Miksi sektio herättää niin paljon ärsytystä?
Yleensä alateitse itse synnyttäneet lynkkaavat sektion tehneet/sitä suunnittelevat täysin. Miksi?
Kauhistellaan kuinka leikkaus on kamala ja vaarallinen ja niin ruma arpikin jää. Itsellä sektio oli kivuton,haava parani miltei näkymättömäksi ja plussana ei tarvinut stressata esim seksielämän loppumisesta jos alapää olisi mennyt ihan tohjoksi ja tunnottomaksi.
Miksi sektio herättää niin paljon jopa raivoa osassa ihmisistä?
Kommentit (155)
Mulle jäi kunnon arpi ja mahaa on enemmän toisella puolella.
Raivosta en tiedä, mutta turhia leikkauksia ei pitäisi tehdä kenellekään.
Ei pidä paikkaansa, alatiesynnyttäneet eivät lynkkaa sektiolla synnyttäneitä, eivätkä ole raivona. Älä luo vääriä mielikuvia.
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellistä kyllä. Ja käsittämätöntä ettei synnyttäjä saa itse valita. Mutta eihän naiset ole kykeneviä omasta kropastaan päättämään...
HUS:lla ainakin saa valita. Missä ei saa?
Ihan oikeasti, minkä tyyppistä ihmistä kiinnostaa jonkun muun synnytystapa? Tai onko se väärin tai oikein valittu, meillä valinnan teki lääkäri ja hyvä niin.
Alatieynnytyshän voi olla parhaimmillaan ihan mukava ja suht kivutonkin kokemus.
Mutta riski siihen, että paikat hajoaa ja kivut on infernaalisia on paljon,paljon suurempi kuin sektiossa. On ihan ”normaali” synnytys jos paikat repeilee ja taju lähtee kun sattuu niin paljon. Lopulta saatetaan kuitenkin päätyä hätäsektioon jos asiat ei menekään kuten pitää.
Paras ystäväni sai koko paletin; järkyttävät synnytystuskat, revenneen,löystyneen ja repaleisen alapään joka oli kipeä seuraavat 6kk.. seksielämä loppui käytännössä kokonaan, alapää tunnoton mutta samalla saattaa myös tulla viiltäviä kipuja yhdynnässä. Synnytyksestä 5 vuotta eikä edelleenkään seksi onnistu. Puhumattakaan siitä että pidätyskyky ei edelleenkään palannut. Seuraavan teki sektiolla ja ainut mitä katuu, on se ettei toistakin.
Itse vaadin sektion heti esikoisen kohdalla seurattuani tuota ystäväni taivalta.
Johtuu varmaan siitä, kuinka yhdessä vaiheessa mediassa sektioista luotiin mielikuvaa julkkisten suosimana "helppona" ja "mukavuudenhaluisena" vaihtoehtona, lapsen syntymäpäivänkin sai itse päättää!
Oon synnyttäny lapseni alateitse mutten väheksy kyllä sektiolla synnyttäneitä.
Mut oon itekki törmänny muutamaan jotka väheksyy ja jopa sanoo ettei he oo oikeita äitejä. Kyllä on.
Samalla tavalla raivotaan, jos ei jostain syystä imetä. Voi olla hyvinkin pätevät syyt, miksi imetys ei käy.
Olen synnyttänyt alateitse, enkä paheksunut ystävääni joka synnytti sektiolla ihan vain siksi, koska halusi.
Tietääkseni kukaan muukaan ei ole häntä valinnastaan kritisoinut.
Missä ovat nämä synnytysraivoajat, kun yhtäkään en ole koskaan tavannut?
Kun ei muuten mahtunut piti sektiolla synnyttää.
Se riippuu mistä syystä se sektio otetaan: onko terveysriski, pelkääkö alatiesynnytystä niin, ettei siitä tule mitään vai kosmeettisista syistä niin kuin tuossa toisessa ketjussa. Sieltä voi lukea mitä mieltä ollaan jälkimmäisestä vaihtoehdosta, mutta muut syyt, eli terveys ja pelot, ovat kyllä ihan päteviä syitä sektioon eivätkä tee yhtään vähemmän äidiksi. Sen sijaan nämä, jotka pelkäävät ensisijaisesti, että kroppa menee pilalle (ulkonäöllisesti, koska eihän kukaan halua pysyviä pidätysvaivoja tai mitään muutakaan TOIMINNALLISUUTTA haittaavaa), voisivat jättää raskautumatta kokonaan.
Mä halusin sektion ihan siitä syystä etten halunnut kokea pitkäaikaista kipua, kun asian voi hoitaa mun kannalta helpomminkin. Joo verorahoja kului nyt enemmän ja leikkauksessa on aina omat riskinsä mutta niin on alatiesynnytyksessäkin. Tilastoja selasin paljon ja siltä pohjalta tein oman päätökseni. Jos jollekin tämä on ongelma (lähinnä aihe vapaalla olen törmännyt näihin joita muiden synnytystapa kiinnostaa) niin hui hurja.
Mun mielestä tärkeintä on, että jokainen saisi synnytettyä itselleen sopivalla tavalla.
Alatiesynnytyksen että sektion kokeneena, suosittelen ehdottomasti alatiesynnytystä syystä, että sektio lisää synnytyksen jälkeistä masennusta. Alatiesynnytyksen aikoihin elämäni oli sekaisin, juoppo mies, vauvalla koliikki, minulla sairauksia jne. asiat rempallaan eli kaikki aineksen masennuksen puhkeamiseen, mutta vointini oli aivan hyvä ja jaksava ei masistellut yhtään.. Seuraava syntyi sektiolla, vauva nukkui hyvin eikä turhia kitissyt, elämä kunnossa kaikinpuolin, mutta siitä huolimatta synnytyksen jälkeinen masennus puhkesi yllättäen. Olen jostain lukenut , että jotkin aineet kehossa ( en muista nimeä mitkä) eivät pääse poistumaan sektiossa niinkuin kuuluisi, koska siinä ns.oikaistaan synnytystapahtumaa.
Normi alatiesynnyksen aikana ne aineet eivät jää kehoon aiheuttamaan hormonaalisia eikä muita psyykkeeseen vaikuttavia häiriöitä.
Kaikki kolme olen synnyttänyt sektiolla. Sain vaikeat kiinnikkeet ja leikkausarpi kureilee. Mutta mitäpä ei äiti kestäisi ihanien lastensa hyvinvoinnin eteen. Eka oli perätilassa, toinen ja kolmas sitten päätettiin synnyttää sektiolla varmemman vakuudeksi.
Mulla on kolme lasta, eka suunnitellulla keisarileikkaukselle, toinen luomusti ja yksi käynnistetty. Vaikka minua pelotti, luomu oli kuitenkin paras kokemus. Luonto on hoitanut niin, että jaksaminen oli ihan eri luokkaa. Repeämiä tuli, mutta mieliala oli ihan erilainen kuin leikkauksen jälkeen. Lapsikin oli huomattavasit helppohoitoisempi ja hoitaminen helpompaa, kun ei tarvinnut varoa arpea.
Oman kokemuksen perusteella suosittelen kyllä alatiesynnytystä, jos se on vain mahdollinen. Leikkaus sitten, jos tuo alatie ei syystä tai toisesta onnistu. Leikkaus on aina leikkaus, ja siitä toipuminen kestää. Samaan aikaan pitäisi hoitaa sitä lastakin.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kolme lasta, eka suunnitellulla keisarileikkaukselle, toinen luomusti ja yksi käynnistetty. Vaikka minua pelotti, luomu oli kuitenkin paras kokemus. Luonto on hoitanut niin, että jaksaminen oli ihan eri luokkaa. Repeämiä tuli, mutta mieliala oli ihan erilainen kuin leikkauksen jälkeen. Lapsikin oli huomattavasit helppohoitoisempi ja hoitaminen helpompaa, kun ei tarvinnut varoa arpea.
Oman kokemuksen perusteella suosittelen kyllä alatiesynnytystä, jos se on vain mahdollinen. Leikkaus sitten, jos tuo alatie ei syystä tai toisesta onnistu. Leikkaus on aina leikkaus, ja siitä toipuminen kestää. Samaan aikaan pitäisi hoitaa sitä lastakin.
Ja mitä se mies tekee jos ei lastaan voi hoitaa edes puolison ollessa toipilas?
Itse olin kyllä pystyssä heti seuraavana päivänä sektiosta. Kipulääkettä ja liikkeelle vaan.
En vajoaisi niin alas, että puuttuisin toisten synnytystapoihin.
Vierailija kirjoitti:
Raivosta en tiedä, mutta turhia leikkauksia ei pitäisi tehdä kenellekään.
Tämä. Jos ei ole mitään syytä sektioon, miksi sellainen pitäisi tehdä? Suomessa synnytykset hoidetaan verovaroin. Se varmaan aiheuttaa närää, että jotkut tahallaan valitsevat kuluttaa lisärahaa sektion muodossa. Perusteltu sektio on eri juttu ja jokaisella pitäisi siihen olla oikeus. Mutta riskitön ensisynnyttäjä saisi minun puolestani itse maksaa sektionsa tai synnyttää alakautta.
On kokemusta molemmista synnytystavoista, jos tämä nyt johonkin vaikuttaa.
Ihmeellistä kyllä. Ja käsittämätöntä ettei synnyttäjä saa itse valita. Mutta eihän naiset ole kykeneviä omasta kropastaan päättämään...