Vihaan lausetta "pienennä annoskokoja" ,

Miksi annoskokojen pienentäminen johtaa nälän näkemiseen?

No pienennä niitä annoskokoja, niin pääset tavoitteeseesi.

Länsimaissa lihavuuden kanssa samaa tahtia ovat kasvaneet annoskoot. Tällä hetkellä normaaliannos on lihottavan suuri normaalipainoiselle. Esim. "pieni juoma" on puoli litraa monessa paikassa. Karkkipussit ovat kymmenkertaistuneet painossa 50 vuodessa. Diabetes on WHO:n mukaan maailmanlaajuinen epidemia, sairaita on jo 350 miljoonaa.

Annoskoon pienentäminen on ihan oikeasti avain normaaliin terveelliseen elämään. Pienentämättä annoskokoa ei yksinkertaisesti tule terveeksi, eli normaalipainoiseksi. Kun tämän ymmärtää, voi alkaa seuraavaksi miettiä ruuan sisältöä. Sekin on yleensä aivan käsittämätöntä rasvamössöä.

Tajusin tämän jutun itsekin vasta tänä talvena. Olen laihduttanut 15% painostani ja olen terveempi kuin koskaan. Syömisen jälkeen minua ei enää kuvota eikä tule raskas olo. Pystyn kuuntelemaan kroppaani ja syömään sen mukaan, mitä haluan. Nopeat hiilihydraatit ja rasvamössö ovat jääneet pois, koska niitä ei tee enää mieli. Ja ennen kaikkea: annoskokoni on nyt järkevä

Läskin itsepetosta, ap

Kyllä niitä vaan pitää pienentää

Kannattaa nyt vaan nöyrtyä ja pienentää sitä annoskokoa. Siitä se uudistuminen alkaa.

Ja syö harvemmin. Se, että pienennät annoskokoja, mutta tihennät syömisväliä ei välttämättä korjaa ongelmaa.

Sehän se parhaiten auttaa. Kun syö vähemmän. Ei sitä ole heti pakko puolittaa, mutta edes pikkuhiljaa. Vaikka lusikallinen vähemmän viikossa. Liian isoissa muutoksissa on aina se repsahduksen vaara. Ei toki tule tuloksia niin nopeasti, mutta ne on todennäköisesti pysyvämpiä.

Kyllä se kannattaa. Mä käytän nykyään pienempää lautasta, ei näytä niin tyhjältä se lautanen. Ja pienempään annoskokoon tottuu nopeasti. Mä totuin ainakin alle viikossa. Yhtäkkiä vain huomasi, miten vatsa tulee helposti täyteen pienemmästä määrästä eikä tee mieli enempää. Ja nykyään ihmettelen, miten olen ennen pystynyt syömään niin isoja annoksia. Olen laihtunut nyt n.2kg/kk. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se kannattaa. Mä käytän nykyään pienempää lautasta, ei näytä niin tyhjältä se lautanen. Ja pienempään annoskokoon tottuu nopeasti. Mä totuin ainakin alle viikossa. Yhtäkkiä vain huomasi, miten vatsa tulee helposti täyteen pienemmästä määrästä eikä tee mieli enempää. Ja nykyään ihmettelen, miten olen ennen pystynyt syömään niin isoja annoksia. Olen laihtunut nyt n.2kg/kk. 

Jatkan vielä: Juuri muita isoja muutoksia en ole tehnyt. Olen lisännyt kasvisten määrää, vaihtanut vehnäleivän ruisleipään, siinäpä se melkein. Herkkuja en ole koskaan ennenkään syönyt. Ja nyt siis 6kg laihtunut 3kk:ssa.

Laimeana kaloreita kasviksilla ja hedelmillä. Melonia, kurkkua ja munakoisoa voi syödä äärettömästi. Sama juttu myös kaalien suhteen.

Mun annoskoko ei ensin pienentynyt yhtään. Lisäsin lautaselle kaalia, jäävuorisalaattia, kurkkua, pinaattia, kukkakaalia ja parsakaalia, eli kaikkia kasviksia, joissa on tosi vähän kaloreita. Samassa suhteessa vähensin sitä raskasta ruokaa. Annoskoko pysyi samana, mutta kaloreita putosi roimasti pois.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se kannattaa. Mä käytän nykyään pienempää lautasta, ei näytä niin tyhjältä se lautanen. Ja pienempään annoskokoon tottuu nopeasti. Mä totuin ainakin alle viikossa. Yhtäkkiä vain huomasi, miten vatsa tulee helposti täyteen pienemmästä määrästä eikä tee mieli enempää. Ja nykyään ihmettelen, miten olen ennen pystynyt syömään niin isoja annoksia. Olen laihtunut nyt n.2kg/kk. 

Hyvä, jos sulla jo viikossa tuo vaikuttaa. Mä olen pienentänyt annoskokoa jo 3 vuotta sitten. Edelleenkään mä en pysty mutulla annosta tekemään, annoskoko kasvaa liian isoksi ilman vaakaa.

Annoskoon pienentämisessä on avuksi se, että syö aterian hitaammin. Kestää vähän aikaa, että maha saa lähetettyä aivoihin signaalin TÄYNNÄ. Esim. pastaa ehtii helposti hotkia pari isoa lautasellista ennen kuin nälkä lähtee ja sitten on ihan ähkynä.

Ainakin mulle annoskoon pienentäminen tarkoittaa ihan sitä, etten ota toista annosta pääruokaa. Tai syön kaksi voikkaria enkä neljää jne. Tarkoitus ei ole nähdä nälkää, vaan syödä hyvää ja terveellistä ruokaa niin paljon, ettei riudu nälissään, mutta silti laihtuu hiljalleen.

Ei ne pienet syömiset, vaan ne suuret kulutukset

"Sipaisu levitettä" vituttaa vielä enemmän. Mielummin jätän kokonaan pois kuin sipistelen jonkun levitteen hajun leivän pintaan. Yök. 

Vierailija kirjoitti:

Länsimaissa lihavuuden kanssa samaa tahtia ovat kasvaneet annoskoot. Tällä hetkellä normaaliannos on lihottavan suuri normaalipainoiselle. Esim. "pieni juoma" on puoli litraa monessa paikassa. Karkkipussit ovat kymmenkertaistuneet painossa 50 vuodessa. Diabetes on WHO:n mukaan maailmanlaajuinen epidemia, sairaita on jo 350 miljoonaa.

Annoskoon pienentäminen on ihan oikeasti avain normaaliin terveelliseen elämään. Pienentämättä annoskokoa ei yksinkertaisesti tule terveeksi, eli normaalipainoiseksi. Kun tämän ymmärtää, voi alkaa seuraavaksi miettiä ruuan sisältöä. Sekin on yleensä aivan käsittämätöntä rasvamössöä.

Tajusin tämän jutun itsekin vasta tänä talvena. Olen laihduttanut 15% painostani ja olen terveempi kuin koskaan. Syömisen jälkeen minua ei enää kuvota eikä tule raskas olo. Pystyn kuuntelemaan kroppaani ja syömään sen mukaan, mitä haluan. Nopeat hiilihydraatit ja rasvamössö ovat jääneet pois, koska niitä ei tee enää mieli. Ja ennen kaikkea: annoskokoni on nyt järkevä

No mutta sehän riippuu siitä, minkä kokoinen syöjän annos on. Mä olen lihonut tämän talven aikana. En suurilla annoksilla vaan pienillä herkuilla. En aio pienentää nyt jo pienehköjä aterioita vaan jätin herkut pois. Paino on alkanut laskea.

Inhoan noita one size fits all- neuvoja joiden kuvitellaan sopivan kaikille.

Mä en jättänyt herkkuja pois, mutta pienensin lautaset ja annoskoon. Juuri mätän sipsejä.

-32 kg/11 kk, ei enää ylipainoa.

Vierailija kirjoitti:

"Sipaisu levitettä" vituttaa vielä enemmän. Mielummin jätän kokonaan pois kuin sipistelen jonkun levitteen hajun leivän pintaan. Yök. 

Hahhah, tämä nauratti koska itseänikin ärsyttää tuollaiset sievistelyt, joista ei tule kuin vihaiseksi.

Olen ollut yli vuoden ketogeenisellä ruokavaliolla, jossa syödään todella energiatiheää ruokaa ja kasviksia. Paljon erilaisia rasvoja ja normaali määrä proteiinia, hiilarit minimissä (vihreiden kasvisten hiilarit jätetään laskematta). Tämä on oikea taivas! Ruoassa saa olla kunnolla rasvaa ja suolaa, veriarvot ja verenpaine silti erinomaiset. Annoskoot pienenivät automaattisesti, kun keho oppi käyttämään tehokkaammin rasvaa energianlähteenä. Kylläisyyden tunne tuli aina vain pienemmällä annoskoolla, kunnes koko vakiintui minulle sopivaksi. Ulkopuolisten mielestä annokseni ovat naurettavan pieniä, mutta toisaalta niissä on paljon enemmän energiaa per gramma verrattuna niihin ruokiin, mitä ihmiset tavallisesti syövät.

Vatsa kiittää kun ei tarvitse ahtaa itseään ähkyyn ja silti pysyy kylläinen tunne koko päivän. Sellainen pallomainen turvotus vatsasta on kadonnut (joka ei siis ollut läskiä vaan pysyvää turvotusta). Paino laski kuin huomaamatta kymmenen kiloa ja vakiitui sitten tasolle, jossa se oli nuorena.

Haasteena oli aloitusvaiheen huono olo, kun keho totutteli uuteen ruokavalioon ja siihen ettei se saanut enää hiilihydraatteja jatkuvalla syötöllä. Ja aterioiden suunnittelu sellaisiksi, että makrot menivät oikein. Nykyään ei tarvitse enää suunnitella ja laskea noita auki, vaan osaan koostaa terveellisen aterian lennosta, ja kehoni osaa arvioida mikä määrä sitä tarvitsee syödä. Lopetan syömisen kun on kylläinen olo.

Tulipa jaariteltua ohi aiheen, mutta kerrankos sitä. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Sipaisu levitettä" vituttaa vielä enemmän. Mielummin jätän kokonaan pois kuin sipistelen jonkun levitteen hajun leivän pintaan. Yök. 

Hahhah, tämä nauratti koska itseänikin ärsyttää tuollaiset sievistelyt, joista ei tule kuin vihaiseksi.

Olen ollut yli vuoden ketogeenisellä ruokavaliolla, jossa syödään todella energiatiheää ruokaa ja kasviksia. Paljon erilaisia rasvoja ja normaali määrä proteiinia, hiilarit minimissä (vihreiden kasvisten hiilarit jätetään laskematta). Tämä on oikea taivas! Ruoassa saa olla kunnolla rasvaa ja suolaa, veriarvot ja verenpaine silti erinomaiset. Annoskoot pienenivät automaattisesti, kun keho oppi käyttämään tehokkaammin rasvaa energianlähteenä. Kylläisyyden tunne tuli aina vain pienemmällä annoskoolla, kunnes koko vakiintui minulle sopivaksi. Ulkopuolisten mielestä annokseni ovat naurettavan pieniä, mutta toisaalta niissä on paljon enemmän energiaa per gramma verrattuna niihin ruokiin, mitä ihmiset tavallisesti syövät.

Vatsa kiittää kun ei tarvitse ahtaa itseään ähkyyn ja silti pysyy kylläinen tunne koko päivän. Sellainen pallomainen turvotus vatsasta on kadonnut (joka ei siis ollut läskiä vaan pysyvää turvotusta). Paino laski kuin huomaamatta kymmenen kiloa ja vakiitui sitten tasolle, jossa se oli nuorena.

Haasteena oli aloitusvaiheen huono olo, kun keho totutteli uuteen ruokavalioon ja siihen ettei se saanut enää hiilihydraatteja jatkuvalla syötöllä. Ja aterioiden suunnittelu sellaisiksi, että makrot menivät oikein. Nykyään ei tarvitse enää suunnitella ja laskea noita auki, vaan osaan koostaa terveellisen aterian lennosta, ja kehoni osaa arvioida mikä määrä sitä tarvitsee syödä. Lopetan syömisen kun on kylläinen olo.

Tulipa jaariteltua ohi aiheen, mutta kerrankos sitä. :)

Ovatko pelastusrenkaasi sulaneet?