Lue keskustelun säännöt.
Olenko mielensäpahoittaja?
06.04.2021 |
Mies sanoo aina, että alapääni haisee kalalle. Tai, että haiseepa kalalle, kun kävelee ohi ja hymyilee. Selvästi vitsailee. Olen sanonut, että ei tunnu kivalta ja kyllä ilmeestä näkee, että ei kuulosta kivalta. Miehestä se on vain hänen huumoriaan ja minä vaan en ymmärrä.
Mies myös vertailee minua ystäviinsä. Saattaa yhtäkkiä vain ilmoittaa, että joku ystävättärensä on parempi laittamaan ruokaa kuin minä. Olkoon, ymmärrän, että maailmassa on minua taitavampia ihmisiä, mutta kyllä tulee paha mieli, kun juuri teen ruokaa enkä tällaista edes kysellyt.
Ja jos olen mennyt tuollaisella hetkellä ihan lukkoon ja huomautan myöhemmin, niin miehestä olisi pitänyt sanoa heti ja oli vain hänen heittojaan.
On sanonut myös suoraan, että minun pilkkaaminen on hänestä hyvää huumoria. Sanoin, että sellainen loukkaa minua, mutta hänestä ei tarvitse pyytää anteeksi, koska ei tarkoituksella loukannut, heitti vain vitsiä.
Kerran esittelin miehelle videon tanssiesityksestäni (harrastin ennen tanssia ryhmässä) ja videon jälkeen Mies vaan hymyili ivallisesti eikä sanonut mitään.
Olenko Ihan kuiva ja tylsä tyyppi, kun pahoitan näistä mieleni?
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämähän nyt on keksitty aloitus, mutta vastaan kuitenkin.
Tuo ei ole rakkaussuhde. Henkistä väkivaltaa, mies tunnekylmä ja nauttii sinun kiusaamisesta ja huonon olon aiheuttamisesta sinulle. Olet suhteessa persoonallisuushäiriöisen (todnäk. narsistinen psyko/sosiopaatti) kusipään kanssa.
Mies ei tule muuttumaan, tunnekylmyys ja ilkeys on hänessä. Hän nauttii sadistisesta vallankäytöstä suhteesi. Olet siis mennyt suhteeseen Kiusaajan kanssa. Turha jäädä kuuntelemaan mitään feikki-pahoittelemista taikka tekosyitä huumorista, lähde saman tien.
Nyt sitten itsetuntoa parantelemaan, jatkossa menee paremmin. Pysy erossa siitä, mikä ei ole ok.
Ei kyllä ollut keksitty aloitus vaan ihan esimerkkejä omasta elämästäni.
Mutta mikä ihmisestä tekee tuollaisen? Häntä on kiusattu lapsena koulussa, niin luulisi, että ei halua itse kiusata muita. Hän on myös ollut usein hyväksikäytettynä muiden ihmisten toimesta (en tarkoita seksuaalisesti). Haluaa miellyttää muita ja tekee mitä muut pyytää ilman kysymyksiä, mutta minulle ilkeilee. En vain ymmärrä miksi?
Hänellä on heikko itsetunto ja lisäksi hän on ilkeä (mahdollisesti myös persoonallisuushäiriöinen tunnekylmyyksineen) luonteen puolesta. Hän ilkeilee sinulle, koska kokee sinut heikompana itseään ja ei ole muita paikalla, hän siis kykenee käyttämään sinuun valtaa. Muiden suhteen se ei niin vaan onnistu, lisäksi hän haluaa joko pitää kulissit pystyssä muuhun maailmaan (narsist, psyko/sosiopatiaviittaus) ja/tai haluaa saada suosiota muilta. Sääliteoria olisi se, että hän haluaa saada kavereita muista, koska hänellä ei koulussa ollut kavereita, niin siksi tekee kaiken mitä muut sanovat, jotta olisi yksi joukosta. Sinut hän on arvioinut alakanttiin, koska uskoo voivansa kohdella sinua paskasti ja että silti jatkat kanssaan.
Jos tämä aloitus on totta, niin ylipäätään tyyppi on ihan murrrosikäisen henkiseen "öhö öhö" - vaiheeseen jäänyt nulikka. Sellaiset sanoo että "läpällä kiusattiin" vaikka itsemurhan tekemiseen. Mätyys kehitysvaiheessa.
Jos tämä on aloitus on totta, niin lähde ja anna käteen hänelle jokin psykologin varausnumero. Jos haluat ehdoin tahdoin yrittää, niin sitten sun tarvinnee ymmärtää, että työmaata on, ja aloittaa jutteleminen kuin yläkoululaisen juipin kanssa siitä, miksi hän puhuu sinulle kuin kiusaaja ja että sinulle riittää, jatkaminen vaatii häneltä sitoutumisen muuttumiseen/kehittymiseen ja käymiseen psykologilla työstämässä ajattelujaan. Sitä enemmän sun pitää lykätä häntä ammattiavun ääreen, jos hän ei näe väärää suhtautumisessaan.
Hän tosiaan on vasta 21v, oli 19v, kun aloimme seurustelemaan. Voisiko tämä vain mennä ajan kanssa ohi?
Aloittaja
Asiasta kolmanteen. Minkä ikäiseltä pitäisi pystyä jo vaatimaan/odottamaan kypsempää käytöstä? Eli toista ei haukuta vitsiksi (ellei se selvästi ole vitsi ja molemmat tekevät sitä hyvässä yhteisymmärryksessä esim. Aviomies kutsuu vaimoaan 35v ajalta rakkaaksi emakoksi ja vaimo miestään karvaiseksi kääpiökseen yms.) Ja jos on loukattu niin osataan pyytää anteeksi ilman, että aletaan vääntää asiasta ja siitä tarvitseeko pyytää anteeksi, jos ei tarkoittanut loukata.
Itse opetan lapselleni, että anteeksi pyydetään aina, kun toista loukataan, oli kyseessä tahallinen teko tai vahinko. Tuntuu jotenkin, että netti aivan väärällään näitä "se oli läppä, älä ulisee, jos et tajuu" -tyylisiä ihmisiä.
Tämä minuakin kiinnostaa! Järkyttävää lukea jossain naistenhuonella, kun joku oikeasti aikuinen ihminen aukoo päätään eikä aiokaan pahoitella, vaikka selvästi käytös oli ala-arvoista. Jos hän on vain heittänyt läppää, joten ei ole hänen syynsä, jos joku vetää herneet siitä nenään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämähän nyt on keksitty aloitus, mutta vastaan kuitenkin.
Tuo ei ole rakkaussuhde. Henkistä väkivaltaa, mies tunnekylmä ja nauttii sinun kiusaamisesta ja huonon olon aiheuttamisesta sinulle. Olet suhteessa persoonallisuushäiriöisen (todnäk. narsistinen psyko/sosiopaatti) kusipään kanssa.
Mies ei tule muuttumaan, tunnekylmyys ja ilkeys on hänessä. Hän nauttii sadistisesta vallankäytöstä suhteesi. Olet siis mennyt suhteeseen Kiusaajan kanssa. Turha jäädä kuuntelemaan mitään feikki-pahoittelemista taikka tekosyitä huumorista, lähde saman tien.
Nyt sitten itsetuntoa parantelemaan, jatkossa menee paremmin. Pysy erossa siitä, mikä ei ole ok.
Ei kyllä ollut keksitty aloitus vaan ihan esimerkkejä omasta elämästäni.
Mutta mikä ihmisestä tekee tuollaisen? Häntä on kiusattu lapsena koulussa, niin luulisi, että ei halua itse kiusata muita. Hän on myös ollut usein hyväksikäytettynä muiden ihmisten toimesta (en tarkoita seksuaalisesti). Haluaa miellyttää muita ja tekee mitä muut pyytää ilman kysymyksiä, mutta minulle ilkeilee. En vain ymmärrä miksi?
Hänellä on heikko itsetunto ja lisäksi hän on ilkeä (mahdollisesti myös persoonallisuushäiriöinen tunnekylmyyksineen) luonteen puolesta. Hän ilkeilee sinulle, koska kokee sinut heikompana itseään ja ei ole muita paikalla, hän siis kykenee käyttämään sinuun valtaa. Muiden suhteen se ei niin vaan onnistu, lisäksi hän haluaa joko pitää kulissit pystyssä muuhun maailmaan (narsist, psyko/sosiopatiaviittaus) ja/tai haluaa saada suosiota muilta. Sääliteoria olisi se, että hän haluaa saada kavereita muista, koska hänellä ei koulussa ollut kavereita, niin siksi tekee kaiken mitä muut sanovat, jotta olisi yksi joukosta. Sinut hän on arvioinut alakanttiin, koska uskoo voivansa kohdella sinua paskasti ja että silti jatkat kanssaan.
Jos tämä aloitus on totta, niin ylipäätään tyyppi on ihan murrrosikäisen henkiseen "öhö öhö" - vaiheeseen jäänyt nulikka. Sellaiset sanoo että "läpällä kiusattiin" vaikka itsemurhan tekemiseen. Mätyys kehitysvaiheessa.
Jos tämä on aloitus on totta, niin lähde ja anna käteen hänelle jokin psykologin varausnumero. Jos haluat ehdoin tahdoin yrittää, niin sitten sun tarvinnee ymmärtää, että työmaata on, ja aloittaa jutteleminen kuin yläkoululaisen juipin kanssa siitä, miksi hän puhuu sinulle kuin kiusaaja ja että sinulle riittää, jatkaminen vaatii häneltä sitoutumisen muuttumiseen/kehittymiseen ja käymiseen psykologilla työstämässä ajattelujaan. Sitä enemmän sun pitää lykätä häntä ammattiavun ääreen, jos hän ei näe väärää suhtautumisessaan.
Unohtui lisätä, että Voimia Sinulle Omalta Kannaltasi Hyvään Jatkoon! 💛💖
Minua jotenkin hirvittää, että joutuisit "yliymmärtämään" tällaista miestä oman itsesi kustannuksella, se ei ole tervettä. Hän ei ole valmis suhteeseen ja parhaiten ehkä auttanet häntä kannustamalla häntä ammattiavun ääreen, ajattelunsa siitä mikä on ok voi olla hyvin vääristynyttä, eikä hän todennäköisesti kuuntele kuin ulkopuolista ammattilaista ja auktoriteettia, mieluiten miespuolista ammattilaista (huomattavissa suhtautiminen naiseuteen huonoa, joten toisen ammattimiehen neuvonta voi mennä paremmin perille ).
Säälistä jääminen voi pahimmillaan opettaa hänelle "vihreeä valoa" huonon kohtelun suhteen ja hän huomaa, mistä langoista vedetään jatkossa. Oppi on hänelle selvää, kun sanoo, tämä EI käy. Jos haluat voit antaa tulla saarnausta useamman tunnin, älä päästä nuijaa ääneen ENÄÄ, nyt kerrot miten on ollut väärin ja mikään "läpällä" ei ole tepsinyt kuin kiusaajalogiikoilla. ( Toisen tunteiden huomioon ottaminen ja satuttamattomuus ovat perusasioita, ja jos edes teoreettisesti ajatellaan että olisi huumoriheitto jota ei tarkoitettu loukkaamaan, mutta toinen siitä loukkaantuu, silloin sanoja pyytää anteeksi ja oppii olemaan enää harkoittamatta paskaa huumoriaan kyseiseen kohteeseen. Yhtä hyvin sinä voisit vit*uilla hänelle, eipä varmaan nauraisi innoissaan. Kuten sanottua, tuo on tekosyyhommaa kiusaamiselle ja satuttavalle henkiselle vallankäytölle, hänellä on vääristynyt katsomus. )
Niin että lähteminen on paikka mietintään. Pysähtymiseen hänellä. "Hyvää jatkoon, tuossa numeroa arvauskeskukseen ja sieltä aikaa sitten vaan psykologille, hei hei, älä ryhdy kiusaajaksi vaan käänny hyvään päin. "
Tai sitten hänelle sopisi vain erilainen kumppani, joka ymmärtää miehen vitsit vitseiksi ja nauraa niille. Hyvä kumppani sellainen, jolla samanlainen huumori. Silloin ei tarvitse kenenkään pahoitella mieltään tai pyydellä anteeksi vitsejä 🤷🏻♀️
Jaa. Mutta meneekö kumminkin päin? Kilvan vittuillaan kumminkin päin, nälvitään ja tölvitään, häväistään sukupuolielimiä, nolataan ja negatiivisesti tuomaroidaan? Jaa-a.
Jos kummatkin tykkäävät olla sellaisessa suhteessa ja se on heistä kumminkin päin huisin huisia, niin siitä vaan. Toivottavasti kusipäiset ihmiset löytävät toisensa ja kumpikin saa samaa peetä ja kaikki on ihunaa.
Lehdessä oli jokin aika sitten vuosikymmenten kokemuksella puhuneen parisuhdeterapeutin haastattelu ja hän sanoi että merkittävin juttu suhteissa on se, miten toiselle puhutaan, miten välittäminen ja arvostaminen näkyy myös viestinnässä.
Samaa mieltä. Nykyään musta huumori ihan kunnolla vallallaan ja itsekin pidän siitä, mutta tuntuu, että monet haluavat nimenomaan ymmärtää sen niin, että kuka tahansa saa sanoa mitä tahansa ja ne, jotka pahoittavat mielensä ovat vain ymmärtämättömiä.
En itsekään haluaisi suhdetta, missä toisillemme puhutaan vittuillen. Jos se jonkun mielestä on hauskaa, niin siitä vaan.
Välillä ihmiset puhuu toisilleen rumasti esimerkiksi vihaisena, mutta se onkin se miten sen jälkeen toimitaan. Osataanko pyytää anteeksi ja yrittää muuttaa omaa käytöstä, jos oma toiminta loukkaa toista.
Aivan kuten siis sanoit. Se on minusta merkittävä juttu hyvässä parisuhteessa.
Sarkasmi tai musta huumori toimii parhaiten silloin kun se kohdistetaan johonkin muuhun kuin ihmisyksilöihin. Silloin kun ivataan tai pilkataan esimerkiksi elämänkumppania, ei kyse ole mustasta huumorista vaan mustasta luonteesta.
On mahdollista (mutta ei varmaa), että ap:n kusipääteini kasvaa joskus aikuiseksi, mutta kannattaako sitä kuluttaa nuoruuttaan moisen ankeuttajan lähellä ja tuntea olonsa jatkuvasti arvottomaksi?
Minäkin ehdotan eroa. Lyön vaikka vetoa, että ap:sta alkaa tuntua kuin aurinko alkaisi paistaa ikuisen marraskuun jälkeen. Kohta ihmettelet vain sitä, että miksi ylipuhuit itsesi sietämään niin kauan tuollaista käytöstä?
Kerropa ap, jos sisaresi, paras ystäväsi tai joku muu läheisesi kertoisi sinulle, että hänen kumppaninsa kohtelee häntä niin kuin poikaystäväsi sinua, niin mitä neuvoisit? Sanoisitko, että kasvata paksumpi nahka, jalosta huumorintajuasi tai odottele rauhassa hamaan tulevaisuuteen siinä toivossa, että kumppani päättääkin jonain päivänä toimia niin, että sinulla olisi hänen seurassaan hyvä, rakastettu ja turvallinen olla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämähän nyt on keksitty aloitus, mutta vastaan kuitenkin.
Tuo ei ole rakkaussuhde. Henkistä väkivaltaa, mies tunnekylmä ja nauttii sinun kiusaamisesta ja huonon olon aiheuttamisesta sinulle. Olet suhteessa persoonallisuushäiriöisen (todnäk. narsistinen psyko/sosiopaatti) kusipään kanssa.
Mies ei tule muuttumaan, tunnekylmyys ja ilkeys on hänessä. Hän nauttii sadistisesta vallankäytöstä suhteesi. Olet siis mennyt suhteeseen Kiusaajan kanssa. Turha jäädä kuuntelemaan mitään feikki-pahoittelemista taikka tekosyitä huumorista, lähde saman tien.
Nyt sitten itsetuntoa parantelemaan, jatkossa menee paremmin. Pysy erossa siitä, mikä ei ole ok.
Ei kyllä ollut keksitty aloitus vaan ihan esimerkkejä omasta elämästäni.
Mutta mikä ihmisestä tekee tuollaisen? Häntä on kiusattu lapsena koulussa, niin luulisi, että ei halua itse kiusata muita. Hän on myös ollut usein hyväksikäytettynä muiden ihmisten toimesta (en tarkoita seksuaalisesti). Haluaa miellyttää muita ja tekee mitä muut pyytää ilman kysymyksiä, mutta minulle ilkeilee. En vain ymmärrä miksi?
Hänellä on heikko itsetunto ja lisäksi hän on ilkeä (mahdollisesti myös persoonallisuushäiriöinen tunnekylmyyksineen) luonteen puolesta. Hän ilkeilee sinulle, koska kokee sinut heikompana itseään ja ei ole muita paikalla, hän siis kykenee käyttämään sinuun valtaa. Muiden suhteen se ei niin vaan onnistu, lisäksi hän haluaa joko pitää kulissit pystyssä muuhun maailmaan (narsist, psyko/sosiopatiaviittaus) ja/tai haluaa saada suosiota muilta. Sääliteoria olisi se, että hän haluaa saada kavereita muista, koska hänellä ei koulussa ollut kavereita, niin siksi tekee kaiken mitä muut sanovat, jotta olisi yksi joukosta. Sinut hän on arvioinut alakanttiin, koska uskoo voivansa kohdella sinua paskasti ja että silti jatkat kanssaan.
Jos tämä aloitus on totta, niin ylipäätään tyyppi on ihan murrrosikäisen henkiseen "öhö öhö" - vaiheeseen jäänyt nulikka. Sellaiset sanoo että "läpällä kiusattiin" vaikka itsemurhan tekemiseen. Mätyys kehitysvaiheessa.
Jos tämä on aloitus on totta, niin lähde ja anna käteen hänelle jokin psykologin varausnumero. Jos haluat ehdoin tahdoin yrittää, niin sitten sun tarvinnee ymmärtää, että työmaata on, ja aloittaa jutteleminen kuin yläkoululaisen juipin kanssa siitä, miksi hän puhuu sinulle kuin kiusaaja ja että sinulle riittää, jatkaminen vaatii häneltä sitoutumisen muuttumiseen/kehittymiseen ja käymiseen psykologilla työstämässä ajattelujaan. Sitä enemmän sun pitää lykätä häntä ammattiavun ääreen, jos hän ei näe väärää suhtautumisessaan.
Unohtui lisätä, että Voimia Sinulle Omalta Kannaltasi Hyvään Jatkoon! 💛💖
Minua jotenkin hirvittää, että joutuisit "yliymmärtämään" tällaista miestä oman itsesi kustannuksella, se ei ole tervettä. Hän ei ole valmis suhteeseen ja parhaiten ehkä auttanet häntä kannustamalla häntä ammattiavun ääreen, ajattelunsa siitä mikä on ok voi olla hyvin vääristynyttä, eikä hän todennäköisesti kuuntele kuin ulkopuolista ammattilaista ja auktoriteettia, mieluiten miespuolista ammattilaista (huomattavissa suhtautiminen naiseuteen huonoa, joten toisen ammattimiehen neuvonta voi mennä paremmin perille ).
Säälistä jääminen voi pahimmillaan opettaa hänelle "vihreeä valoa" huonon kohtelun suhteen ja hän huomaa, mistä langoista vedetään jatkossa. Oppi on hänelle selvää, kun sanoo, tämä EI käy. Jos haluat voit antaa tulla saarnausta useamman tunnin, älä päästä nuijaa ääneen ENÄÄ, nyt kerrot miten on ollut väärin ja mikään "läpällä" ei ole tepsinyt kuin kiusaajalogiikoilla. ( Toisen tunteiden huomioon ottaminen ja satuttamattomuus ovat perusasioita, ja jos edes teoreettisesti ajatellaan että olisi huumoriheitto jota ei tarkoitettu loukkaamaan, mutta toinen siitä loukkaantuu, silloin sanoja pyytää anteeksi ja oppii olemaan enää harkoittamatta paskaa huumoriaan kyseiseen kohteeseen. Yhtä hyvin sinä voisit vit*uilla hänelle, eipä varmaan nauraisi innoissaan. Kuten sanottua, tuo on tekosyyhommaa kiusaamiselle ja satuttavalle henkiselle vallankäytölle, hänellä on vääristynyt katsomus. )
Niin että lähteminen on paikka mietintään. Pysähtymiseen hänellä. "Hyvää jatkoon, tuossa numeroa arvauskeskukseen ja sieltä aikaa sitten vaan psykologille, hei hei, älä ryhdy kiusaajaksi vaan käänny hyvään päin. "
Tai sitten hänelle sopisi vain erilainen kumppani, joka ymmärtää miehen vitsit vitseiksi ja nauraa niille. Hyvä kumppani sellainen, jolla samanlainen huumori. Silloin ei tarvitse kenenkään pahoitella mieltään tai pyydellä anteeksi vitsejä 🤷🏻♀️
Jaa. Mutta meneekö kumminkin päin? Kilvan vittuillaan kumminkin päin, nälvitään ja tölvitään, häväistään sukupuolielimiä, nolataan ja negatiivisesti tuomaroidaan? Jaa-a.
Jos kummatkin tykkäävät olla sellaisessa suhteessa ja se on heistä kumminkin päin huisin huisia, niin siitä vaan. Toivottavasti kusipäiset ihmiset löytävät toisensa ja kumpikin saa samaa peetä ja kaikki on ihunaa.
Lehdessä oli jokin aika sitten vuosikymmenten kokemuksella puhuneen parisuhdeterapeutin haastattelu ja hän sanoi että merkittävin juttu suhteissa on se, miten toiselle puhutaan, miten välittäminen ja arvostaminen näkyy myös viestinnässä.
Samaa mieltä. Nykyään musta huumori ihan kunnolla vallallaan ja itsekin pidän siitä, mutta tuntuu, että monet haluavat nimenomaan ymmärtää sen niin, että kuka tahansa saa sanoa mitä tahansa ja ne, jotka pahoittavat mielensä ovat vain ymmärtämättömiä.
En itsekään haluaisi suhdetta, missä toisillemme puhutaan vittuillen. Jos se jonkun mielestä on hauskaa, niin siitä vaan.
Välillä ihmiset puhuu toisilleen rumasti esimerkiksi vihaisena, mutta se onkin se miten sen jälkeen toimitaan. Osataanko pyytää anteeksi ja yrittää muuttaa omaa käytöstä, jos oma toiminta loukkaa toista.
Aivan kuten siis sanoit. Se on minusta merkittävä juttu hyvässä parisuhteessa.Sarkasmi tai musta huumori toimii parhaiten silloin kun se kohdistetaan johonkin muuhun kuin ihmisyksilöihin. Silloin kun ivataan tai pilkataan esimerkiksi elämänkumppania, ei kyse ole mustasta huumorista vaan mustasta luonteesta.
On mahdollista (mutta ei varmaa), että ap:n kusipääteini kasvaa joskus aikuiseksi, mutta kannattaako sitä kuluttaa nuoruuttaan moisen ankeuttajan lähellä ja tuntea olonsa jatkuvasti arvottomaksi?
Minäkin ehdotan eroa. Lyön vaikka vetoa, että ap:sta alkaa tuntua kuin aurinko alkaisi paistaa ikuisen marraskuun jälkeen. Kohta ihmettelet vain sitä, että miksi ylipuhuit itsesi sietämään niin kauan tuollaista käytöstä?
Kerropa ap, jos sisaresi, paras ystäväsi tai joku muu läheisesi kertoisi sinulle, että hänen kumppaninsa kohtelee häntä niin kuin poikaystäväsi sinua, niin mitä neuvoisit? Sanoisitko, että kasvata paksumpi nahka, jalosta huumorintajuasi tai odottele rauhassa hamaan tulevaisuuteen siinä toivossa, että kumppani päättääkin jonain päivänä toimia niin, että sinulla olisi hänen seurassaan hyvä, rakastettu ja turvallinen olla?
Olet oikeassa. Jos joku puhuisi noin rakkailleni, niin käskin jättämään sellaisen ihmisen omaan arvoonsa. Ei tuollaista tarvitse omaan elämäänsä.
Ehkä hän kasvaa aikuiseksi, mutta kuten sanoit turha itseään jättää alttiiksi sille tuholle, mitä seuraisi kuunnella vuosia lyttäystä ja haukkumista. Parempi ilman.
Ap
Nosto