Olenko mielestäsi " outo äiti" ?
En nauti yhtään sellaisista perheryysiksistä missä on paljon lapsiperheitä kiljuvien lapsiensa kanssa. Linnanmäki, Muumimaailma, Tykkimäki jne...Lapset väsyneinä ja sokerihumalassa, vanhemmat komentavat jatkuvasti " ei, älä jne" ...Ja kun mukana on lapsia joille ei vielä välttämättä aukea huvipuistojen ihmeellinen maailma, esm. alle pari vuotiasta pitää jatkuvasti paimentaa ja uhmaikäinen kokeilee rajoja jne...
Olen huomannut, että lapset nauttivat tosi arkisista asioista loppujen lopuksi ja me aikuiset kuvitellaan, että lapsille pitää mahdollisemman paljon elämyksiä ja kokemuksia luoda vaikka ne ilot ja ihastukset saattavat syntyä mm. kivien paiskomisella veteen, lätäkössä hyppiminen, jne...
Onko se mukava reissu kun koko päivä lasten kanssa ollaan helteisenä päivänä huvipuistossa? Kertokaa rehellisesti nautitko siitä, että joudut jatkuvasti olemaan skarppina taaperoiden perään vahtaamassa ja koettamassa pitää perhe tyytyväisenä ja iloisena?
Olenko jotenki asennevammainen kun ajattelen, että jos halutaan viettää hauska päivä, se ei tarvitse olla mikään huvipuisto vaan se voi olla myös retki rannalle, paikkaan jossa ei liikaa ole virikkeitä lapselle ja meteliä ja härdelliä. Paikka jossa vanhemmatkin nauttivat olostaan?
Kommentit (29)
Ap aloituksessa kirjoitti riehuvista lapsista.. Meillä se ei ole ongelma, joten sekin auttaa asiaa, että on kiva liikkua. Ja on meilläkin vilkkaat, eloista lapset, mutta osaavat käyttäytyä, tätä tarkotin.
esim. tänä kesänä olin viiden lapsemme kanssa päivän Särkänniemessä ja lapset kyllä tykkäs! EIvät olleet sokerihumalassa kun ei sokeria syöty muuten kuin yhdet jätskit. Pienin oli alle 2 v., eikä varmaan suvipuiston iloista mitään tajunnut mutta näyttipä tuokin viihtyvän. Joten lasten vuoksi voin kerran kesässä tuollaisessa paikassa käydä. jos taas vaikuttaisi siltä etteivät lapset nauttisi touhusta niin taatusti jätettäisiin menemästä.
riehu, kiukuttele, kokeile rajojaan yms tuollaisessa paikassa, ja luulen sen johtuvan siitä että nuo ovat meidän lapsille niin harvinaista herkkua että nuattivat vain täysin siemauksin.
Meidän taaperoa (ja tietenkään ei nuorimpiakaan) ei ole vielä viety noihin lapsiparkkeihin ja ipanarysiin. Ehtii vielä.... Korkeasaaressa ja eräässä pienemmässä eläinpuistossa on käyty ja muksu riemuitsi kun tunnisti eläimiä.
Jossain tutkimuksessa joskus oli kyselty nuorilta että mikä oli kaikista paras lapsuusmuisto niin yllätys yllätys, parhaita muistoja ei olleet lahjapaljous jouluaattona tai riehuminen järjestetysti huvipuistossa, vaan ihan tavalline elämä perheen kesken. Siis arki-askareet niin että koko perhe on mukana: onkireissu mökkirannassa, " retki" teltassa kotipihassa, saunanlämmitys kesällä koko perheen voimin, mummilan letut ja serkkujen kanssa leikkiminen... aika simppeliä.
Ja jos itse muistelisin noita parhaita muistoja niin lapsuudesta se olisi tietysti mummolan kesät, ainainen auringonpaiste, onkiminen isän kanssa, lehmien hoito... Ihania muistoja
Mun mielestä oudommalta kuulosti tuo äiti joka tahtoi viedä 3kk vauvansa lintsille väen vängällä kun pitäisi miehen kanssa päästä
Melkein tulee pakokauhu, kun täytyy mennä tuollaisiin paikkoihin. En muutenkaan nauti paikoista, joissa on laumoittain lapsia, en vaan ole sen tyyppinen ihminen.
En toki 2-vuotiaan, mutta isomman kanssa puuhamaat yms. tuovat vaihtelua arkeen. Toki olemme käyneet eväsretkellä läheisessä puistossa sekä rannoilla, mutta kyllä puuhamaat ´jne. puolustavat minusta paikkaansa.
Määrittele mitä tarkoitat hyvin kasvatetuilla lapsilla?
Meillä vilkas lapsi ja rauhallinen lapsi. Ja on " kasvatettu" mielestäni ihan hyvin. Isompi paljon villimpi kuin nuorempi joka on maltillisempi...
Sillä ei ole mitään tekemistä " kasvatuksen" kanssa.