~~~ EX-HAAHUT - VIIKKO 33 ~~~

lukemista alkumatkalaisilta!! Eikun tsemppejä vaan edelleen- kyllä ne päivät matelee eteenpäinkin- ei ainakaan enää np ultran jälkeen taaksepäin ;-) Onnittelut Titi kymppikerhoon pääsystä tänään :-)



Ja Neronjalle ja Sartsulle mun sympatiat- sais mullakin oikeestaan alkaa tulla enemmänkin niitä suppareita... *Huoh*



Oma nassu vaan natisee ja kasvaa.?. ehkä vielä hieman. Sairaalakassin sain pakattua perustarpeineen (toiveajattelua)- oliskos viihdyke vinkkejä- tartteeko musaa ym??? ja vaaville laitettua kotiintulovaatteet jo esille, mutta ei vielä kassiin. Jotain pientä olen puuhastellut, mutta olishan tuota vielä paljon tehtävää.....



Viime yönä kävin veskissä puoli neljä ja sit valvoinkin sängyssä pyörien (heh heh- tai siis mönkien) vailla kuuteen ja herätyskello soi 7.15- jee!!



No- eikun hommiin vaan nyt kun esikkokin on hoidossa puol kahteentoista asti :-) Hyvää viikonloppua ja voikaahan paksusti!!



peebee 35 tasan

Titi, onnittelut kymppiviikon täyttymisestä :-)! Toivottavasti viikonloppu menee nopeasti ja pääset ultraan kuulemaan hyviä uutisia! bd bd bd



Peebee, minä en ole koskaan välittänyt musiikista synnytyksissä. Esikoisen ja kuopuksen synnytyksissä ehdittiin katsoa paljonkin tv:tä. Siis avautumisvaiheen alussa. Tosin kuopuksen synnytyshän keskeytyi, kun supistukset loppui silloin illalla eivätkä ruvenneet enää niin myöhällä antamaan tippaa tai kalvoja puhkaisemaan, joten varsinainen synnytys oli vasta seuraavana päivänä kalvojen puhkaisun jälkeen. Mutta siis tv:tä ehdittiin katsella ;-). Mitään varsinaisia viihdykkeitä en ole koskaan ottanut mukaan. Puhelinnumeroita on ollut mukana, että saa kuulumisiaan kavereille soitella. Muuten olen lueskellut lehtiä ja nautiskellut vauvasta ja lepohetkistä.



ON: Ristiselkä on kyllä välillä tosi kipeä. Illalla pidin taas ensin jalkoja seinällä, että sais tuon turvotuksen paremmin laskemaan. Sitten käännyin nukkumaan ja tuntui, etten toisella kyljellä pysty ollenkaan olemaan, kun vihloi ristiselkään. Siihen vielä meinasi liitoskipuja makuuasennossa olla, mutta onneksi nukahdin ja nukuin oikein makoisat yöunet, mitä nyt pari kertaa kävin vessassa ja muutaman kerran käänsin kylkeä. Nyt on ihan pirteä olo.



Jeps, mutta nyt täytyy ruveta touhuilemaan.



neronja rv 37+5

Neronja ja Peebee: Kiitos täyden kympin onnitteluista * paukuttelee täällä henkseleitä * Sillain hieno fiilis, mutta jotenkin NIIN kovin silti jänskättää se ma ultra. Ettei tässä nyt taas intoilla turhaan. Toivon myös, että viikonloppu menee nopeasti (mutta ei niin nopeasti, etten ehtisi lepäämään) että pääsen sinne ultraan. Mahtaa olla piinallinen päivä endeed tuo maanantain aamupäivä kun vasta pääsee ultraan puolen päivän jälkeen.



ON: En tehnyt ruokaa tälle päivälle töihin mukaan, sovittiin miehen kanssa että mennään ruokkisella syömään jotkut Hesen hampparit. Tekee mieli kovasti sellaista kanarouheateriaa ja sit jos saisin ne ranskalaiset vaihdettu vaikka siihen pikkuseen salaattiin. Nam! Ihmetyttää tosiaan että paino on pysynyt ihan samana, jopa vähän laskenut, vaikka syön kun hevonen joka päivä. Mut ehkä sit kuitenkin se ruoka on nyt terveellisempää ja kuluu sitten tuon pikkuisen kasvuun paremmin, eikä mulle ole siitä jäänyt sit vielä ainakaan mitään. No suurimmalta osalta olen kuullut, että paino on pysynyt tosi pitkään samana, mutta jotenkin itellä oli fiilis, että se lähtis nousuun. Ehkä niissä parissa ekassa tuli heti alussa jo pari kiloa kun oli niin paha se ummetus¿mut se painon nousu johtu sit tasan tarkkaan siitä, ettei mitään tullut pihalle ja söi vaan kaiken aikaa. Tänään taas aamulla kuvattiin massu eestä ja sivulta¿mutta eipä tuosta sivuprofiilista oikeesti vielä juuri mitään näe, jos ei tiedä että olen raskaana. Edestä pain pallean kohta tulee selvemmin esiin¿on niin kun paljon pyöreämpi kun normaalisti. Ehkä sitten sitä turvotusta. Hauska nähdä missä kohtaa se profiili alkaa selkeesti muuttua. Kumpa sielä nyt vaan sitkeesti kirmeli jaksaisi kasvaa ja äidin masua kasvattaa. =)



Vieläkin mietin sitä mun äitiäni. Se oli kyllä niin onnellinen meidän puolesta. On varmasti sivusta seurannut meidän surua ja kärsimystä kun muille tulee vauvauutisia ja itse yrittää iloita toisten raskaudesta ja on kova vauvankaipuu. Nyt tosiaan toivon, ettei mun tarvi enää meidän lisäksi pahoittaa sitten vielä heidän mieltään jos tilanne muuttuisikin taas negatiiviseksi. Mutta sitä en halua uskoa, ennen kun joku toisin sanoo¿ja maanantai varmaan antaa aikas selkeän tuomion tän hetken tilanteesta. Edellisestä ultrasta on kuitenkin jo kolme vkoa aikaa ja selkeää muutosta pitäisi olla paljon tapahtunut ja pikkuisen pitäs taas olla kirinyt paljon mittaa. Hui kun jänskättää!



Onneksi on perjantai. Mies lähtee tänään Jyväskylän ralleja katsomaan ja tulee vasta huomenna iltapäivällä. Mä SAAN nauttia olostani ihan itekseen ja vaan rentoutua. Ajattelin laittaa jotain hyvää syötävää ja töllöttää telkkua. Jos sieltä ei tule mitään niin käyn sit vuokraamassa pari leffaa.



Nyt taas vähän töitä¿. =)





titi ja kirmula tasan 10+0

Peebee:ei tää viikkotolkulla suppailukaan kivaa ole!Vallankin nyt kun supistelee ihan kunnolla kipeesti ja sit sitä on koko ajan valmiustilassa,että mikä nyt sitten on SE supistus,mistä homma lähtee käyntiin.



Viihdykkeet sairaalassa:mä en ikinä ole kaivannut mitään erityistä.Synnytyksessä en musiikkia halua kuunnella sen kummemmin,on meillä radio ollut päällä joillain kerroilla,mut aivan sama mitä sieltä tulee,kunhan ei ihan punkrokkia ;) Mieleen on painunut ikuisiksi ajoiksi,että juuri sillä hetkellä kun meidän esikko parkaisi ekan kerran,radiossa soi Katri Helenan Tule luo :) Synnytyksen jälkeen en oikein osaa koskaa keskittyä mihinkään lukemisiin tms.Kuopus kun oli ekan vuorokauden lastenosastolla,niin sairaalan kirjahyllyn sisältöä tuli luettua.



Titi:onnittelut täyskympistä!!



Mä sitten päätin just tänään,että mä EN halua synnyttää ;)Joku muu vois hoitaa sen mun puolesta.On aamusta saakka ollut sellanen outo olo,mikä tuli viimeksi kahden päivän kypyttelyn jälkeen...Käytiin tossa kirppikselläkin ja siellä iski sellanen järkky supistus,oli pakko nojata rattaisiin vaan ja huohottaa ja samantien tuli sellanen tunne,että pakko päästä vessaan :-S Tuskanhiki pinnassa siinä yritin pysyä tolpillani.No,kotiin selvittiin ja nyt pelottaa,jännittää ja hirvittää kaikilla mausteilla,että tuleeko tässä viikonlopun aikana lähtö.Isäntä on lähdössä illalla rilluttelemaan ja siskonsa tulee meille päivystäjäksi.Eli mun tuurilla se lähtö tulee juuri ens yönä...tosin en varmaan missään tapauksessa haluis ukkoa nyt mukaan muutenkaan,meni tossa jo automatkalla hermo,kun supisti lujaa ja tää setvii vaan paistaisko makkaraa pannulla vai uunissa...eikä yhtään tajua että EVVK!Ja siinä tuli mieleen,mitä se on ollut synnytyssalissa ;) Hää kun tykkää höpötellä mm kätilöille mitä sylki suuhun tuo.Paras (mikä ei kyllä just sillä hetkellä naurattanut pätkääkään) oli kun nelonen syntyi -03 jääkiekon SM-play offien aikaan ja tää pokkana kätilöltä tivaamaan,että " mitä luulet,saadaanko tää hoidettua,niin,että hän ehtis kotiin kuunteleen radiosta peliä..." Silloin oli aika lähellä,ettei ukko saanut turpaansa ;) Kuopuksen syntyessä meinas väenvängällä ottaa MUSTA valokuvan noin 20 minuuttia synnytyksen jälkeen kun istuin sängyllä.Selityksenä,ettei kukaan muuten usko,että joku pystyy istuun noin nopeesti ihan kuin ei mitään x-/ Eli mielellään meen tällä kertaa itekseni =) jos kerran pakko on mennä...Mutta jos sen vielä voi perua,niin hyvä ;)Jos mä sit ottaisin vasta sen valmiin paketin!



Sari the Hannari ja Poikanen 38+1

...Sua nyt sitten koetellaan jo kunnon suppareilla...tai siis on koeteltu jo jonkin aikaa. Eihän tuo varmaan kivaa ole jos napakasti niitä suppareita tulee vaan ja on vaikea olla...ja sit kuitenkaan ei sitä lopullista lähtöä sinne synnärille kuitenkaan. Onneksi saat kuitenkin sinne kaverin päivystämään tuota sun tilannetta kun mies on rilluttelemassa. Toivottavasti ei nyt vielä lähtö tule, ettei mies kuitenkaan jää kyydistä pois. Alkoi vähän naurattamaan nuo sun kertomukset ukkos touhuiluista synnärillä... ;-) tai noh...sillon se on varmaan ollut totisista totisin paikka sulle enkä yhtään ihmettele, että olisit varmaan tirvassut menemään sitä ja kunnolla jos olisit jotain kättä pidempää ulottuvillesi saanut. =D Aina tietysti jälkikäteen kerrottuna se kuulostaa huvittavammalta kun todellisuudessa on koskaan ollutkaan. Se on kuule Sartsu sellainen juttu, että kovin kauaa ei varmaan enää voi hannata vastaan vaikka kuinka yrität...pikkuinen alkaa kyllä näköjään olemaan vähän toista mieltä. Jos ei lähtö synnärille kuitenkaan vielä ole ajankohtainen, niin toivotaan että nuo kipeät supparit nyt antavat sulle hetken rauhan. Voipi muuten tulla vielä lisä tuskia pari vkoa. Ei kuulosta kivalta. Henkesssä ollaan täällä mukana. Koita jaksaa. *lähetttä sylikaupalla extra voimia kestää niitä äkäsiä suppareita*



Täällä taas naurattaa itteeni kun just pääsin miettimästä, että tää massu on NIIN pieni, eikä mitään tietoa vielä mistään masusta. Mutta tää massu " räjähtää" käsiin aina sitten lounaan jälkeen. Ilmeisesti tosiaan tuo ruuansulatus toimii nyt vähän hitaampaa joten mahakin turpoo kun pullataikina. Nyt se on ihan pullea ja kova ja kun kaksin käsin sitä silittää, niin se tuntuu nivusista asti sellaiselta pyöreältä. Hassua. No kai se taas tässä iltapäivän aikana laskee kun ruoka pääsee perille asti. Arvatkaas muuten maistuiko se Hesan kanarouheinen ja salaatti hyvältä. Ihmekkös tuo, että napa repee. Ja hyi mua...join vielä kokiksen kyytipoikana. = / En yleensä noista limsoista välitä ollenkaan, mut jos käyn syömässä roskaruokaa, niin sillon yleensä kyllä sen aidon colan otan.



Lasken täällä tunteja, että pääsen kotiin viikonlopun viettoon. Mies lähtee kuudelta sinne ralleihin ja mä jään kotiin. Jos olo on hyvä, eikä ihan kauheesti väsytä, niin voipi olla että meen leffaan ihan itekseni. Tällä hetkellä tosin on sellainen fiilis, että kaadun ihan puhkinaisena petiin ja otan kolmen tunnin nokoset. Eli väsymystä ilmassa edelleen ja kun syö, niin se väsy iskee vielä moninkertaisemmin sen jälkeen. Olen onneksi saanut olla tän päivää ihan rauhassa kun kollega pitää saldovapaata. Sain rauhassa avata housun ylimmän napinkin (joka muuten huomattavasti helpotti oloa) ja olla muutenkin suht rauhassa tän päivän. Reilu 2h pitäs vielä jaksaa.



Käyn taas tuon uuden ohjelman opettelun kimppuun.



titi ja kirmeli-irmeli 10+0

slurps.. Miehus on tänään liesussa ja ollaan poitsun kanssa kotona kahdestaan. tarkoitus on ruokaostokset mennä tekemään niin käydään varmaan Hesessä samalla. Lupasin jo eilen poitsulle, et saa ihan oman hampparin : ). Meidän 2v8kk on saanut elämänsä aikana vaan pari hampparia, joten on aika extrajuttu hänelle. Me ei tosin mitään salaatteja sen kanssa vedellä vaan niitä suomalaisten kansallisvihanneksia, (ranskan)perunoita. Ja sitten taas itketään täällä kun lihoo ja turpoaa..



Ihanaa, pääsee illalla siskon luo niskahierontaan, hän on koulutettu hieroja, joskaan ei työkseen tee sitä. Mulla on noi niskat ihan hirveän jumissa, kun toimistolla on pakko pitää läpivetoa ja tuuletinta selän takana, jos aikoo läkähtymättä työskennellä. Vedosta tulee aina niskat jumiin ja asiaa ei auta liikkumattomuuskaan (tää pahoinvointi + väsy on karkottanut viimeisetkin liikunta-ajatukset pois mielestä) Lisäksi on alaselkä sika jäykkä ja kipeä (hormonaalista kaiketi), mutta muistaakseni tuota alaselkää ei juuri raskausaikana saa hieroa?? Viimeksi mua hierottiin ihan viimeisille viikoille (sisko teki juuri näyttöään) mutta aina istualtaan ja vaan keski ja yläselkää. Mun pitäis vaan jaksaa käydä salilla tai BodyPumpissa, niin pysyis selkä kunnossa..



ihanaa olla näin huojentunut omasta raskaudestaan, taas sain tietää yhden vauvauutisen lähipiirissä. ´Voi ihan luontevasti olla iloinen ystäväpariskunnan puolesta. Kumma juttu vaan, yhdellä parhaimmista ystävistäni on la syyskuussa, samassa kuussa kuin minulla olisi ollut ekassa km:ssa, hänen odotustaan et mitenkään ole kadehtinut saati sitten surrut että miski tolla. Mutta odotas vaan kun joku puolituttu näkyy kulkevan maha pystyssä, niin silloin riipaisee k7yllä sydämestä. Ja kun tosissaan kun ekan pinoutumisen kaverit (syyskeijut) alkavat poksahtelemaan, iskee välillä epätoivo.. Noh, mutta siis tosissaan nyt tuntuu aika hyvältä ja jaksaa ainakin hetken uskoa, että kyllä tämä raskaus kestää!



nyt viikonlopun viettoon ja jännityksellä odottamaan, josko se sartsu lähtee synnärille : )



eka-vekara KANSSA täydet 10+0 : D

eka-vekarallekin kymppi onnittelut =)

...Eka-Vekara kun kirjoittelit, ettei tuota alaselkää kovin saisi raskausaikana hieroa...ja mähän olen ollut ihan paniikissa koko ajan heinäkuun alusta lähtien kun mullahan toi selkä on ollut vuoden ihan karseessa kunnossa ja mullahan todettiin niissä magneettikuvissa sen viidennen nikaman madaltumaa ja lievää kulumista ja sitten oli vielä sielä se annuluksen repeämä ja lievää pullistumaa...että sillain. Ihmekkös että olen ollut puoli rampa koko heela vuoden. Ajattelin vaan, että selkä kremppaa noiden km:jen vuoksi, mutta kun alkoi aikaa kulumaan niin alkoi epäilys heräämään. No nyt siis olen heinäkuun alusta asti käynyt fysikaalisessa hoidossa...joka lähinnä koostuu siitä, että sielä annetaan valvonnassamulle liikkeitä tehtäväksi ja seurataan miten selkä alkaa kestää. Samoin teen niitä aina " kotiläksyinä" viikon ajan ja aina kerran viikossa käyn seurannassa. Tuo mun fysikaalinen hoitaja tietää kyllä mun raskaudestani. Kerroin sille ihan heti ekalla kerralla kun menin sinne, joten alusta asti olen joutunut vaan luotaamaan siihen, että hän ottaa sen raskauden huomioon kaikessa mitä mun selälle tekee. Eihän sitä tosiaano ole missään vaiheessa sillain edes hierottu, mutta sitä pitkäkestoista venytystä sille tehdään niin että se vetää sitä selkää käsillään sillain jänskästi. Ei mitään äkkinäisiä liikkeitä, eikä sillain voimakkaita...mutta sitten alaselkään se kahdella sormella tekee sellaista pumppausliikettä, kun sillä tunnustelee aina että miten paljon se pullistuma kestää sitä painetta. Ne hermopäätteet heijastuu siitä suoraan sinne mun oireilevaan ja kipuilevaan oikeaan lonkkaani ja se tekee välillä aikas häijyä. Siinä olen miettinyt, että mitäs jos sielä jotkut hermopäätteet ärsyttävätkin jotain väärää paikkaa ja tuleekin km tai se aiheuttaa raskaudelle jotain muuta haittaa. Se mun hoitaja on kuitenkin sanonut, että kaikki mitä hän tekee niin voi tehdä vaikka olen raskaana. No olen oikeastaan ihan alkuraskaudesta asti sielä käynyt ja toistaiseksi mukana heilutaan, eikä vuotojakaan ole tullut. Toivotaan että hän tosiaan tietää mitä tekee. =) Mutta kaippa tuo kaveri tuolla edelleen pysyy tuosta hoidosta huolimatta jos niin on tarkoitettu.



Enää puol tuntia töitä...Ihanaa!



Eka-Vekaralle mukavaa iltaa muksun kanssa. Nauttikaahan Hesen hamppareista. Mulle ainakin maistui. =) Ja onnittelut sulle myös siitä täydestä kympistä. Ajattele rv11 käynnistyy. Hyvä meitä! =)



titi ja kirmeli-irmeli 10+0 =)

Onnitteluja kymppikerholaisille-siitä se matka alkaa ja jatkukoon loppuun asti!



Jaa synnytysviihdykkeitä? mulla on ollu kynää ja paperia mukana joskus,jonkun synnytyksessä,oon kerinnyt kirjoittaa sinne sunnilleen näin:tippa laitettiin.klo XXX on X centtiä auki.ja siihen se loppuukin.eli ei jaksa keskittyy.kaksi CD:tä oli viimeksi mukana jotka mies teki ihan sitä varten hyvää musaa,ja olihan niitä kiva kuunnella,mutta kun eihän se yksi cd kauana kestä ja vaikka niitä oli kaksi,niin kun ne oltiin kuunneltu kolmesti läpi niin alkoi jo kypsyttää :D Nelosen synnytykses radio oli päällä ja koitin silloinkin epätoivoisesti hoilata mukana kun se vei niinkuin ajatuksia pois kivuista.No ikuiseksi traumaksi jääny mulle ,myöskin katri helena,mutta biisi katson sineen taivaan,koska mua sattui niin julmetusti kun se tuli ja kun mä koitin sitä laulaa niin se oli kuin ois kolli kirkunu kuutamolla,jeah.luulen etten mä ota mitään mukaan,juttuseura on minusta parasta viihdykettä!



sairaalakassiakaan en osaa alkaa pakkaamaan,mä uskon että sitten joskus kun lähtö tulee,ja kun se kuitenkin luultavimmin tulee niin että mulla on tasan nolla supistusta kun menen käynnistykseen,niin kerkiihän noi kamat sitten nakata kassiin.Tärkeimmät on kuitenkin kamera ja kännykkä,mies kerkii kaikki muut tuua perästä.



Juu eihän mullekkaan viikko sit lääkärissä lupailtu yhtään lähimainkaan tapahtuvaa synnytystä,ainakaan spontaanisti.Joten mä tosiaan oon unohtanu koko homman.kai se joskus...ja ainakin sen huomaa sit kun se haluu pois.



Ihanaa että on jo perjantai ja eka kiduttava paluu arkeen-viikko takana.Olo ei oo loistava,vaan lähinnä XXXXX :( , tili on liki nollissa,hienoo sanoo äidille etten voinu ostaa yhtä lahjaa pojalle kun ei oo rahaa,vaikka olisin siihen saanu rahat takasin siltä,likalle lupasin reteesti tänää ostaa uuden koululaukun,no ostetaan viikon päästä jne.Sekin ottaa pattiin.



Neuvolassa piipahdin tänään,otettii spr:lle vasta-aine verikoe ja terkka sit halus kuunnella sydänäänet.Hyvin kuulema jympsytti.Mä vaan ähisin kun sattui juuri supistamaan kun könysin pöydälle.Muuten noita suppareita ei juurikaan tuu,muutakuin rivakan kävelyn aikana ja jälkeen,ja kun mä en jaksa alkaa nyt juuri harrastaa kävelyä,niin saapi olla.



Hyvä et kaikilla on suunnilleen kaikki ok,neronjankin outo turvotus tsekattu jne.



Siirtyy viikonlopun viettoon,eli en tee mitään mitä ei oo pakko.Pikku pojankin nakkasin iskän mukaan kauppaan kun en jaksa olla aina itse se,joka sen perässä ravaa.



Ai niin,piti viel sen verran murahtaa,että kyllä mä oon sitte vanha äiti! Ja niin lopen kyllästynyt tuohon hiekkalaatikko-elämään ja siihen että pitäis sosiaalistaa tuo tenava jotta sen kanssa kehtais taas olla hiekkalaatikolla muiden " enkeli-lasten" äitien katseiden ristitulessa.oonko mä ainoa josta tuntuu ettei jaksais aina olla sitä " et voi ottaa toiselta kädestä" " hiekkaa ei saa heittää" " ei saa toista lyödä lapiolla" jne en tarkoita että sais,mutta on niin paljon helpompaa olla vaan omalla takapihalla kuin leikkipuistossa määkymässä koko ajan ja kun se tenava kuitenkin tekee sanoin mitä sanoin,niin sitten ottaa vastaan niitä murhanhimoisia" tuo on huono äiti" katseita.PLAAH.Tällainen kokemus vaan aamusta,ei ainakaan yhtään piristäny päivää.Ja kun siel oli toinen yhtä paksumahainen mamma kuin minä,ja kun puhuttelin sitä niin se vaan katsoin minua kuin sairasta ihmistä.Ymmärsin pitää suuni kiinni loppu ajan,onneks tuli yks oikeesti tuttu sinne ja sain ees sen kanssa puhua.



Femmis ja Pikkarainen 36+3(vissiin)

Täällä on ainakin tosi harmaa aamu, melkein valot sais olla. Mutta kuivuus on kyllä lähtenyt ja sehän on pääasia! Eilenkin kyllä välillä paistoi aurinko ja ihan lämmintäkin oli. Nyt auringon pilkahdukset tuntuu jo enemmänkin erikoisilta ;-).



Yö meni taas ihan normaaleissa merkeissä. Pari vessakäyntiä, hikoilua ja kyljen kääntämistä. Hikoilu tosin loppui, kun panin ikkunaa auki (yöllä oli vissiin kissa tullut ikkunasta sisälle, joten jossain vaiheessa huomasin, että oli ihan isosti auki) ja hyvinpä sitten uni maittoi. Yön aikana tuntui olevan jotain menkkatyyppistä jomottelua, mutta ei mitään sen ihmeempää.



Jännä muuten tuo turvotus. Eilen sitä ei oikeastaan ollutkaan. Voiskohan olla, että helteitten vaikutus loppui vasta nyt vai onko vauva vaihtanut asentoa vai mikä lie selitys sille, että kun joka päivä useamman viikon ajan jalka on turvonnut, niin eilen sitä turvotusta ei tullutkaan. Toivottavasti pysyis nuo jalat nyt saman paksuisina loppuraskauden ajan ;-).



Eka-vekaralle myös onnittelut kymppikerhoon pääsystä :-).



Laurikselta oli yöllä tullut viestiä yahooseen ja vähän puolen yön jälkeen (siis tänään) oli heille syntynyt melkein 4-kiloinen poika. Sylin täydeltä onnea koko perheelle!!!



Mitähän sitä sais tänään aikaan... Taidan ruveta vielä sänkyyn pitkälleen ja miettiä asiaa ;-).



Hyvää viikonloppua kaikille!



neronja rv 37+6

Ensimmäiseksi onnittelut kymppikerholaisille!!! Siitä ne viikot alkaa kertyä...



Nonna: suuren suuri lohdutushali. Tsemppiä jatkoon!



Laurikselle onnittelut tällekin puolelle potrasta pojasta! Mukavaa vauva-arkea.



Neronja: jännä tuo sinun turvotuksesi... Hyvä, että kävit sitä kuitenkin näyttämässä, ettei ole mitään vakavaa. Hienoa, ettei turvotusta ole jatkuvasti! Hyviä vointeja sinulle loppuviikoiksi!



Kohtahan se on sitten kerttukasperin ja sartsun nyytin hakuvuoro...



Täällä ollaan oltu melkein horroksessa pari päivää. Tuntuu, ettei jaksaisi tehdä yhtään mitään :/. Pakkohan se vaan on asioita hoitaa ja järjestellä paikkoja. Eilen sain sentään imuroitua ja pyyhittyä pölyjä. Muuta en sitten jaksanutkaan tehdä. Kohta pitäisi lähteä käymään lastentarvikeliikkeessä ostamassa petauspatja ja jotain muutakin pientä taisi olla listalla...



Viime yö oli taas yhtä tuskaa... Väsytti ihan tajuttomasti, mutta aluksi oli vaikea löytää hyvää asentoa, sitten tuli aivan kamala hiki ja vauva rupesi möyrimään. Sitten taas pyörittiin ja puhistiin hyvän asennon löytymiseksi - valvoin taas pari tuntia odottaen unta...



Eilen en päässytkään koneelle silloin kun olisi ollut aikaa, sillä täällä oli oikein kunnon ukonilma. Kesti reilut pari-kolme tuntia... Ihanasti raikasti kyllä ilmaa. Tänään onkin näköjään hellepäivä luvassa - huoh.



Masu on alkanut laskeutua alemmaksi ja liitoskivut vaivaavat oikein kunnolla. Saas nähdä montako viikkoa tässä vielä ollaan masun kanssa. Suppareita - kivuttomia sellaisia - on ollut, mutta eipä juuri muuta.



Nyt pitää mennä... Lapselle pitää laittaa vaatteet päälle, jotta päästään liikkeelle.



Voikaa hyvin!!!



masunasu rv37+1

tännekin onnittelut!! Nopeaa toimintaa :-)



Eka-vekarallekin onnittelut kympistä :-)))



Kiitti vinkeistä mitä synnytysviihdytykseen tulee! Aika näyttää mikä meillä toimii- viimeks oksensin koko synnytyksen ajan ja olin piuhoissa= sängyssä kiinni, joten käytössä oli vain musa, mutta se olikin aika hyvä juttu kun se oli sellasta rentoutusmusaa- tosin taisin hävittää sen cd:n ihan tahallaan ;-)



Sartsu- mulla kun ei viimeks ollu mitään ennakoivia supistuksia ja synnytys käynnisty lapseveden menolla ja koska siinä oli hiukka " väärää" väriä, niin sain 3h päästä jo oksitosiinitipan ja siitä 3h päästä pienen pojan syliin. " normaali" synnytyksestä ja sen alkamisesta ei siis ole hajuakaan ja mua pelottaa et millon sitä sit tietää kans niistä supistuksista et mikä on nyt se oikea voima ja hetki.?.



peebee 35+1

Ekaksi Laurikselle tällekin puolelle vielä lämpimät onnittelut!!



Eka vekaralle myös onnittelut kymppiviikon saavutuksesta! Siitä ne nopsaan lisääntyy:)



Titille kans terkkuja, ja tsemppiä maanantain(?) ultraan; kyllä siellä kaikki on varmasti hyvin! :)



Hyvä, neronja, ettei turvotus johdu mistään tulpasta tmv.!! Mullakin turpoaa kyllä oikea jalka enempi, kuin vasen. Ja turpoavat nimenomaan paljosta istumisesta. Nyt kun olen ollut koko viikon iltatöissä, ei mahtunut eilen sandaali jalkaan, kun olin töistä lähdössä. Sitten kun pidän koipia hetken aikaa ylhäällä, turvotus pikkuisen laskee.



Femmis, olipas tylsää seuraa sulla hiekkiksellä!! Jotkut ihmiset on kyllä omituisia (ja nimenomaan aina ne muut; ei itse:))



Just tajusin, että teillä muilla on h-hetket ihan kohta käsillä, jos ei siis ihan kauheasti mene yli! Noh, perästä tullaan sitten vähän myöhemmin:)



Eilen olin muuten neuvolassa, ja kaikki oli hyvin. Paineet oli suorastaan loistavat. Painoa oli tullut 300g/vkossa. Pissa puhdas. SF-mitta 30,5 oli 0,5cm pienempi, kuin viimeksi, mutta johtui kuulemma eri mittajaan käsialasta. Edelleen RT:ssa, hyvähyvä, mutta mahtuu kyllä vielä kieppumaan..Tuntui muten aika hassulta, kun varattiin loput nla-ajat; siis että kyllä taitaa loppusuora häämöttää jo täälläkin! :) Olisin jo ihan valmis luopumaan tästä masusta, mutta vauvan vuoksi koitan jaksaa ähkyä vielä ainakin neljä viikkoa(mun tuurilla tietty 8!)



Mies läksi ralleja katsomaan jo aikaisin aamulla, Tampereen kautta Jyväskylään/Ouninpohjaan, ja tullee huomenna illemmalla (pienessä krapulassa tod.näk...)kotiin. Mua muuten ärsyttää, kun hän melkein joka viikko ilmoitta jonkun uuden työreissun, johon olisi kiva mennä. Olen sitten sanonut, että kaikki menonsa katsotaan sitten ihan tilanteen mukaan; miten vauva-arki sujuu, miten minä jaksan..Varmasti olisi kiva tehdä kaikenmaailman 2-5 päivän laskettelu- ym.reissuja, kun ilmaiseksi pääsee, mutta eiköhän perhe-elämän pitäisi kuitenkin olla etusijalla, vai olenko nipo..? Tottakai jonnekin pääsee, mutta kun niitä olisi ihan oikeasti joka viikolle marraskuusta toukokuulle...Nooh, parempi, kun en mieti niitä vielä etukäteen.



Mukavaa viikonloppua kaikille, ja oikein napakoita suppareita, joista seuraisikin jotain edistystä, toivon niitä tarvitseville! :)



ulriina rv33+2



ps. ällöttävän helteinen päivä tulossa :-/

LAURIKSELLE IHAN ENSIMMÄISEKSI JÄTTIMÄISET JA LÄMPÖISET VAUVANTUOKSUISET ONNITTELUT POIKA-KÄÄRÖSTÄ. MAHTAVIA UUTISIA HETI NÄIN AAMUSTA! =)



Peebee: Toivotaan, että maanantain ultrassa tosiaan kaikki vielä kunnossa. Paniikissa olen kun oikeastaan kaikki muut oireet ovat hävinneet, paitsi rintojen aristus ja turvotus edelleen kehissä. Ehkä hitusen hönttiä olos silloin tällöin¿ei muuta. Toivottavast oireiden lieventyminen tässä vaiheessa alkais olla normaalia.



Neronja: Hyvä että se turvotus asia nyt tsekattiin oikein kunnolla ja vielä parempi jos jalka nyt alkaa näyttämään normaalilta. Kai niitä kaikkia ihme sivuoireita tosiaan ilmestyy raskausaikana, mutta tollaset erikoisemmat on syytä kyllä käydä varmuuden vuoksi just tarkistuttamassa, ettei ole mitään muuta vialla.



Ulriina: Meillä onkin näköjään ukot sitten samassa paikassa¿multakin mies lähti sinne Ouninpohjaan eilen ja tulee sitten tänään kuuden jäljestä varmaan kotiin ja myöskin pienoisessa krapulassa varmaankin. No viime vuonna ei ollutkaan kun ei ollut muita äijiä lähtemässä, mutta nyt sinne lähtivät kuuden ukon voimin. On ne kun pieniä lapsia kun mullakin mies haki ¿rallipalliansa¿, makuupussia ja sitten sille tehtiin eväitä kylmälaukkuun. Täällä miehellä olis kaikenlaisiin työhuvitusreissuihin mahdollisuus osallistua ja useimmiten niissä käykin ja lisäksi normaalit työmatkat päälle. Mä olen kyllä vihjannut ja asiasta on hieman puhuttu, että sitten kun/jos meille lapsi joskus syntyy, niin noita menoja saa sitten vähän tarkemmin puntaroida¿mitkä olis oikeesti tärkeitä menoja ja mitkä niitä vähemmän tärkeitä ja mistä voi vähän karsia. Se on sillain tavallaan kurjaa, että miehet ei kuitenkaan osaa ajatella sen lapsen tuloa sitten kuitenkaan ihan niin että kuinka paljon se IHAN OIKEESTI vaikuttaa siihen normaaliin arkeen ja siihen, että vaikka ennen olis voinut tehdä kaikkea mitä huvittaa, niin että sen lapsen tulon jälkeen niitä menoja joutuu pakostakin karsimaan. Tai kaikki ei siltikään karsi, mutta meillä mä olen laittanut kova kovaa vastaan, että homman ON toimittava. Mies on ainakin luvannut olla mukana touhussa ja koska tää meidän toivon mukaan maaliskuussa maailmaan pingahtava vauva on molemmille kaikki kaikessa kovan työn ja tuskan jälkeen, niin jotenkin uskon, että se pieni ihminen pakostakin mullistaa myös tuon miehen elämän. Mutta näin se vaan on, että noi miehet on tuollaisia ikuisia lapsia ja aina niitä saa vähän olla kaitsemassa. Ja monenlaista karvajalkaa on tässä elämänaikana tapaillut ja ne on takuulla olleet VIELÄ vilkkaampia kun tän hetkinen mieheni¿jota en vaihtaisi mistään hinnasta, vaikkakin välillä vähän ¿muulipää¿ onkin. ;-D



ON: Ei ihmeitä. Eilinen vapaailta meni ihan vaan kotosalla löffätessä ja kattellessa Johnny Deppin haastattelua ykköseltä. Sen jälkeen olinkin jo ihan naatti ja painelin maate. Pissalle heräsin monta kertaa yön aikana, mutta muutoin nukuin kun pieni possu. Eli heräämisistä huolimatta nukahdin heti uudelleen sikeeseen uneen. Ylös nousin joskus 9:30, keittelin aamupuurot ja kaffit ja sitten luin aamulehteä¿ja sen jälkeen koneelle. Mutta ihmettelen tässä, että miten niiden kunnollisten yöunien jälkeen edelleen vaan väsyttää ihan tolkuttomasti. Eli kai tuo väsymys on sitten yksi vahva oirei kuitenkin edelleen, vaikka muutoin olo on ollut taas vähän liiankin pelottavan oireeton. On vaan olo, että voisin nukkua kellon ympäri. Yritän kasata tässä voimani ja lähteä vähän shoppailemaan vielä kun on tää päiväkin ihan lokoista itekseen oloa. En viitsi kellekkään kaverille soittaa ja pyytää mukaan kun edelleenkään en haluaisi että kärähdän raskaudestani. En ainakaan ennen tuota maanantaista ultraa. Joten menen ennemmin yksin, niin ei tarvi stressata. Luultavasti kärvin ainakin näille lähimmille kolmelle kaverille ens vkonloppuna kun yhden näistä kaverin miehistä on 40v. synttärit ja sielä sitä viinausta kuitenkin aika reilusti käytetään ja mä olen sit kuskina¿jos tuo ma ultra on ok, niin kai mä sit vaan myönnän olevani raskaana jos/kun ne sitä kuitenkin multa kysyy kun en mitään juo. Sithän olis vkoja 11+1 jos ma ultra vielä täsmää samoihin päiviin kun se edellinen. Ehkä sitä sit uskaltais. Onhan siinä sit vielä se np-ultran tulos jännättävänä, mutta täytyy toivoa, että sekin olis ok. Apua, liikaa jännitettävää. =) Ei vaan nyt mä lähden shoppailemaan niitä yhtä numeroa isompia alushousuja =D kun nää olemassa olevat kiristää inhottavan rannun tuohon alamassuun, eikä se tunnu kivalta. = /



Voikaahan siskot hyvin! Kuullaan taas! =)



titi ja pikku kirmu 10+1

En oo saanut mitään tänään aikaan. Jotenkin vaan väsyttää ja väsyttää. Äsken just heräilinkin nokosilta, muttei olo kyllä tunnu yhtään virkistyneeltä. Kahviakaan en uskalla hirveästi juoda, kun parina viime päivänä on ollut sellaista, että yhtäkkiä alkaa yläselkään jomottaa ilkeästi (lapaluiden seudulle) tai sitten etupuolelle samalle korkeudelle. Tuollaisia oireita mulla oli kuopuksen ollessa alle 1 v., kun mulla oli tosi paha närästys ja jouduin aloittamaan kuukauden lääkekuurin. Lisäksi oli kauheita oksennus- ja kipukohtauksia eli tuo nykyinen kipuilu on vielä vähäistä siihen verrattuna, mutta yhtään en halua kyllä " houkutella" sitä pahemmaksi. Täytyy vaan jotenkin yrittää virkistäytyä tästä. Päivä tuntuu aivan hukkaan heitetyltä, mutta sallittakoon se näin loppuraskaudessa.



Masunasullakin tuntuu olevan loppuraskauden vaivoja ja väsymystä. Tsemppiä sinullekin viimeisiin viikkoihin! Onko teidän esikoinen kysellyt jo vauvaa? Meillä on lapset alkaneet kysellä jo vähän vaativaan sävyyn, että milloin se vauva syntyy ;-). Eilen tytöt tutkaili masuani, kun se poukkoili ja kohoili ja hauskaa oli. Pojallekin jo sanoin, että jonakin aamuna kun te heräätte, niin voi olla, ettei me isin kanssa ollakaan täällä, vaan mummi on tullut tänne. Hänkin on sitten siitä meidän lähdöstä kysellyt, mutta harmi vaan kun sitä aikataulua ei vielä tiedä (paitsi jos hamassa tulevaisuudessa määrätään käynnistys).



Entäpäs Peebeen, Ulriinan, Sartsun ja Femmiksen lapset. Joko kyselevät innoissaan, milloin vauva syntyy?



Peebee, tuntuu aika hurjalta, ettei Hollannissa käytetä ollenkaan kivunlievitystä (näinkö se tosiaan oli?). Viimeisimmässä Vauvassa oli muuten juttua, että Hollanti on ainoa länsimaa, jossa ei pikku keskosia hoideta (aika surullista kyllä). Mielenkiintoisia tällaiset erot, vaikkei kyllä tosiaankaan kivaa, jos omalle kohdalle sattuu. Mielenkiintoista varmaankin sinulle päästä kokemaan synnytys suomalaisessa sairaalassa. Toivottavasti tulee olemaan positiivinen kokemus!



Ulriina, toivottavasti miehesi malttaa pysytellä pääasiassa kotinurkilla lähitulevaisuudessa. Et ole ollenkaan nipo, että sellaista toivot, vaan päinvastoin, aivan normaalia.



Titikin kuuluu näköjään väsyneeseen porukkaan, mutta se onkin kyllä täysin luonnollista alkuraskaudessa. Onneksi on viikonloppu ja saat lepäillä. Löytyikö shoppaillessa muutakin kuin isompia alkkareita ;-)?



No, nytpä tässä on jo itsekin vähän virkistynyt, joten pakko alkaa katsella broilerikastikkeeseen tarvikkeita. Tuo broilerikastike on yksi herkuistani, nam. Toivon mukaan siihen löytyy kaikki ainekset, niin pääsee pian syömään. Yksin olen kylläkin tällä hetkellä kotona, kun tytöt on mummin luona ja poika isänsä matkassa työhommissa, joten täytyy vissiin syödä yksin. Toiset voi syödä kotiuduttuaan.



neronja rv 37+6 edelleen

Kauppareissu tehty - hoh hoijakkaa. Kummasti alkaa jo ottaa voimille tuollaiset reissut, vaikkei nytkään oltu kuin reilu tunti liikenteessä. Saatiinpahan hankittua se mitä pitikin ja vähän ylimääräistä... Nyt on sitten pinnasänkyyn varapetari yöllisten vahinkojen varalle. Se olikin se tärkein ostos, mitä lähdettiin hakemaan. Lisäksi tarttuikin mukaan aivan ihania kiviä puutarhaan - puoleen hintaan kun sai ;-). Nyt pitääkin sitten miettiä niille sopiva paikka.



Vähän yritin tuossa äsken järjestellä paikkoja, sillä tavaraa on taas hujan hajan lattioilla, pöydillä ja vähän joka paikassa. Olen kyllä kovasti yrittänyt karsia ylimääräistä pois, mutta silti tuntuu, että joka paikka tursuaa kaikkea :/. Noh, ehkä se tästä vielä helpottaa.



Ulkona on taas tukahduttavan kuuma - varjossa mittari näyttää 26 astetta eikä tuulesta tietoakaan. Vähän aikaa yritin tehdä viimeisiä istutushommia, mutta alkaa olla jo melko hankalaa. Polvillaan se vielä onnistuu suht hyvin. Muuten on masu tiellä ja rupeaa kiristämään/vihlomaan paikkoja.



ulriina: et sinä mitenkään nipo ole noiden miehesi menojen suhteen. Kyllä sitä tarvitsee ihan eri tavalla apua pienen nyytin kanssa. Toivottavasti miehesi malttaa karsia ylimääräiset " kissanristiäiset" loppuvuoden kalenterista. Ymmärrän kyllä, että kivahan niissä olisi tietysti käydä... Eiköhän se perhe kuitenkin ole se tärkein asia!



Koitahan nyt vaan jaksaa vielä masusi kanssa. Onhan se pikkuisenkin kannalta parempi, jos siellä vielä viikkoja viihtyy.



neronja: kyllä meillä neiti jo kyselee, koska vauva tulee. Ei vaan taida raukka ihan ymmärtää, mitä se oikeasti tarkoittaa ;-). Kovasti vauvaa käydään pusuttamassa masun läpi, halimassa ja taputtelemassa. Päivittäin myös pohditaan, mitä vauvan kanssa voi tehdä, onko vauvalla suu jne. Pienen mieltä askarruttaa moni seikka. Erityisesti neiti haluaa paijata vauvaa, pitää sylissä ja nukkua vauvan kanssa :-). Saas nähdä, mitä sitten tapahtuu, kun vauva oikeasti tulee. Vieläkö ollaan yhtä innokkaita...



Jahas, pyykkikone lakkasi pörisemästä. Täytyypä lähteä ripustamaan pyykit narulle...



Voikaa hyvin ja paksusti! Alkuraskauden väsystä kärsiville jaksuja! Kyllä se väsy siitä vähitellen helpottaa.



masunasu rv37+1 edelleen...

Mä ehdin jo taas unohtaa kelle piti sanoa mitäkin,mun päässä ei nyt pysy yhtään mikään :(



Neronja kyseli odottaako lapset jo vauvaa kovasti.Meillähän toi 3-vee oli jossain vaiheessa hyvinkin malttamaton,vauvan olis pitänyt tulla NYT :) vaan eipä tuo sitä niin enää kysele.Aina välillä kysyy vieläkö vauva on masussa.Esikko taas puolestaan miettii kovasti ehtiikö vauva syntyä ennen heidän luokan leirikoulua reilun 2 viikon päästä.Ite taidan olla kaikkein malttamattomin ;)



Masunasu(ko) kärsi liitoskivuista...Otan osaa,ne on hel**tillinen vaiva!Ainakin jos kovin pahaksi äityy.



( . ) Oma napa senkun laajenee,kohta ratkeaa jo nahka!!Olo on tänään taas suoraan sanottuna peestä!Nukuin viime yönä ensin 1½ tuntia,sit pyörin raapien ja päänsärkyisenä tuolle viiteen saakka ja sit oon nukahtanut herätäkseni seiskan jälkeen.Ja taas on kuumakin :' ( Mulla on nyt sellanen tunne,etten jaksais sekuntiakaan enää!Jos tiistaina eivät lupaa käynnistystä,mä joudun varmaan pöpilään!Kai ne kuitenkin käskee vaan napsia pillereitä kutinaan ja päänsärkyyn...ja lykkää vielä unilääkettäkin mukaan.Jep,mut nyt meen katsomaan Holby Cityn sairaalaa...





Sari ja Poikanen taas hiljaisena 38+2

Ostin muutamat sellaiset pehmoiset pitsisetkin joissa ei selkeitä kuminauhoja, että miehellekkin on silmäniloa, vaikka vähän kalsonkien koko kasvaakin. Ettei se rassukka ihan järkyty. =D Mutta lähinnä omahyväisesti valitsin sellaisia pehmoisen tuntuisia, jotka massun päälle tuntuvat mukavalta eivätkä kiristä. Kolmet isommat liivit on nyt hommattu, kun entisistä tulee rinnukset pihalle. =) Kahdet olin ostanut jo aiemmin ja tänään sitten yhdet. Eiköhän niillä taas hetken aikaa pärjää. Jäihän sieltä käteen sitten sellainen ihana lila neule kietasupusero. Ajattelin että sitä on talvella helppo pitää paitojen päällä ja antaa myöden kun ei tarvi kun nauhat voi sitoa sen mukaan mikä tuntuu hyvältä. Menee mulla varmaan aikas pitkälle raskautta kun otin normaalin S-koon sijasta M-kokoisen. Ei ole erityisesti mikään mammavaate, mutta sopii siihenkin käyttöön just sen kietasumahdollisuuden vuoksi. Eipä ainakaan ala kiristämään kun on tuo säätömahdollisuus. =) Noiden jälkeen äkkiä jo kalpinkin kotiin, etten vaan hamsteroi taas lisää muuta. Kyllä sitä vielä ehtii. Ja pitään nyt kylmäpäisesti ensin selvitä tuosta maanantain ultrasta ja sen jälkeen voi ehkä sitten taas jo hehkutella vähän lisää.



Mieskin soitteli, että lähtivät ajelemaan sieltä Ouninpohjasta kohti kotia. Sanoin, että en jaksa laittaa nyt mitään sapuskaa, että tuo shoppailu otti niin koville =) että pitää päästä nyt päikkäreille. Sovittiin, että mennään sitten ilalla haukkaan jotain johkin ulos. Ihan kiva.



Mut nyt päikkäreille...muuten loppuu puhti. = /



titi ja kirmu 10+1

onnittelut Laurikselle pojanpallerosta! =)



täälläkin on käyty vauvantuoksua haistelemassa.. meidän kummityttö syntyi torstaina, ja heti samana päivänä ryyhättiin sairaalaan tulokasta katsomaan.

pieni se vauva oli, mutta niinhän ne ihan pienenä ruukaavat olla.. =) jotenkin, kun oma muksu on jo 2v, on muka unohtanut, miten pieniä nykeröitä me ihmiset ihan alkumetreillä ollaankaan. ..ja hellyyttäviä.



ulriina pistä vaan se miehesi selkä seinää vasten, että just niin monta viikonloppua isännän sopii reissailla vauvan synnyttyä, kun on valmis itse olemaan viikonloppuja itekseen vauvan kanssa kotona, ja sinä käyt liehussa.. siis, että vuorotellen. (vaikka sua ei oikeasti huvittaisikaan mennä, mutta vaadi noin vertailun vuoksi ajatusena)

voi olla ettei ajatus reissusta isäntää enää niin houkuttelekaan..



ja yhteiselle vapaallekin olisi järjestyttävä aikaa.

onhan se oikeasti hitsin epäreilua, että luonnollisesti äitiyslomalla sä olet sen vauvan kanssa viikolla päivät iteksesi, ja ehkä miehelläsi on arki-iltoinakin joskus jotain menoa, niin sitten sun pitäisi vielä olla viikonloputkin yksin.

se on hirmu yksinäistä se.

eikä varmaan tarkoitus ole, että iskä on perheessä vain vieraileva ohjelmanumero.

kyllä se miehesi tän varmaan ymmärtää, ja jos ei.. niin alat vaatia samoja vapaa-ajan määriä, vaikka et laskettelemaan menisikään, vaan muka vaikka minna-serkulle yökylään, tyttöjen sauna-ilta, katsos.

meillä ei luojan kiitos ole näistä viikonloppumenemisistä tarvinnut kinata, kun ollaan tylsiä koti-ihmisiä molemmat.



joo, mulla saikku on puolivälissä, ja päänsärky on oikeastaan loppunut. nyt uutuutena tänään on ilmennyt lenssu ja lämpöä. että ei tässä ainakaan sen pirteämpiä olla kuin ennenkään. keskiviikkoaamuna pitäisi palailla sorvin ääreen takaisin (ihan kirjaimellisestikin =) ).



en tiedä tuntisinko omantunnontuskia vai en.. söin tänään maksamakkaraa, ja maksahan on kiellettyjen listalla..

no, arviolta hotkaisin noin 50g sitä HK:n tuubista pursotettavaa herkkumaksamakkaraa, (ja oli aivan taivaallista vaalealla leivällä kurkun kera). tutkailin tuoteselostetta, ja maksaa kyseinen herkkutöhnä sisälsi 17%, eli olen siis syönyt sitä kirottua ja kiellettyä maksaa kokonaiset 8,5g, että ei kai siitä nyt ihan hirveää haittaa voi olla.



kaivelin jo äitiysvaatelaatikon varastosta (tai siis mieheni kaiveli ja kanniskeli), ja pitäisi varmaan vaatekaappia järjestellä. lähinnä sulloa pieniä vaatteita suosiolla hyllyjen takalaitaan, ja niitä reilumpia etualalle.. ja niitä emo-malleja myös.



mun mahani on pullahtanut ihan tosiaan, vaikka aamupaino ei ole muuttunut miksikään verrattuna aikaan ennen alkionsiitoa.

huvittavinta on, että maha alkaa jo rintsikoiden kaaritukien alta ja kaartuu loivasti pömpöttäen niinkuin vauvamaha tekee.. navan tienoilla on kummallinen " tasainen" kohta.

siis, nyt jo? jos on tiukka t-paita päällä, ei jää kyllä kellekään epäselväksi, että mistä on kyse.

ennen raskautta sopineet farkut lakkasivat mahtumasta joskus rv8-9 välillä, ja nyt kinnaa samettihousut, jotka ovat aiemmin olleet käytössä silloin kun olin noin 8kg painavampi. vyötärö mulla kuitenkin vielä on selvästi, niin se oli kyllä melkein rv35 asti edellisessäkin.



jostain kumman syystä äitiysalushousuja on ihan tosi vaikea löytää mistään kaupasta. ainakin täällä takahikiällä. ja jos löytyy, niin maksavat noin 30e/kpl.

hei haloo, ne on alkkarit, kun mietin ton hintaisten pitkien housujenkin ostamista kahteen kertaan, niin varmaan jää kyseiset kalsarit kauppaan..

tietääkö joku, mistä saisi ostaa äitiysalushousuja kohtuuhintaan, tyyliin max 10e/housut. ei välttämättä tartte olla pitsiä ja montaa erilaista tukiviritelmää. mutta kuitenkin emo-malli, kun ainakaan edellisessä raskaudessa en tykännyt isoista tavis-housuista kun ne ei sitten kestä mahan päällä loppuun asti.



onko kellään masutuubia? oletteko tykänneet, ja kokeneet sen käteväksi. harkitsen sellaista, kun en viitsisi ostaa oikeita äitiyspaitoja, vaan aattelin pärjätä tavallisilla, mutta suuremmilla paidoilla, mutta ne on aika lyhyitä, vaikka koko olisikin joku xxl.



taidanpa mennä diistäbään doggadi, ennen kuin valuu rinnuksille, ja varmaan pitäisi yrittää huiliakin, kun isäntä on pojan kanssa mummulassa, että äiskä saa huilata kuumeisena rauhassa..



palataan asiaan..



-ennis- rv13+3

Masunasu, ei ole mikään ihmekään, että sinäkin olet jo vähän tokkurassa. Niin kauhean paljon kyllä oletkin jaksanut touhuta, että ihan hävettää, kun itse vaan olla möllöttää..Kyllähän sitä kaikkea pientä täällä kotona puuhailee, mutta ei nuin hirveän paljon, kuin sinä! Joten koitapa levätä sinäkin!:)



Neronja, joo meidän neiti varsinkin kyselee jo, milloin vauva syntyy. Ja ollaan yhdessä vähän laiteltu ja ihasteltu vauvan vaatteita ym. Ja lapset naureskelevat, kun masu kupruilee ja heiluu:)



Sartsu, voi vitsi, kun sulla on jo tukalaa. Koita nyt vielä jaksaa, mutta toivotaan, että saisit käynnistyspäivän!!



Titi, juu, toivon, että mies tosiaan ymmärtää, että hänen työpanostaan tarvitaan vauvan synnyttyä, vaikka nyt onkin " vaan" yksi vauva tulossa. Esikoista hän kyllä osallistui oikein kiitettävästi; ja varmasti oli rankkaa hällekin, kun kuitenkin teki 7-17 töitä, ja sitten kun tuli kotiin, sai heti toisen vauvan hoidettavakseen. Nyt on siinä mielessä erilaista, kun toinen meistä saa levätä välillä.



Vitsit, kun olen tyytyväinen!!! Tein hyvät kaupat Huuto.netissä: tytölle ratsastuskypärä-ja saappaat(uudehkot) yhteensä 36 euroa postikuluineen!! Viikolla käytiin katsomassa vastaavia uusia, ja vertailtiin hintoja, ja olisin ostanutkin uudet, jos ei noita olisi saanut. Olisin joutunut pulittamaan niistä yhteensä n.100euroa!! Ja nyt, kun ei ole tuloja, täytyy alkaa olla tarkkana kulutuksen suhteen. Mutta nyt sekä tyttö että äitinsä tulivat hyvin iloisiksi!! :)



Kävin myös kirpparilla pitkästä aikaa, kun lapset oli toinen synttäreillä ja toinen kaverillaan. Löysin sieltä vauvalle vaatteita: ihanan, valkoisen haalarin vaikka kotiutumisvaatteeksi, pari bodya, potkareita, sukkia, tumppuja ja pari myssyä. Olivat mielestäni aika hintavia käytetyiksi, mutta olivat kyllä ihan uudenveroisia, joten raaskin ostaa.



Hei, mun on pitänyt kysyä teidän mielipidettä yhdestä asiasta! Eli paras ystäväni haluaa pitää minulle vauvakutsut. Hän tulee varta vasten tänne pk-seudulle. Sinne tulee meidän lisäksi kuusi ystävääni. Kutsut pidetään hotellissa, josta on varattu huone muutamaksi tunniksi. Syömme siellä, ja ruokailun on maksanut ystäväni. Siellä on myös jotain vauva-aiheista ohjelmaa. Eli varmasti oikein kiva juttu! No nyt se kysymys: Ystäväni saa myös vauvan, esikoisensa, alkuvuodesta. Olen miettinyt, että näinköhän pystyn hänelle järkkäämään mitään vastaavaa, kun minulla on siihen aikaan pieni vauva, on joulun aika, mahdollisesti ristiäistä ym. ja kutsut pitäisi pitää hänen kotikaupungissaan parin sadan km päässä. Puhumattakaan taloudellisesta puolesta.. Eli mitä te tekisitte mun housuissani?? Jelp!!



Juups, nyt pitää keksiä jotain syötävää lapsille(pitsaa ja kebebia syötiiin päivällä:)), joten jotain terveellistä vaihteeksi!



Vointeja ja viikonlopun jatkoja kaikille mamuleille!!



ulriina :)