Hautausmaalla, oli ensimmäinen muistohartaus sodan jälkeen sankarihaudoilla. Isä piti myös puheen, ja kiinnostui heleä äänisestä laulajasta. Kai äitikin oli kiinnostunut. Isän veljen vaimo tunsi äitini, ja järjesti tapaamisen. Oli he ohimennen tavanneet jo sodan aikana, kun äiti teki työpalvelua, ja isän veli oli työnjohtajana (kun oli toipilaana kranaatti iskun jäljiltä), ja lomalla ollut isä kävi veljeään tervehtimässä
Perinteisesti työväentalon tanssilavalla -50 luvulla. Molemmat pohjalaisista valkoisista suvuista ja jääkärien perillisiä ym. Olivat molemmat sattumalta menneet sinne. Kumpikaan ei koskaan ollut aikaisemmin käynyt työväentalolla. Eli joskus kannattaa katsoa, miltä siellä toisessa leirissä näyttää :)
Isä ja äiti tapasivat junassa, kun sattuivat samaan vaunuun istumaan. Jos olisivat menneet eri vaunuihin tai jompikumpi olisi lähtenyt vasta seuraavalla junalla niin minua ei olisi olemassa. Eli se on pienestä kiinni.
Molemmat isoisäni olivat olleet samalla työmaalla ja legendan mukaan äidinisä oli valitellut, että hänellä oli kotona 22v ikäinen vanhapiikatytär, joka oli ottanut tehtäväkseen leski-isänsä talouden hoitamisen. Isoisä oli toivonut tyttärelleen mukavampaa loppuelämää kuin päivätyön pankissa ja taloudenhoitoa illat ilman tulevaisuutta. Isänisä oli tuumannut, että hän oli myynyt talonsa pojalleen, joka oli jo 30 vuotta täyttänyt eikä emännästä tietoakaan. Ja niin isoisät sopivat, että siinä olisi sitten pari. Vanhempani olat olleet yhdessä kohta 40 vuotta.
Onko ollut onnellinen liitto?
On. Todellinen rakkausliitto. Vanhempani ovat edelleen kuin vastarakastuneita ja lapsena oikeasti luulin, että kaikkien vanhemmat kohtelevat toisiin yhtä rakastavasti ja kunnioittavasti kuin omani, suorastaan "kilvoittelivat" sillä, kumpi on toiselle enemmän avuksi.
Molemmat isoisäni olivat olleet samalla työmaalla ja legendan mukaan äidinisä oli valitellut, että hänellä oli kotona 22v ikäinen vanhapiikatytär, joka oli ottanut tehtäväkseen leski-isänsä talouden hoitamisen. Isoisä oli toivonut tyttärelleen mukavampaa loppuelämää kuin päivätyön pankissa ja taloudenhoitoa illat ilman tulevaisuutta. Isänisä oli tuumannut, että hän oli myynyt talonsa pojalleen, joka oli jo 30 vuotta täyttänyt eikä emännästä tietoakaan. Ja niin isoisät sopivat, että siinä olisi sitten pari. Vanhempani olat olleet yhdessä kohta 40 vuotta.
22 v. vanhapiikatytär 😂
Kyllä se katsottiin 1980-luvun alussa jo ikäneidoksi ja melkein menetetyksi tapaukseksi.
Oli ollut jotkut helluntain juhlat jossain korkella mäellä Pohjanmaalla.
Siihen aikaan sanottiin, että: "Jos ei heilaa Helluntaina, niin ei koko kesänä"
No siellä oli iloittu ja naurettu ja keinuja keinuteltu. Ja kun oltiin kotiin lähdöss, niin isäni oli kysäissyt äidiltäni, että sopiskos jos saattaisin teidät koti tienhaaraan.
Ja olihan se sopinut. Ja myöhemmin oli sopinut muutkin tapaamiset.
Niin se vaan oli menneinä aikoina, että miespuolinen ihminen sen aloitteen aina teki.
Noista ajoista on jo aikaa, tosi pitkäänn, isoäti joskus muinoin kertoi menneiden aikojen nuorista.
Näin jälkeen päin harmittaa mielettömästi, etten silloin osannut ja tajunnut kysellä enempää.
Junassa. Olivat tunnistaneet toisensa, että "ton mä olen nähnyt yliopistolla" (opiskelivat suunnilleen samoja aineita), mutta vasta kun muutaman kerran olivat tehneet junamatkaa samaan suuntaan kotiseuduilleen, oli päästy puheyhteyksiin. Ajankohta 1970-luvun alku.
Tapasivat joskus 70-luvulla vähän kuin "tansseissa" jossa äitini oli myös laulamassa. Äitini välillä lauloi noissa tapahtumissa. Isäni oli merenkulkualan töissä silloin ja sattuivat tulemaan sinne laivalla töiden puolesta. Olivat niin nuoria ja typeriakin. Äitini vasta 17-vuotias. Jälkeenpäin mietin monesti, että kaikki ei mennyt oikein. Eivät sopineet yhteen ja sen vaikutus näkyy tänäkin päivänä.
Sivut
Hautausmaalla, oli ensimmäinen muistohartaus sodan jälkeen sankarihaudoilla. Isä piti myös puheen, ja kiinnostui heleä äänisestä laulajasta. Kai äitikin oli kiinnostunut. Isän veljen vaimo tunsi äitini, ja järjesti tapaamisen. Oli he ohimennen tavanneet jo sodan aikana, kun äiti teki työpalvelua, ja isän veli oli työnjohtajana (kun oli toipilaana kranaatti iskun jäljiltä), ja lomalla ollut isä kävi veljeään tervehtimässä
Miksi ap ei kertonut omiensa tapaamisesta?
70-luvulla tapasivat jossain lähiöbaarissa kun faijan kaveri tutustutti heidät.
Perinteisesti työväentalon tanssilavalla -50 luvulla. Molemmat pohjalaisista valkoisista suvuista ja jääkärien perillisiä ym. Olivat molemmat sattumalta menneet sinne. Kumpikaan ei koskaan ollut aikaisemmin käynyt työväentalolla. Eli joskus kannattaa katsoa, miltä siellä toisessa leirissä näyttää :)
Siellä se on joukossa.
Kirjeenvaihtoilmoitus.
Ap
50-luvulla hautajaisissa.
Tää on kuin elokuvasta.
On. Todellinen rakkausliitto. Vanhempani ovat edelleen kuin vastarakastuneita ja lapsena oikeasti luulin, että kaikkien vanhemmat kohtelevat toisiin yhtä rakastavasti ja kunnioittavasti kuin omani, suorastaan "kilvoittelivat" sillä, kumpi on toiselle enemmän avuksi.
Kolilla juhannustansseissa, ovat olleet naimisissa nyt 47 vuotta
Kyllä se katsottiin 1980-luvun alussa jo ikäneidoksi ja melkein menetetyksi tapaukseksi.
Vanhalla ylioppilastalolla, tanssiaisissa. Opiskelivat silloin kumpikin yliopistossa.
Löysivät toisensa kirjeenvaihtopalstalta. Asuivat eri puolilla Suomea.
No jaa, enpä ihan tarkkaan muista.
Oli ollut jotkut helluntain juhlat jossain korkella mäellä Pohjanmaalla.
Siihen aikaan sanottiin, että: "Jos ei heilaa Helluntaina, niin ei koko kesänä"
No siellä oli iloittu ja naurettu ja keinuja keinuteltu. Ja kun oltiin kotiin lähdöss, niin isäni oli kysäissyt äidiltäni, että sopiskos jos saattaisin teidät koti tienhaaraan.
Ja olihan se sopinut. Ja myöhemmin oli sopinut muutkin tapaamiset.
Niin se vaan oli menneinä aikoina, että miespuolinen ihminen sen aloitteen aina teki.
Noista ajoista on jo aikaa, tosi pitkäänn, isoäti joskus muinoin kertoi menneiden aikojen nuorista.
Näin jälkeen päin harmittaa mielettömästi, etten silloin osannut ja tajunnut kysellä enempää.
Junassa. Olivat tunnistaneet toisensa, että "ton mä olen nähnyt yliopistolla" (opiskelivat suunnilleen samoja aineita), mutta vasta kun muutaman kerran olivat tehneet junamatkaa samaan suuntaan kotiseuduilleen, oli päästy puheyhteyksiin. Ajankohta 1970-luvun alku.
Äiti oli liftaamassa ja isä otti kyytiin. 60-luvulla.
Onhan tää nyt paljon romanttisempaa kuin se että joku tykkäs instakuvista.
Lukiossa tapasivat joskus 70-luvulla. Naimisissa ovat olleet nelisenkymmentä vuotta, ilmeisesti ihan onnellisinakin.
Tinatuoppi ravintolassa, isä oli 40 ja äiti 20, sit meni paneskelee kanakoppiin ja sain alkuni
Tapasivat joskus 70-luvulla vähän kuin "tansseissa" jossa äitini oli myös laulamassa. Äitini välillä lauloi noissa tapahtumissa. Isäni oli merenkulkualan töissä silloin ja sattuivat tulemaan sinne laivalla töiden puolesta. Olivat niin nuoria ja typeriakin. Äitini vasta 17-vuotias. Jälkeenpäin mietin monesti, että kaikki ei mennyt oikein. Eivät sopineet yhteen ja sen vaikutus näkyy tänäkin päivänä.
Lavatansseissa
Sivut