Lue keskustelun säännöt.
"Kasi on hyvä numero", jankutetaan lapsen yläkoulussa ysillä
12.04.2021 |
Helsingissä. Onko opettajat tai rehtori lainkaan tutustuneet lukioiden pääsyrajoihin? Ärsyttää sikana, että suorastaan kannustetaan alisuorittamaan ja ohjataan jopa tahallaan väärin, ettei vaan saisi enempää.
Onkohan ohje annettu ylempää?
Kommentit (536)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs tuttuni on pörssiyhtiön johtaja. Kirjoitti seiskan keski-arvolla ja muistaakseni tuplasi lukiossa luokan.
Nyt vuositulot 5 miljoonaa. Erittäin mukava tyyppi. Sosiaalinen ja ottaa kaikki huomioon tasavertaisesti.
Telkkarissa näkyy silloin tällöin ja Ruotsin kunkku on tuttava👍
Ja meni lukioon ja yliopistoon sellaisena esihistoriallisena aikana, kun niihin pääsi helposti? Lukioon sillä että vanhemmat maksoivat oppikoulun ja yliopistoon sillä, että lukion kävi niin harva.
Harva toimari tai oikeasti rikas mitään tohtoreita on. Menestys ja omaisuus tulee muilla avuilla kuin kirjoja pänttäämällä. Suomen rikkain kärki: ylioppilas ja merkonomi.
Dippainssejä ja/tai kauppatieteiden maistereita taitaa nykyään olla suuri osa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helsingin lukioihin hakeneet:
Vuosi Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat Kaikki hakijat
2018 4 517 5 229 8 115
2019 4 510 5 400 8 391
2020 4 652 5 415 8 502
2021 4 870 5 529 8 667
Paikkoja on 218 enemmän kuin viime vuonna ja ensisijaisia hakijoita vain 114 enemmän kuin viime vuonna.
--> helsinkiläiseen lukioon on tänä vuonna helpompi päästä kuin viime vuonna.
Oppimisympäristö eli koulun taso on todella merkityksellistä. Lapseni oli kunnallisessa tavallisessa koulussa, jossa aisti sen, ettei kunnianhimon taso ollut opetuksessa kovin korkealla, eikä muutenkaan.
Sitten hän vaihtoi yksityiseen erikoiskouluun, jossa kaikki olivat huippulahjskkaita oppilaita. Motivaatio koulua kohtaan ja opetuksen taso ja koulun yleinen ilmapiiri aikaansai, että hän alkoi pärjätä hyvin. Tärkein oli asennemuutos, että luokalla kaikki olivat ylpeitä siitä, että ovat ns fiksuja. Oli normaalia olla hikari, eikä kukaan väheksynyt kokeissa menestymistä tms.
Olen varma, että jos suurin osa huonojen koulujen oppilaista siirrettäisiin hyvään kouluun, heidän koulumenestyksensä paranisi huimasti. Kavereilla on varsinkin teini-iässä niin iso merkitys. Ne voivat joko nostaa nuorta ylös mukanaan tai vetää alas mukanaan.
Vierailija kirjoitti:
Helsingin lukioihin hakeneet:
Vuosi Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat Kaikki hakijat
2018 4 517 5 229 8 115
2019 4 510 5 400 8 391
2020 4 652 5 415 8 502
2021 4 870 5 529 8 667Paikkoja on 218 enemmän kuin viime vuonna ja ensisijaisia hakijoita vain 114 enemmän kuin viime vuonna.
--> helsinkiläiseen lukioon on tänä vuonna helpompi päästä kuin viime vuonna.
Ne lisäpaikat on kuule Vuosaaressa ja Itäkeskuksessa. Kukaan ei halua sinne.
Vierailija kirjoitti:
Oppimisympäristö eli koulun taso on todella merkityksellistä. Lapseni oli kunnallisessa tavallisessa koulussa, jossa aisti sen, ettei kunnianhimon taso ollut opetuksessa kovin korkealla, eikä muutenkaan.
Sitten hän vaihtoi yksityiseen erikoiskouluun, jossa kaikki olivat huippulahjskkaita oppilaita. Motivaatio koulua kohtaan ja opetuksen taso ja koulun yleinen ilmapiiri aikaansai, että hän alkoi pärjätä hyvin. Tärkein oli asennemuutos, että luokalla kaikki olivat ylpeitä siitä, että ovat ns fiksuja. Oli normaalia olla hikari, eikä kukaan väheksynyt kokeissa menestymistä tms.
Olen varma, että jos suurin osa huonojen koulujen oppilaista siirrettäisiin hyvään kouluun, heidän koulumenestyksensä paranisi huimasti. Kavereilla on varsinkin teini-iässä niin iso merkitys. Ne voivat joko nostaa nuorta ylös mukanaan tai vetää alas mukanaan.
Varmasti noin, että ympäristö nostaisi ainakin jonkin verran koulunumeroita kaikilla. Itseäni vaan kiinnostaa kokonaisuus. Jostainhan se kouluun käytettty aika ja energia on oltava pois. Joillain poikkeusyksilöillä ehkä kaikki sujuu itsestään, mutta ei varmaan suurimmalla osalla. No entäpä sitten 10-20 vuoden päästä kun katsotaan kaikkia oppilaita. Niitä, jotka kävivät keskinkertaisessa opinahjossa, niitä jotka olivan hyvässä opinahjossa, ja niitä jotka kävivät hikarikoulut.
Miten onnellisia ihmisiä he kaikki ovat? Mitä muuta heillä on elämässään? Minkälaisen nuoruuden he elivät? Mitä he haluaisivat olla ja ovatko he sitä? Jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingin lukioihin hakeneet:
Vuosi Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat Kaikki hakijat
2018 4 517 5 229 8 115
2019 4 510 5 400 8 391
2020 4 652 5 415 8 502
2021 4 870 5 529 8 667Paikkoja on 218 enemmän kuin viime vuonna ja ensisijaisia hakijoita vain 114 enemmän kuin viime vuonna.
--> helsinkiläiseen lukioon on tänä vuonna helpompi päästä kuin viime vuonna.
Ne lisäpaikat on kuule Vuosaaressa ja Itäkeskuksessa. Kukaan ei halua sinne.
Sehän parantaa niiden tasoa, kun ei mahdu niihin kasipuolen lukioihin. Kasin oppilaat valuvat Vuosaareen.
Kympille otetaan nykyään vain lukioon haluavia, joten se on aina vaihtoehtona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppimisympäristö eli koulun taso on todella merkityksellistä. Lapseni oli kunnallisessa tavallisessa koulussa, jossa aisti sen, ettei kunnianhimon taso ollut opetuksessa kovin korkealla, eikä muutenkaan.
Sitten hän vaihtoi yksityiseen erikoiskouluun, jossa kaikki olivat huippulahjskkaita oppilaita. Motivaatio koulua kohtaan ja opetuksen taso ja koulun yleinen ilmapiiri aikaansai, että hän alkoi pärjätä hyvin. Tärkein oli asennemuutos, että luokalla kaikki olivat ylpeitä siitä, että ovat ns fiksuja. Oli normaalia olla hikari, eikä kukaan väheksynyt kokeissa menestymistä tms.
Olen varma, että jos suurin osa huonojen koulujen oppilaista siirrettäisiin hyvään kouluun, heidän koulumenestyksensä paranisi huimasti. Kavereilla on varsinkin teini-iässä niin iso merkitys. Ne voivat joko nostaa nuorta ylös mukanaan tai vetää alas mukanaan.
Varmasti noin, että ympäristö nostaisi ainakin jonkin verran koulunumeroita kaikilla. Itseäni vaan kiinnostaa kokonaisuus. Jostainhan se kouluun käytettty aika ja energia on oltava pois. Joillain poikkeusyksilöillä ehkä kaikki sujuu itsestään, mutta ei varmaan suurimmalla osalla. No entäpä sitten 10-20 vuoden päästä kun katsotaan kaikkia oppilaita. Niitä, jotka kävivät keskinkertaisessa opinahjossa, niitä jotka olivan hyvässä opinahjossa, ja niitä jotka kävivät hikarikoulut.
Miten onnellisia ihmisiä he kaikki ovat? Mitä muuta heillä on elämässään? Minkälaisen nuoruuden he elivät? Mitä he haluaisivat olla ja ovatko he sitä? Jne.
Huonossa koulussa joutuu tekemään paljon enemmän työtä kouluajan ulkopuolella, koska koulu on huono.
Niin hyvät kuin huonot oppilaat.
Ja sen jälkeen on kuilu osaamisessa silti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingin lukioihin hakeneet:
Vuosi Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat Kaikki hakijat
2018 4 517 5 229 8 115
2019 4 510 5 400 8 391
2020 4 652 5 415 8 502
2021 4 870 5 529 8 667Paikkoja on 218 enemmän kuin viime vuonna ja ensisijaisia hakijoita vain 114 enemmän kuin viime vuonna.
--> helsinkiläiseen lukioon on tänä vuonna helpompi päästä kuin viime vuonna.
Ne lisäpaikat on kuule Vuosaaressa ja Itäkeskuksessa. Kukaan ei halua sinne.
Sehän parantaa niiden tasoa, kun ei mahdu niihin kasipuolen lukioihin. Kasin oppilaat valuvat Vuosaareen.
Kympille otetaan nykyään vain lukioon haluavia, joten se on aina vaihtoehtona.
Silti ne on huonoja kouluja, joihin kukaan ei lapsiaan haluaa. Sinne joudutaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppimisympäristö eli koulun taso on todella merkityksellistä. Lapseni oli kunnallisessa tavallisessa koulussa, jossa aisti sen, ettei kunnianhimon taso ollut opetuksessa kovin korkealla, eikä muutenkaan.
Sitten hän vaihtoi yksityiseen erikoiskouluun, jossa kaikki olivat huippulahjskkaita oppilaita. Motivaatio koulua kohtaan ja opetuksen taso ja koulun yleinen ilmapiiri aikaansai, että hän alkoi pärjätä hyvin. Tärkein oli asennemuutos, että luokalla kaikki olivat ylpeitä siitä, että ovat ns fiksuja. Oli normaalia olla hikari, eikä kukaan väheksynyt kokeissa menestymistä tms.
Olen varma, että jos suurin osa huonojen koulujen oppilaista siirrettäisiin hyvään kouluun, heidän koulumenestyksensä paranisi huimasti. Kavereilla on varsinkin teini-iässä niin iso merkitys. Ne voivat joko nostaa nuorta ylös mukanaan tai vetää alas mukanaan.
Varmasti noin, että ympäristö nostaisi ainakin jonkin verran koulunumeroita kaikilla. Itseäni vaan kiinnostaa kokonaisuus. Jostainhan se kouluun käytettty aika ja energia on oltava pois. Joillain poikkeusyksilöillä ehkä kaikki sujuu itsestään, mutta ei varmaan suurimmalla osalla. No entäpä sitten 10-20 vuoden päästä kun katsotaan kaikkia oppilaita. Niitä, jotka kävivät keskinkertaisessa opinahjossa, niitä jotka olivan hyvässä opinahjossa, ja niitä jotka kävivät hikarikoulut.
Miten onnellisia ihmisiä he kaikki ovat? Mitä muuta heillä on elämässään? Minkälaisen nuoruuden he elivät? Mitä he haluaisivat olla ja ovatko he sitä? Jne.
Huonossa koulussa joutuu tekemään paljon enemmän työtä kouluajan ulkopuolella, koska koulu on huono.
Niin hyvät kuin huonot oppilaat.
Ja sen jälkeen on kuilu osaamisessa silti.
Suomessa ei ole huonoja kouluja mm. opettajien korkeakoulutuksen vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppimisympäristö eli koulun taso on todella merkityksellistä. Lapseni oli kunnallisessa tavallisessa koulussa, jossa aisti sen, ettei kunnianhimon taso ollut opetuksessa kovin korkealla, eikä muutenkaan.
Sitten hän vaihtoi yksityiseen erikoiskouluun, jossa kaikki olivat huippulahjskkaita oppilaita. Motivaatio koulua kohtaan ja opetuksen taso ja koulun yleinen ilmapiiri aikaansai, että hän alkoi pärjätä hyvin. Tärkein oli asennemuutos, että luokalla kaikki olivat ylpeitä siitä, että ovat ns fiksuja. Oli normaalia olla hikari, eikä kukaan väheksynyt kokeissa menestymistä tms.
Olen varma, että jos suurin osa huonojen koulujen oppilaista siirrettäisiin hyvään kouluun, heidän koulumenestyksensä paranisi huimasti. Kavereilla on varsinkin teini-iässä niin iso merkitys. Ne voivat joko nostaa nuorta ylös mukanaan tai vetää alas mukanaan.
Varmasti noin, että ympäristö nostaisi ainakin jonkin verran koulunumeroita kaikilla. Itseäni vaan kiinnostaa kokonaisuus. Jostainhan se kouluun käytettty aika ja energia on oltava pois. Joillain poikkeusyksilöillä ehkä kaikki sujuu itsestään, mutta ei varmaan suurimmalla osalla. No entäpä sitten 10-20 vuoden päästä kun katsotaan kaikkia oppilaita. Niitä, jotka kävivät keskinkertaisessa opinahjossa, niitä jotka olivan hyvässä opinahjossa, ja niitä jotka kävivät hikarikoulut.
Miten onnellisia ihmisiä he kaikki ovat? Mitä muuta heillä on elämässään? Minkälaisen nuoruuden he elivät? Mitä he haluaisivat olla ja ovatko he sitä? Jne.
Huonossa koulussa joutuu tekemään paljon enemmän työtä kouluajan ulkopuolella, koska koulu on huono.
Niin hyvät kuin huonot oppilaat.
Ja sen jälkeen on kuilu osaamisessa silti.
Suomessa ei ole huonoja kouluja mm. opettajien korkeakoulutuksen vuoksi.
Suomessa on paljon huonoja kouluja, joissa on surkeat opettajat ja huonot rehtorit.
Mun lapseni on valitettavasti yhdessä sellaisessa.
Ainahan voi käydä aikuislukion, jos ei pääse päivälukioon. Ei ainakaan tarvitse stressata muutamasta kasista tokarissa. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oppimisympäristö eli koulun taso on todella merkityksellistä. Lapseni oli kunnallisessa tavallisessa koulussa, jossa aisti sen, ettei kunnianhimon taso ollut opetuksessa kovin korkealla, eikä muutenkaan.
Sitten hän vaihtoi yksityiseen erikoiskouluun, jossa kaikki olivat huippulahjskkaita oppilaita. Motivaatio koulua kohtaan ja opetuksen taso ja koulun yleinen ilmapiiri aikaansai, että hän alkoi pärjätä hyvin. Tärkein oli asennemuutos, että luokalla kaikki olivat ylpeitä siitä, että ovat ns fiksuja. Oli normaalia olla hikari, eikä kukaan väheksynyt kokeissa menestymistä tms.
Olen varma, että jos suurin osa huonojen koulujen oppilaista siirrettäisiin hyvään kouluun, heidän koulumenestyksensä paranisi huimasti. Kavereilla on varsinkin teini-iässä niin iso merkitys. Ne voivat joko nostaa nuorta ylös mukanaan tai vetää alas mukanaan.
Trollille tiedoksi, ettei Suomessa ole yhtään ainoaa koulua, jossa kaikki olisivat huippulahjakkaita. Ei täällä olisi edes väestöpohjaa sellaiselle.
Vierailija kirjoitti:
Ainahan voi käydä aikuislukion, jos ei pääse päivälukioon. Ei ainakaan tarvitse stressata muutamasta kasista tokarissa. :)
Saako siellä muka suorittaa oppivelvollisuuden?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ainahan voi käydä aikuislukion, jos ei pääse päivälukioon. Ei ainakaan tarvitse stressata muutamasta kasista tokarissa. :)
Tämä on hyvä pointti. Se opiskelumotivaatio pitää löytää itsestään. Ei se pakottamalla tule kaikille. Voi aivan hyvin tulla muutaman vuoden myöhemminkin innostus ja siitä lähteä hyvä ura. Ihmisestä itsestään se on lopulta kiinni. Jotkut tekee töitä enemmän ja jotkut vähemmän, mutta jokaisen on se motivaatio itse löydettävä.
Se on iiiihan sama mitä kirjoituksista kirjoittaa, jos ei suoraan saa E/L.
Pitää joko mennä pääsykokeella tai käydä korottamassa myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainahan voi käydä aikuislukion, jos ei pääse päivälukioon. Ei ainakaan tarvitse stressata muutamasta kasista tokarissa. :)
Tämä on hyvä pointti. Se opiskelumotivaatio pitää löytää itsestään. Ei se pakottamalla tule kaikille. Voi aivan hyvin tulla muutaman vuoden myöhemminkin innostus ja siitä lähteä hyvä ura. Ihmisestä itsestään se on lopulta kiinni. Jotkut tekee töitä enemmän ja jotkut vähemmän, mutta jokaisen on se motivaatio itse löydettävä.
Kun nyt on se uusi oppivelvollisuus.
Jos ei olisi oppivelvollisuutta, ottaisin todellakin ysini vuodeksi töihin. Sitten saisi rauhassa hakea lukioihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainahan voi käydä aikuislukion, jos ei pääse päivälukioon. Ei ainakaan tarvitse stressata muutamasta kasista tokarissa. :)
Saako siellä muka suorittaa oppivelvollisuuden?
Näköjään saa.
Perusopetuksen jälkeinen oppivelvollisuus suoritetaan pääsääntöisesti lukiokoulutuksessa tai ammatillisessa koulutuksessa. Lukiokoulutuksessa oppivelvollisuutta voi suorittaa suorittamalla nuorille tai aikuisille tarkoitettua lukion oppimäärää. Ammatillisessa koulutuksessa voi suorittaa ammatillista perustutkintoa tai ammattitutkintoa. Myös ylioppilastutkintoon osallistuminen katsotaan oppivelvollisuuden suorittamiseksi. Oppivelvollisuus päättyy ylioppilastutkinnon tai ammatillisen tutkinnon suorittamiseen.
Periaatteessa aikuislukioon on 18v. ikäraja, mutta tähän voi hakea poikkeusta rehtorilta. Oppimäärä on toki suppeampi kuin päivälukiossa, joka voi vaikuttaa esim. kirjoituksiin valmistautumiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainahan voi käydä aikuislukion, jos ei pääse päivälukioon. Ei ainakaan tarvitse stressata muutamasta kasista tokarissa. :)
Tämä on hyvä pointti. Se opiskelumotivaatio pitää löytää itsestään. Ei se pakottamalla tule kaikille. Voi aivan hyvin tulla muutaman vuoden myöhemminkin innostus ja siitä lähteä hyvä ura. Ihmisestä itsestään se on lopulta kiinni. Jotkut tekee töitä enemmän ja jotkut vähemmän, mutta jokaisen on se motivaatio itse löydettävä.
Kun nyt on se uusi oppivelvollisuus.
Oli mikä tahansa, niin yleensä pakottamalla ei tule kuin kusipäisiä ihmisiä.
Nykyäänhän noilla numeroilla luulisi olevan vielä vähemmän merkitystä, koska työelämä on muuttunut niin, että työpaikanvaihtoa, alanvaihtoa ja uudelleenkouluttautumista tapahtuu paljon enemmän.
Toinen lohduttava tieto, että jos kerran kaikki oppilaat on niin superhyviä, että huipuillekin joutuu antamaan kaseja, niin meillähän on edessämme loistava tulevaisuus. Suomalaiset ovat ylivertaisia sitten ja saavat huipputyöpaikkoja joka tapauksessa.