Voiko Suomessa jäädä ilman peruskoulun päättötodistusts
Jos koulunkäynti on epäsäännöllistä tai jos nuori vaan ei mene kouluun.
Kommentit (28)
Todistuksetta jääminen edellyttää todella voimallista ja pitkäjänteistä työnteon välttelyä. Nykyään ihan kirjaimellisesti jopa haetaan näitä nuoria kotoa aamuisin tai soitellaan ja herätellään.
Ja toki annetaan aina vain uusia mahdollisuuksia suorittaa aineita.
Oppilas voidaan siirtää vuosiluokkiin sitomattomaan opetukseen eli hän ei jää luokalle eli joudu tekemään uudestaan jo tehtyjä opintoja. Sitten kun oppilas joskus koulussa nähdään, yritetään saada taas jokin tehtävä kasaan.
Jos nykysysteemissä jää ilman päättäriä, se tarkoittaa todellista välinpitämättömyyttä ja tietenkin äärimmäisen surkeaa vanhemmuutta. Kouluissa ihan todella yritetään näiden onnettomien eteen loppuun asti.
T. Yläkoulun ope
Tiedän erään Suvin, jolla lasten koulutus on hidaste hänen elämälleen, koska hän haluaa matkustella niin, ettei koulu sovi aikatauluihin.
veljellä jäi aikoinaan peruskoulu kesken, mutta kävi sen sitten loppuun kun muutaman vuoden kasvettuaan alkoi seurustella fiksun tytön kanssa ja rauhoittui. Samaan putkeen meni sitten puolet lukiostakin, kunnes tuli ero tyttöystävästä ja lyhyt biletysaika. Armeijan jälkeen kävi sitten koulut loppuun ja sen jälkeen ollut hyvässä duunissa, kasvattanut perheen ja ollut hyvä isä, nyt on jo vaari ja aktiivinen sellainen.
Joillekin koulupudokkaille voi siis käydä ihan hyvinkin, toki tukea ja ymmärrystä tarvitsee myös silloin, kun meno ei ollut ihan fiksuimmasta päästä, onneksi meillä vanhemmat, varsinkin äiti, jaksoi ymmärtää, tukea ja antaa uusia mahdollisuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Todistuksetta jääminen edellyttää todella voimallista ja pitkäjänteistä työnteon välttelyä. Nykyään ihan kirjaimellisesti jopa haetaan näitä nuoria kotoa aamuisin tai soitellaan ja herätellään.
Ja toki annetaan aina vain uusia mahdollisuuksia suorittaa aineita.
Oppilas voidaan siirtää vuosiluokkiin sitomattomaan opetukseen eli hän ei jää luokalle eli joudu tekemään uudestaan jo tehtyjä opintoja. Sitten kun oppilas joskus koulussa nähdään, yritetään saada taas jokin tehtävä kasaan.
Jos nykysysteemissä jää ilman päättäriä, se tarkoittaa todellista välinpitämättömyyttä ja tietenkin äärimmäisen surkeaa vanhemmuutta. Kouluissa ihan todella yritetään näiden onnettomien eteen loppuun asti.
T. Yläkoulun ope
No ei kyllä kukaan hae kouluun, soitin tästä ihan sossuunkin ja sanoivat ettei ole tällaista palvelua (kun nuori ei mennyt kouluun)! Ei se todistuksetta jääminen välttämättä liity työnteon välttelyyn millään tavalla vaan esim oma nuori sairastaa vaikeaa masennusta koulukiusaamisen seurauksena ja sanoisin että vaikeat psyykkiset oireet voivat kyllä estää sen päättärin saamisen tai ainakin viivyttää sen saamista pitkäänkin. Käytännössä omalta nuorelta koko 8lk jäi käymättä, ei pystynyt menemään kouluun vaikka ei enää kiusattu (jäi niin pahat traumat siitä). Nyt on sopivalla lääkityksellä ja luojan kiitos pääsi toiseen kouluun pienryhmään ja on saanut kirittyä opintoja ja vihdoin näkee itsellään myös tulevaisuuden. Hänellä on kuitenkin osastolta saamia kavereita jotka ovat jäljessä koulusta monta vuotta sen vuoksi että on esim vaikea syömishäiriö ja käytännössä asuvat suljetulla osastolla. Eli vaikeat psyykkiset sairaudet voivat kyllä estää tai viivyttää todistuksen saamista eikä se liity työnteon välttelyyn millään tavalla. Peruslintsaajat ovat asia erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todistuksetta jääminen edellyttää todella voimallista ja pitkäjänteistä työnteon välttelyä. Nykyään ihan kirjaimellisesti jopa haetaan näitä nuoria kotoa aamuisin tai soitellaan ja herätellään.
Ja toki annetaan aina vain uusia mahdollisuuksia suorittaa aineita.
Oppilas voidaan siirtää vuosiluokkiin sitomattomaan opetukseen eli hän ei jää luokalle eli joudu tekemään uudestaan jo tehtyjä opintoja. Sitten kun oppilas joskus koulussa nähdään, yritetään saada taas jokin tehtävä kasaan.
Jos nykysysteemissä jää ilman päättäriä, se tarkoittaa todellista välinpitämättömyyttä ja tietenkin äärimmäisen surkeaa vanhemmuutta. Kouluissa ihan todella yritetään näiden onnettomien eteen loppuun asti.
T. Yläkoulun ope
No ei kyllä kukaan hae kouluun, soitin tästä ihan sossuunkin ja sanoivat ettei ole tällaista palvelua (kun nuori ei
Ja lisäyksenä että on se niin kiva kun aina vanhempia syyllistetään näin. Me yritimme kaikkemme että se kiusaaminen saataisiin loppumaan, ja loppuihan se lopulta mutta seuraukset oli hirveät, lapseni kun on todella herkkä. Ei ollut lainkaan "onneton" ennen kuin yläkouluun siirtyi (missä kiusaaminen alkoi) vaan todella reipas ja tunnollinen alakoululainen jonka keskiarvo hipoi ysiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todistuksetta jääminen edellyttää todella voimallista ja pitkäjänteistä työnteon välttelyä. Nykyään ihan kirjaimellisesti jopa haetaan näitä nuoria kotoa aamuisin tai soitellaan ja herätellään.
Ja toki annetaan aina vain uusia mahdollisuuksia suorittaa aineita.
Oppilas voidaan siirtää vuosiluokkiin sitomattomaan opetukseen eli hän ei jää luokalle eli joudu tekemään uudestaan jo tehtyjä opintoja. Sitten kun oppilas joskus koulussa nähdään, yritetään saada taas jokin tehtävä kasaan.
Jos nykysysteemissä jää ilman päättäriä, se tarkoittaa todellista välinpitämättömyyttä ja tietenkin äärimmäisen surkeaa vanhemmuutta. Kouluissa ihan todella yritetään näiden onnettomien eteen loppuun asti.
T. Yläkoulun ope
No ei kyllä kukaan hae kouluun, soitin tästä ihan sossuunkin ja s
Kaikkea hyvää teille ja lapsellenne <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen kaksi viisikymppistä tyyppiä, jotka eivät saaneet lopputodistusta. Kummatkin koko elämänsä ovat työelämässä olleet ja toinen taloudellisesti hyvinkin menestynyt, ei siis ole maailmanloppu jäädä ilman todistusta, tai ei ollut ainakaan kun kysom henkilöt aikoinaan peruskoulunsa päättivät.
No kymmeniä vuosia sitten oli maailma vähän erilainen. Nykyään on joka paikkaan niin paljon pyrkijöitä, että tuskinpa valinta koskaan osuu sen kohdalle, joka ei edes peruskoulusta selvinnyt. Kyllä työnantaja tietää, että sen taustalla on nykyisin aina todella vakavia elämänhallinnan ongelmia.
Käytännössä työllistyminen onnistuu niin, että pääsee johonkin hanttihommaan, jossa ei papereita kysellä. Ja sitten asenteella ja aktiivisuudella pikku hiljaa eteenpäin. Jossain vaiheessahan se seinä tulee toki vastaan.
Voi sitä päästä liikemieheksi, jonka portfolioon kuuluu huumeet. Tai muuten ammattirikolliseksi. Jotkut harvat pärjäävät yrittäjinä.