Täytin 38 ja biologinen kello tikittää. Olen seurustellut uuden miehen kanssa puoli vuotta, milloin voi ottaa puheeksi perheen perustamisen?

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli sama tilanne. Nyt olen 41 ja lapsettomaksi jään. Aloitettiin liian myöhään.

Et jää, tuut vaan oikeaan aikaan viikoksi kylään ja varmasti on pulla uunissa.

Niin on ollut sikiävää sorttia, ettei voi pitää edes likapyykkejä samassa korissa.

heti

Nopeasti pakastamaan munasoluja jos se on vielä mahdollista sinulle. Miesasioita ehtii säätää vuosien päästä, lapsiasioita ei.

Jos olette samalla aaltopituudella lasten suhteen (eli molemmat haluaa lapsia) ja näet että teillä on potentiaalia pitkään suhteeseen, niin nyt on hyvä aika ottaa puheeksi. Lapsia voi hankkia myös vanhempanakin, mutta miksi tuhlata aikaa jos teillä on samat ajatukset. Jos mies tyrmää ajatuksen, niin ainakin tiedät tuhlaavasi aikaa.

puheeksi hopi

Pelkäätkö, että mies lähtee jos kerrot, että haluat perheen..? Ei kukaan voi olettaa, että tuon ikäinen nainen haluaa vain heilastella. Ja jos ei halua perhettä, älä tuhlaa aikaasi. Kerro toiveesi - älä vaadi.

Heti pitää ottaa puheeksi!! Itse otin jo tyyliin tokalla näkemiskerralla.

Kaffepulla kirjoitti:

Mies on vasta 31 eli asia ei varmaan ole hänelle kovin ajankohtainen. Mutta otapa asia vaan reippaasti puheeksi, sittenpähän näet.

Tuo lapsen hankkiminen yksin ei ole yhtään huono idea.

Yhteiskuntamme ei tarvitse yhtään enempää isättömiä lapsia. Etenkään poikia, joilla kyseisissä järjestelyissä menee kaikkein huonoiten. Äitiys ei ole mikään ihmisoikeus ja lisääntyminen ko. olosuhteissa on lapsen näkökulmasta hyvin itsekästä

Puoli vuotta on niin lyhyt aika, etten itse uskaltaisi edes miettiä yhteisen lapsen hankkimista.

Vierailija kirjoitti:

Siis ap:llä on mies, joten älkää ehdotelko lisääntymistä tuntemattoman ihmisen kanssa.

Outoa aloituksessa on se, että seurustellaan noin vanhana eikä pidettäisi edes aiheellisena miettiä mitä halutaan, ellei vanhuus pakottaisi.

Nimenomaan! Miehellä on jo se ikä, että pitäisi laittaa piuhat poikki mahdollisimman äkkiä. Miksi kukaan ei ajattele mitä kymmenen.. viidentoista.. jne. vuoden päästä?

Kysy mieheltä realistisesti, että haluatko vastailla wilmaviesteihin melkein viisikymppisenä, kun omat perinnöliset sairautesi jo alkavat vahvasti nostaa päätään ja mietit, että olenko siirtänyt tämän helvetin jonkun toisenkin kärsittäväksi.

Tai haluatko kuulla että lapselle sanotaan "olet ottanut vaarinkin mukaan ulkoilemaan".

Vierailija kirjoitti:

Minä ottaisin asian puheeksi heti ja jos mies ei samoilla linjoilla, hommaisin lapsen yksin lahjasiittiöillä. Tämä on luultavasti jopa helpompaa kuin lapsen saaminen parisuhteessa, koska vaikka lapsi ei sitten tunnekaan isäänsä, ei voi tulla eroa eikä ainakaan tarvitse riidellä katkeran exän kanssa elatuksesta ym pashasta vuositolkulla. Nimimerkillä kokemusta on, valitettavasti.

Mua kiinnostaa tämä vaihtoehto, mutta en ole tullut aiemmin ajatelleeksi... Miten tämä käytännössä toimii? Mihin tahoon otetaan yhteyttä? Ja kuinka kauan menee, että voisi ensi kertaa raskautua, jos tällaiseen prosessiin lähtisi? Kuinka monta kertaa yhdellä maksulla yritetään? Olen 39-vuotias, mutta ei lasta haluavaa miestä elämässä. 😕

Teet itse päätöksen.

Mies on tehnyt päätöksen siinä kohtaa kun ei käytä kondomia.

Aika pahaan paikkaan olet itsesi laittanut. Kun et näitä asioita selvittänyt jo ennen ensitreffejä, sinulla saattaa nyt olla käsissä mies, jolla ei ole aikomustakaan hankkia lapsia. 

Nyt on korkea hetki unohtaa kiltin tytön syndrooma, ja nostaa kissa pöydälle. Kuitenkin maailma on täynnä miehiä, jotka haluavat perheen ja lapsia. 

Liian moni suhde alkaa ilmam arvokeskusteluja, ja sitten vain kädet ristissä toivotaan, että rakastuminen mystisesti saa toiveet toteutumaan.

Kaffepulla kirjoitti:

Mies on vasta 31 eli asia ei varmaan ole hänelle kovin ajankohtainen. Mutta otapa asia vaan reippaasti puheeksi, sittenpähän näet.

Tuo lapsen hankkiminen yksin ei ole yhtään huono idea.

No mitä ihmettä nyt taas? Mun mies oli 31 kun tavattiin, minä 29. Ja kyllä heti seurustelun alussa puitiin nämä perhehaaveet. 8kk seurustelun jälkeen mentiin naimisiin ja siitä 3kk eteenpäin olin raskaana. Mies oli 32 kun lapsemme syntyi ja mies meni ihan höperöksi onnesta.

Jos ap haluaa lapsen, niin miksi on haaskannut jo 6kk ilman että on ottanut tätä asiaa esille?

On kyllä vaarallinen ajatus kiireessä lapsia tehdä ja koska on "pakko." Koska kellokin tikittää..

Ei se välttämättä ainakaan lapsen parhaaseen johda.

Oma avioliittoni päättyi puolison pettämiseen ja salasuhteeseen. Lapset kärsivät erossa me paljon. Jos olisin tiennyt näin käyvän, en olisi lapsia tehnyt ollenkaan. Itse olin ajatellut, että lapsille turvataan hyvä, turvallinen lapsuus ydinperheessä, josta ponnistaa tähän kovaan maailmaan. Jos ajattelee lapsen parasta, niin vanhempien pitäisi ymmärtää, mihin sitoutuu ja haluta vanhemmuutta yhdessä ihan oikeasti. Ei kiireessä, ei siksi, että kello tikittää.

Meillä on paljon pahoinvoivia lapsia tässä maassa. Yhtään lisää ei tarvittaisi.

Miehen kannattaa välttää itseään vanhempia naisia, koska nainen voi petoksella yrittää raskaaksi.

Tähän on hyvin yksinkertainen ratkaisu; kysyt siltä mieheltä, että haluaako kanssasi lapsen.

Minkä ihmeen takia naiset odotatte melkein nelikymppiseksi jos kuitenkin haluatte äidiksi? Minä en tätä vain käsitä. Vaikka se harmittaa eikä ole mukava kuulla, niin se on vain totuus että nelikymppisellä niitä kypsyviä munasoluja on jo niin vähän, että on todella onnekas jos tulee raskaaksi ilman vaikeuksia. 

Täytän itse parin päivän päästä 29 ja mulla on jo todella kova vauvakuume ja kiire lasten hankintaan, aiommekin miehen kanssa alkaa yrittää lasta ihan lähiaikoina. En voisi kuvitellakaan, että olisin vielä kymmenen vuoden päästä samassa tilanteessa että mietin pitäisiköhän ottaa jo lapsenteko puheeksi...

Ekoilla treffeillä. Olisi pitänyt siis ottaa esiin asia. Varmaan suurin osa miehistä jotka tapaavat 38-vuotiaan lapsettoman naisen olettavat että kyseinen henkilö on lapseton omasta tahdostaan tai tahtomattaan esim että on syy lääketieteellinen syy lapsettomuudelle. Ja taas jos haluaisi lapsia, niin varmaan toisi sen esiin jo treffailuvaiheessa/ekoilla treffeillä/viestittelyvaiheessa.

Vierailija kirjoitti:

No mitäs siinä on vaihtoehtoja. Kysyt, haluuko mies vai ei. Tai sitten kusetat. Kummassakin tapauksessa ukko tod näk juoksee karkuun minkä kerkiää mutta tärkeintähän on se kello joka tikittää. Jos ei muuta, otat jonkun jorman baarista pariksi yöksi, eiköhän se maha jossain vaiheessa ala pyöristyä. Loppuu tikitykset hetkeksi.

Todella vastenmielistä ja asiatonta kommentointia, josta kuultaa läpi että mielestäsi nainen ei saisi siis haluta lasta. Voiko sen luonnollisempaa toivetta olla kuin oma jälkeläinen, se on koko biologisen elämän tarkoitus että siirtää geeninsä eteenpäin ja ylläpitää elämää. Luonnosta vieraantunutta tuollainen v*ttuileva puhe, ikään kuin olisi jotenkin typerää että prioriteettina on lapsen hankinta.