mun ulosoton suojaosuus on 1400e.

Eli saan nyt kuukaudessa enemmän rahaa käyttöön tuilla, kuin jossakin nykyisiä koulutuksia vastaavassa työssä. (ja niiden alojen töitä ei ole, kiitos virus)

Ao

Voi Jeesus todellako ihmiset jaksavat tarttua näihin provoihin?

Vierailija kirjoitti:

Eli ennen lapsia ei ollut koulutusta vaan puhelinaspan hommia ja biletystä? Se tietenkin sopi hyvin nuoren aikuisen elämään, mutta nyt olet jo siinä iässä, että elämää pitäisi alkaa pyörittämään vähän aikuismaisemmalla otteella. Mitäpä jos hakisit kouluun. Aikuisena ammattiin opiskelusta saisit sisältöä päiviin ja lapsi- ja opiskelutuiden avulla elättäisit perhettäsi opiskelujen aikana. Sitten valmistuttuasi pääsisit töihin, jolloin pystyisin elämään omavaraisesti ja nostamaan itsesi sekä perheesi elintasoa. Työstä/opiskelusta saisit myös sisältöä elämään muutenkin. Itselleni työnteko auttaa elämänrytmissä, työkavereista on tullut tärkeitä sosiaalisia kontakteja ja työ saa minut tuntemaan itseni tarpeelliseksi.

Oli koulutusta, mutta en kelvannut minnekään. Aloin sitten perheenäidiksi :)

Vierailija kirjoitti:

Eli ennen lapsia ei ollut koulutusta vaan puhelinaspan hommia ja biletystä? Se tietenkin sopi hyvin nuoren aikuisen elämään, mutta nyt olet jo siinä iässä, että elämää pitäisi alkaa pyörittämään vähän aikuismaisemmalla otteella. Mitäpä jos hakisit kouluun. Aikuisena ammattiin opiskelusta saisit sisältöä päiviin ja lapsi- ja opiskelutuiden avulla elättäisit perhettäsi opiskelujen aikana. Sitten valmistuttuasi pääsisit töihin, jolloin pystyisin elämään omavaraisesti ja nostamaan itsesi sekä perheesi elintasoa. Työstä/opiskelusta saisit myös sisältöä elämään muutenkin. Itselleni työnteko auttaa elämänrytmissä, työkavereista on tullut tärkeitä sosiaalisia kontakteja ja työ saa minut tuntemaan itseni tarpeelliseksi.

Toiseen ammattiin valmistuin 2018,eli lapset olivat vuoden jopa päiväkodissa. Ja ihan turhaan, en työllistynyt, vaikka sain uuden ammatin.

Ja kahdessa työharjoittelu paikassa minua kiusattiin, eli en kaipaa työpaikan ihqua sosiaalista elämää..

Ap