Sanooko teidän miehet lihomisesta?
Inhottaako miestä jos lihotte? Huomautteleeko asiasta inhottavasti?
Musta tuntuu että mun koko kehonkuva on kärsinyt siitä kun mies piikittelee vajaan kymmenen kilon lihomisesta viimeisen vuoden aikana. Silloin harvoin kun olen tyytyväinen peilikuvaani, niin mies heittää jotain sentyyppistä kommenttia kuin ”kylläpä maha pullottaa” tai ”ihan kuin olisit paksuna”.
Mies itsekin on lihonut saman verran, mutta ei kestä yhtään negatiivista kommenttia omista jenkkakahvoistaan tai myönnä lihomista. Minä vain olen pessyt vaatteet väärin, kun ne on kutistuneet...
Kommentit (82)
Sanoisi varmaan jos lihoisin ja pitää sanoakin. Sama toisinpäin, näin on sovittu jo alkuaikoina. Ei haluta kumpikaan olla ylipainoisia / ylipainoisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Mä edelleen oon sitä mieltä että sitä voi toki kuunnella aikansa. Mä kärsin ihan sikana ja yritin laihduttaakin. Lihosin lisää. Kun laihduin mies ei huomannut. Lopuksi päättyi seksi kokonaan, mies ei halunnut. Ihan tosi musta on ok jonku aikaa kuunnella jos ite jaksaa, mutta ei oikeasti kannata vain sulattaa koko ikäänsä tuota käytöstä. Homman nimi ei ole se läski vaan mies ei halua sua, EIKÄ ANSAITSE, joten miksi olet semmosen kanssa. Ehdottomasti kannattaa lähteä suhteesta. Kurja sanoa, mutta näin seon. Lähtekää, ette kadu!
Tuo on todella valitettavaa että kun omat halut alkaa väljähtyä, niin aletaan syyllistää ja painaa toista alas jotta voidaan oikeuttaa oma paha olo ja poistuminen suhteesta. Itsekin kun veikkaan että kerran kun on siihen pisteeseen menty että katsoo aiheellisiksi ja asiakseen nälviä puolison kehoa niin ollaan jo niin pitkällä että ei auta enää vaikka saisi venezuelalaisen missin kehon, syyt on jo syvemmällä.
Vierailija kirjoitti:
Sanoisi varmaan jos lihoisin ja pitää sanoakin. Sama toisinpäin, näin on sovittu jo alkuaikoina. Ei haluta kumpikaan olla ylipainoisia / ylipainoisen kanssa.
Ettekö te itse huomaa muutosta omissa mitoissa? Pari senttiähän vaikuttaa jo siihen ettei vaatteet esimerkiksi enää istu. Kuinka monella oikeasti on tilanne että ei ymmärrä lihoneensa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoisi varmaan jos lihoisin ja pitää sanoakin. Sama toisinpäin, näin on sovittu jo alkuaikoina. Ei haluta kumpikaan olla ylipainoisia / ylipainoisen kanssa.
Ettekö te itse huomaa muutosta omissa mitoissa? Pari senttiähän vaikuttaa jo siihen ettei vaatteet esimerkiksi enää istu. Kuinka monella oikeasti on tilanne että ei ymmärrä lihoneensa?
No huomaahan sen, mutta voihan sellaistakin tapahtua että elämänhallinta lipeää, tulee jotain surua tai murhetta tms. eikä ehkä tajua tai niin välitäkään.
Vierailija kirjoitti:
Must paras oli entinen työkaveri, joka pamautti ukolleen tämän arvosteltua vaimoaan, että "en minäkään kaljun miehen kanssa naimisiin menny!"
Kaljuus ja lihominen. Toinen on itse aiheutettua, toinen taas ei. Toisesta pääsee oman tekemisen avulla eroon, toisesta taas ei.
Me taas ollaan molemmat lihottu. Kumpaakaan ei toisen ylipaino haittaa ollenkaan. Usein tulee hemmoteltua toista hyvällä ruualla tai piristää ,kun tuo jotain hyvää. Ollaan niin erilaisia ja nautitaan erilaisista asioista se pitäis kaikkien ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Kyse on terveydestä, vain pinnallinen nainen voi kuvitella sen liittyvän ”kauneuteen”.
höpö höpö. Pinnallinen ihminen verhoaa kauneusihanteet huoleksi terveydestä. Moni asia on epäterveellista, silti palstalla ei kyllä useinkaan ketjua "akka vaihtoon jos ei kaljanjuonti/tupakointi lopu". Sen sijaan näitä läskeistä naisistaan vollottajia on täällä päivittäin.
Jos molemmat on lihomiseen ajautuvia/haluavia ja ulkonäöstä piittaamattomia, niin silloin homma voi toimia ihan hyvin. Jos näin ei ole, niin harvoin nainenkaan alkaa kehumaan, jos mies vetää pari kossupulloa viikossa ja hampurilaisia ja pizzaa joka päiva, että: "Onpas sinusta tullut miehekäs äijänköriläs,"
Ihaninta maailmassa on läski puoliso, jota saa solvata ja tuntea paremmuutta.
Onpa surullista, miten ilkeästi jotkut miehet puhuvat vaimoilleen tämän ulkonäöstä/ulkonäön muuttumisesta.
Itsekin joskus kyselen, kun tuntuu, että vaateet kiristäväy, että katsohan, onko mun takapuoli iso. Mies ei kyllä koskaan sano, että on, vaan myhäilee jotain, että se on ihan Ok.
Yks mies huomautteli, kun lihoin 4kg. Olen 171cm/58kg. Painoin 62 lopulta. Olin läskiperse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samalla mitalla aina takaisin sitten ja vielä mieluummin yllätät oma-aloitteisesti kauhistelemalla miehen turvonnutta runkoa ja huokailemalla kaihoisasti ja toteamalla tuollainen se miehen tulee olla, kun treenattu mies näkyy tv:ssä.
Mies voisi kyllä jatkossa hoitaa teillä koko pyykkihuollon, koska täsmäkutistat miehen vaatteet.
Siinähän se onkin, kun mua ei haittaa painaako mies 75 kg vai 85 kg. Miestä sen sijaan vaivaa hirveästi jos vaimo ei ole ihan hoikassa kunnossa.
Aloittaja.
Miehet kilpailee keskenään siitä kenen vaimo on timmein ja kaunein. Ei avoimesti välttämättä, mutta se on jotenkin lähtökohtainen asia. Miehen status omassa "wolfpackissa" on sitä korkeampi, mitä paremman näköinen ja hoikempi nainen miehellä on. Naistensa älykkyydellä miehet eivät kilpaile.
Ja naiset kilpailee siitä kenen mies on pisin eli yli 180 cm.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Must paras oli entinen työkaveri, joka pamautti ukolleen tämän arvosteltua vaimoaan, että "en minäkään kaljun miehen kanssa naimisiin menny!"
Tässä nyt taas se ero, että kaljuuntumiselle ei voi juuri mitään, mutta lihomiselle voi erittäin paljon.
Ja tämä saa alapeukkua...???
Ei ikinä sanoisi ilkeästi, mutta auttaisi konkreettisesti laihduttamaan lähtemällä mun kanssa salille tai lenkille ja kokkaisi enemmän kevyttä ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Must paras oli entinen työkaveri, joka pamautti ukolleen tämän arvosteltua vaimoaan, että "en minäkään kaljun miehen kanssa naimisiin menny!"
Kaljuus ja lihominen. Toinen on itse aiheutettua, toinen taas ei. Toisesta pääsee oman tekemisen avulla eroon, toisesta taas ei.
Fransiskaanimunkkiongelmaan saa hiusistutuksen - jos vain haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Aina sanotaan, että sisin ratkaisee. Entäs jos ei ratkaise? Jos menee seksuaaliset halut ja muututaan vain kavereiksi. Voihan sekin monille riitttää, mutta aika usein aletaan valittaa, että seksi on vähentynyt tai kokonaan loppunut.
Mies huomautti painon noususta. Ulkoistin seksielämän välittömästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samalla mitalla aina takaisin sitten ja vielä mieluummin yllätät oma-aloitteisesti kauhistelemalla miehen turvonnutta runkoa ja huokailemalla kaihoisasti ja toteamalla tuollainen se miehen tulee olla, kun treenattu mies näkyy tv:ssä.
Mies voisi kyllä jatkossa hoitaa teillä koko pyykkihuollon, koska täsmäkutistat miehen vaatteet.
Siinähän se onkin, kun mua ei haittaa painaako mies 75 kg vai 85 kg. Miestä sen sijaan vaivaa hirveästi jos vaimo ei ole ihan hoikassa kunnossa.
Aloittaja.
Miehet kilpailee keskenään siitä kenen vaimo on timmein ja kaunein. Ei avoimesti välttämättä, mutta se on jotenkin lähtökohtainen asia. Miehen status omassa "wolfpackissa" on sitä korkeampi, mitä paremman näköinen ja hoikempi nainen miehellä on. Naistensa älykkyydellä miehet eivät kilpaile.
Ja naiset kilpailee siitä kenen mies on pisin eli yli 180 cm.
Ihme mietteitä. Ikinä en ole pistänyt merkille kavereiden miesten pituuksia. Mitä tekemistä sillä on mun kanssa?
Tutkimusten mukaan lihavat naiset elävät kauemmin kuin miehensä jotka maintevat siitä.
Täysin vieras ihminen, eläkeläisnaapuri, huomautti minulle lihomisesta.
Sain suuria määriä kortisonia syöpähoitona ja turposin kuukaudessa 15 kiloa.
Kortisoni muutti minut erittäin vihaiseksi, joten onneksi miehen uusinta ns. asuinpaikkaa ei ole vielä löydetty.
jos huomautellaan minun kaljan juomisesta niin se on moro ja näkemiin välittömästi