Voiko pettämisen uhrin kanssa saada toimivan suhteen?
Olen siis tutustunut kivaan ihmiseen josta aistin tiettyä luottamuksen puutetta. Vähän kaivelin ja kuulin niin kamalan pettämistarinan että ihmettelen miten rumasti ihmiset voivat käyttäytyä. Mun seksi on luottamuksellista ja parantavaa mutta miten tuollainen tietty vaurio on korjattavissa? Kyse ei siis vaan seksistä mutta oon samaa mieltä kuin vanha kansa joka väitti että vesi vanhin voitehista ja seksikin tapa osoittaa luottamusta.
Siis kaikenlainen pettäminen on traumaattista, moni pettämisen uhri aivan rikki, miten jotkut voi edes pettää?
Kommentit (6)
Voi, kunhan se toinen käsittelee ne pettämiseksi jäämisen tunteensa. Muuten ovat helposti mustasukkaisia ja kontrollifriikkejä.
Vierailija kirjoitti:
Voi, kunhan se toinen käsittelee ne pettämiseksi jäämisen tunteensa. Muuten ovat helposti mustasukkaisia ja kontrollifriikkejä.
Tai toisinpäin. Vaimoni yrittää koko ajan että mene, mene ettei pidä kiinni vaan sillä menemisellä yllyttämisestä yrittää jotain ettei ole kahlitseva pallo ja kahle, eksä jostain tälläisestä syyttänyt.
Meillä auttoi musiikkiterapiaa. Laitettiin tunteellisia biisejä ja puhuttiin kuinka kipeistä aiheista jotkut hienot musiikkikappaleet tai runot on tehty. Pettämisen uhrin kanssa voi ehkä saada hyvän parisuhteen kun näkee miten toinen on kärsinyt niin jos tykätään toisistaan niin molemmat tietää ettei sitä ikävää surua ainakaan halua toiselle
Kuten aiemmin on mainittu, se vaatii paljon työtä erityisesti petetyksi tulleelta, mutta kyllä sinäkin osumasi saat.
Suosittelen siis nyt harkitsemaan ihan vakavasti, onko tämä sinun "sotasi"?
Jos uskot, että toinen on valmis tekemään tunteidensa kanssa töitä ja uskoo, ettei uusi kumppani tarkoita automaattisesti petetyksi tulemista sekä todella näet suhteessanne tulevaisuuden että rakkauden, voit suhteeseen jäädä. Ja petetyksi tulleen kohdalla, se todella tarkoittaa jäämistä, et saa pelleillä lähtemisellä edes leikilläsi, etkä vähätellä petetyksi tulleen tunnetta edes suuttuessasi - se on arka aihe.
Jos taas näet vain hyvää seksiä ja toisen kanssa on kivaa, muttet ehkä vielä ole varma haluatko sitoutua - juokse ja lujaa! Ehdit vielä rakastumaan ihmiseen, jolla on ehjät taustat, luottamus ihmisiin läheisessä suhteessa ja ei pelkää menettämistä.
Niin, olen itse pahoin nuorena potkittu, en käsitellyt pettämistä ja meni vuosia, kun päätin pysähtyä, kun alla oli jo yksi ihana kumppani ja kylmä sydämeni lähestyä. Et voi parantaa toista, ellei hän ole siihen itse valmis.
Nykyisin olen parisuhteessani onnellinen. Olin itse herännyt käsittelemään pettymyksiäni, mutta silti uudet tilanteet meidän on keskusteltava läpi. Jokainen vuosi on edellistä helpompi, mutta en olisi itse valinnut rikkinäistä itseäni - en ollut vielä aiemmin valmis päästämään irti petetyksi tulemisesta, riittämätömyydestä ja arvottomuudesta, siitä etten kelvannut toiselle sellaisen kuin nuori minäni oli - haavoittuva, iloinen, eloisa, utelias ja innostuva. Onneksi alan olen löytänyt itseni uudestaan ja oma puolisoni pitää niitä parhaina piirteitäni :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi, kunhan se toinen käsittelee ne pettämiseksi jäämisen tunteensa. Muuten ovat helposti mustasukkaisia ja kontrollifriikkejä.
Tai toisinpäin. Vaimoni yrittää koko ajan että mene, mene ettei pidä kiinni vaan sillä menemisellä yllyttämisestä yrittää jotain ettei ole kahlitseva pallo ja kahle, eksä jostain tälläisestä syyttänyt.
Meillä auttoi musiikkiterapiaa. Laitettiin tunteellisia biisejä ja puhuttiin kuinka kipeistä aiheista jotkut hienot musiikkikappaleet tai runot on tehty. Pettämisen uhrin kanssa voi ehkä saada hyvän parisuhteen kun näkee miten toinen on kärsinyt niin jos tykätään toisistaan niin molemmat tietää ettei sitä ikävää surua ainakaan halua toiselle
Crue, Mötiköiden beibet ei tarvi pyllybikeitä voimaantuakseen, Crew ok! Crue- just be Cruel!
Ei kannata odottaa että pettämisen uhri tulee ikinä enää luottamaan keneenkään. Se on täysin kohtuuton vaatimus, varsinkin jos sellaisen ihmisen luottamus on petetty raskaasti muillakin elämänalueilla kuin parisuhteessa. Vähän realismia kehiin.
Meillä toimii mutta on vaatinut kovasti työtä. Vasta kolmen vuoden jälkeen alkoi osoittaa oikeasti luottavansa minuun, vaikka en ole koskaan antanut aihetta epäillä. Jäljet ovat pitkät. Päivästä toiseen pitää muistaa jaksaa osoittaa, että haluan nimenomaan sinut, en valehtele, en ole eksäsi.