Minusta on tullut todella hidas. Apua? Jouduin töissä ongelmiin sen vuoksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku kysyi miten hitaus ilmenee. Laitan esimerkkejä:

-Töissä pitäisi järjestää teams-tapahtuma, jota varten pitää kontaktoida x määrä ihmisiä, sopia ja sovittaa yhteen aikataulut, suunnitella tapahtuman sisällöt, laatia diat ym, kontaktoida osa ihmisistä uudelleen ja yhteensovittaa sisällöt heidän puheenvuorojen kanssa jne. Tähän on allokoitu aikaa puoli työpäivää. Ennen sain sen siinä ajassa tehtyä ja muutkin saavat. Nyt olen niin hidas että minulla menee siihen kolme työpäivää.  Näppiksen näppäilykin on kuin hidastetusta filmistä, joten tuherran jotain sähköpostia puoli tuntia, osa aikaa menee tosin siihen että jotenkin en saa ajatuksia kasaan että mitä siihen pitikin kirjoittaa. Sitten huomaan että unohdin kysyä henkilöltä y asiaa x, joka oli olennainen aikataulujen suhteen ja joudun soittamaan hänelle perään, etsimään puhelinnumeroa jossa taas tuhrautuu vartti että sen edes löydän mistään jne.

--Töissä pitäisi kirjoittaa projektin välivaiheraportti 4 sivua. Siihen on varattu aikaa meidän prosesseissa max. kaksi tuntia. En saa millään ajatuksia kasaan että mitä siihen pitäisi kirjoittaa ja tuherran sitä koko päivän. Osaan kyllä työni ja tiedän mitä siihen pitää kirjoittaa, mutta kun alan kirjoittamaan niin ajatukset ei vain pysy yhtään kasassa ja paperille tulee yksittäisten asioiden silppua vaikka kokonaisuus on kyllä päässäni.

-Teen kotona ruokaa ja kaadan spaghettikattilasta vettä pois. Olen kuin hidastetussa filmissä kun etsin kaapista siivilää, kun kaadan sinne spaghetit ja havahdun minuutin päästä että olen siinä vain seissyt paikallani ja vedet on kaadettu pois jo aikaa sitten...

-Pitää pukea lapset lähtöä varten. Liikkeeni on vain todella hitaita kun vedän pienemmälle haalarin lahkeita ja tumppuja päälle ja pukeminen kestää ja kestää. 

Ap

Kuulostaa huolestuttavalta. Et todella ole kunnossa. Uudestaan lääkärille, ferritiini, kilppari ja lähete psykologille.

Mieti voisitteko palkata lastenhoitoapua välillä edes muutamaksi tunniksi. Et jaksa kauaa näin. Tuossa tilanteessa en olisi huolestunut enää vaan hitaudesta työtehtävissä. Luultavasti tarvitset saukkua.

Kyllähän minulle sairausloma kelpaisi, mutta kun en ole sairas. Lääkärissä kyllä todettiin, että olen väsynyt ja ylikuormittunut, mutta lääkäri sanoo että ne ei oikeuta sairauslomaan. Pari päivää voin pitää ilman saikkulappua omalla ilmoituksella toki, mutta ei sellaiset pari päivää vaikuta tässä tilanteessa mihinkään kun tämä on jatkunut jo niin pitkään. Ap

Mitä ne kilpirauhasarvot ja ferritiini näytti?

Työterveyden pitäisi olla ennaltaehkäisevää. Nyt vaan takaisin sinne ja kerrot olevasi uupunut, etkä saa mitään aikaiseksi.

Lapset ovat osa-aikahoidossa, miksi? Yritä ihmeessä saada heidät samaan päiväkotiin. Vaikka mies on yrittäjä, ei lastenhoito ja kotityöt voi jäädä yksin sinulle.

Tarvitset nyt saikkua. Jos työterveys ei sitä anna, puhu töissä niin kuin asiat on. Olisiko mahdollista saada virkavapaata vaikka puoli vuotta.

Mä myös olen sitä mieltä, että olet uupunut. Jaksat nyt joten kuten sinnitellä, mutta loppu tulee jossain vaiheessa. Sun on kerrottava tilanteesi miehellesi, yritä ottaa joku sellainen hetki, ettei hän ole valmiiksi ärtynyt. Ja sitten rehellisesti ja rauhallisesti kerrot että et pysty enää. Hänen on otettava enemmän vastuuta kotihommista. Joko hän ottaa nyt tai sitten pakolla kun tulee se aamu ettet enää pääse sängystä ylös.

Ihme työterveyslääkäri joka toteaa että olet väsynyt mutta ei anna sairauslomaa. Oma vuosien ylikuormitus sai viimeisen niitin vuosi sitten, en vain jaksanut enää. Menin työterveyteen ja en edes pystynyt kertomaan mitään kun aloin itkemään. Olin lopulta 6 viikkoa sairauslomalla ja olisin saanut pidempäänkin, mutta valitsin mennä osasairauspäivärahalla töihin. Tein 50% työaikaa noin kolme kuukautta. Pääsin myös työpsykologille useammalle käynnille ja voin nyt huomattavasti paremmin.

Kannattaa myös tarkkailla, varsinkin kotona, ettet turhaan suorita mitään ylimääräistä. Tee vain kaikkein välttämättömin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lepo ja ravitsemus ovat kunnossa, alan vaihto voisi olla paikallaan.

Ennen kuin se tulee hallitsemattomasti potkujen muodossa.

Moni polttaa itsensä loppuun.

Lepo ei ole kunnossa mutta ei ole aikaa riittävään lepoon kun in työ, pienet lapset päiväkotihakuineeen jne.

Alan vaihto vaatisi varmaan vuosien opiskelut uuteen ammattiin? Tuntuu että olen niin kuormittunut ja hidas että yksikään uusi asia ei tartu päähän. Ap

Laske ap miten paljon (vähän!) ehdit nukkua. Siinä todennäköisin syy. Tuskin ehdit nukkua 8 tuntia tai terveyden vaatimaa minimiä 6 tuntia vuorokaudessa?

Aloitus olisi voinut olla minun kirjoittamani. Olin aika lailla samassa tilanteessa kun sain lapsen.

Toipuminen jatkuvasta univelasta ajan myötä on hidasta, työnantaja ei välttämättä sitä jaksa odottaa.

Löytyisikö tukiverkkoja, joista apua lasten kuljetuksiin? Siinä kohtaa vuorokaudesta et ehdi saada unta, mutta jos siinä saisit tehtyä muut asiat (pyykki, ruoanlaitto tms. jo alkuun) niin että yön yhtenäinen uniaika toteutuisi paremmin.

Saako lasten iltatoimia hiukan aiemmaksi niin pääset aiemmin itse nukkumaan - lapset eivät pysty nukkumaan kovin aikaisin hekään, mutta jo 20 min lisä uniaikaasi päivässä tuo nyt tarvittavaa lisää lepoaikaa. Se saattaa olla aika suuri lisä jos vrk unimäärä on vähäinen.

Usein lasten kanssa voi mennä nukkuminen pätkittäiseksi, jolle ei paljoa voi. Tälläisten pätkien lisäksi täysin yhtenäistä unta tulee saada 3-4 tuntia joka vrk:ssa jotta on mahdollista pysyä tolkuissaan ja tehdä ajatustyötä.

Jaksamista!

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa että olet yksin vastuussa lapsista, oletko yh? Vai onko miehesi vastuuton vapaamatkustaja, joka ei hoida omia lapsiaan?

Mies on yrittäjä, joka on naimisissa yrityksensä kanssa. Olen paljolti yksin vastuussa lapsista koska mies on kiinni firmassaan. Ap

Voisiko/haluaisiko miehesi kantaa suuremman vastuun taloudestanne, jos sinä downshiftaat tai peräti irtisanoudut?

Rahamielessä vai? Hän on jo nyt aina töissä (yrittäjä kun on) eikä firma tuota sen enempää. Firma ei ole mikään suuri menestys ja korona on hankaloittanut tilannetta entisestään. Mutta mies on ollut yrittäjä parikymppisestä saakka, joten ei hän yhtäkkiä voi lopettaa firmaa ja siirtyä palkkatöihin, sillä hänen alalla ei ole palkkatöitä vaan kaikki tekee töitä yrittäjinä. Ap

Taloudellisessa mielessä tarkoitin.

Onko nyt niin, että perheenne talous on myös kiinni tuosta sinun kieltämättä korkeasta palkastasi?

Ehdotetut irtisanoutumiset ja muut downshiftaukset eivät ole taloudellisesti mahdollisia?

Aikamoisessa pattitilanteessa olet.

Joku ratkaisu sinun on löydettävä, alat olla jo umpikujassa.

Sinun pitäisi puhua tilanteestasi jonkun ulkopuolisen kanssa.

Yksityinen psykologi tms.

Tosin niissäkin on ihan arjesta kujalla olevia ihmisiä.

Et nyt kovin hitaalta vaikuta kun ehdit 6:ssa minuutissa lukea ja vastata tusinaan postauksia. Itse en pidä itseäni hitaana, mutta en pysty samaan.

Palkatkaa ulkopuolista apua. Ainakin viikkosiivouksen voi ulkoistaa ja lastenhoitoonkin saisi varmasti jokun nuoren viikonlopuiksi ja kesälomien alettua myös arjen askareita helpottamaan. Ostakaa valmista noutoruokaa perheelle, sitä saa vaikka marketin palvelutiskiltä.

Pystytkö rentoutumaan missään vaiheessa kotona? Vai täytyykö suorittaa terveellistä ruokaa, ulkoilua, omin avuin pärjäämistä...

Opettele alisuoriutumaan, älä ainakaan kiristä ruuvia enää tiukemmalle ja rankaise itseäsi siitä ettet jaksa. Ei ole pakko, vähemmällä pärjää, kuvittele vaikka että se on vain väliaikaista. Anna itsellesi lupa lorvia ja levätä.

Itselläni tuli tuollaista 40 v iässä vaikkei ole edes lapsia eikä paljoa kuormitusta. Esivaihdevuosioireita olivat. Nyt 46-vuotiaana olen jo tottunut asiaan ja vaihtanut vähemmän vaativaan työhön omalla alalla.