Mieheni pani minua nukkuessani:

sitten huiman viisaita kun tiedätte mitä muut saa tehdä ja mitä ei. Mikä on normaalia ja mikä ei. Olis varmaan kivaa kun saisi muiden puolesta päättää kuka saa panna ketä ja milloin.

Siihen on keinoja olemassa, laittakaa seksikammoiset kansanedustajatantoille ja muille seksin myynnin kieltäjä femakoille että väsäävät lain että nukkuvan(kin) ihmisen naiminen on kielletty.

Ehkä samalla voisi kieltää väsyneenkin ihmisen panemisen, sehän on jo melkein nukkuva.

Jos kumppanisi ei siis pidä jostain, vaikka peppupanosta, teetkö sitä hänelle silti? Siitähän tässä on kysymys. Kaikki naikoon, miten haluavat, kunhan MOLEMMAT SITÄ HALUAVAT.

olisi herätä kun huomaisi, että rouvalla on kalu suussa tai kädessä =).

Nyt vaan haaveilen tästä.

Eli parisuhteessa halujen pitää kohdata, jotta se toimii. Hyvä kun osasit sanoa sen yksinkertaisesti. Mä yritin vaikeesti :)



Jos minä haluan jotain, mitä vaimoni pitää kuvottavan ja hyväksikäyttönä, meillä ei yksinkertaisesti " synkkaa" vai miten sen sanoisi.



Jos vaimoni haluaa jotain, mitä minä pidän kuvottavana ja hyväksikäyttönä... Ihan sama juttu!



Eihän se teko tässä ole keskustelun pohjana, minulla ainakaan!

Vaan, että jos toinen HALUAA jotain, mikä toista KUVOTTAA, ero on niin iso etten voi kuvitella sitä parisuhteeseen. Toimivaan parisuhteeseen. Kysehän voi olla vaikka jalkapallosta!



-26, 33

Mun mielestä se on hyväksikäyttöä, toinen on ns. tiedottomassa tilassa. Itselleni kun kävisi niin ni sais mies huutia, lievästi sanottuna. Miksi mies edes haluaa panna toista joka nukkuu tmv? Itsekästä.

" Millaisessa parisuhteessa oikein elätte???!!! En vaan millään käsitä miten sen oman rakkaan kosketus, halu, himo, orgasmi.. jne. MITEN SE VOI TUNTUA AHDISTAVALTA? Selittäkää nyt pienelle pojalle.



Tiivistän vielä asian näin: Jos parisuhteessa voi tapahtua raiskaus, se ei ole parisuhde.



Älkää hyvät ihmiset tuhlatko elämäänne voimalla huonosti. Tämä ketju on ollut tähän mennessä koko palstan synkintä luettavaa :-( "



Parisuhteessa todellakin VOI tapahtua raiskaus. Vai onko se muka niin että kun seurustelee niin naisella on jokin velvollisuus " antaa" aina kun mies tahtoo, ja mies omistaa naisen ja saa tehdä mitä tahtoo? EI TODELLAKAAN!

Eikö teillä koskaan ole ollut tosi isoja eroja haluissa? Siis että toinen käy kuumana ja toista evvk?

Mun on tosi vaikea käsittää, että ois olemassa suhde, jossa nämä asiat menis niin, että aina on vaan kivaa yhdessä eikä mikään vaikuta seksin määrään.

Se että joskus on elämässä vaiheita, jolloin oman puolison kosketus voi tuntua inhottavalta ja ahdistavalta -se on vaan elämää. Ja jos siitä ei tee tuhotonta numeroa, niin se menee ohi. AIka älyttömältä kuulostaa idea, että erota pitäisi heti, jos SEKSI ei suju. Eiköhän se vuosia kestäneen parisuhteen ja useamman lapsen myötä ole aina välillä aika lailla hukassa koko seksi, ja sitten kun tilanteet taas seestyvät kaksin verroin kivempaa. Just siksi, että toista on kunnioitettu ja luotettu siihen, että vaikka välillä ois millasta ahdistusta sun muuta, niin rakkaus säilyy.

Vierailija:

Jos lukisit viestit kunnolla, voisit ymmärtää mistä tässä keskustellaan.

" Jos vaimoni harrastaa seksiä kanssani kun nukun, olen siitä enemmän kuin mielissäni. KOSKA RAKASTAN HÄNTÄ! Jos minä harrastan seksiä vaimoni kanssa kun hän nukkuu, ja hän kokee sen AHDISTAVANA ja KUVOTTAVANA... en mitenkään voisi uskoa, että hän rakastaa minua.

Tuossa tilanteessa olisi molemmille parempi erota, tai ainakin miettiä parisuhteen toimivuutta."

1. Katsoisitte joskus omaa napaanne kauemmas! Lue 33. Juuri siitä puhuin. Huomaatko, että arvioin asiaa sekä omalta että vaimoni kannalta?

2. Kuka tahansa tietää mitä tarkoitta raiskaus.

Puhut samassa yhteydessä raiskauksen määritelmästä rikoksena, ja toisaalta parisuhteesta.. Niinpä. Minun kantani on, että jos on edes olemassa riski raiskauksesta, kyseessä ei voi olla TOIMIVA PARISUHDE!

Aivan sama mitä tapahtuu, mutta jos toinen kokee sen raiskauksena, asiat ovat pahasti pielessä.

-26

Ei toista saa panna vaan siksi, kun itseä sattuu huvittamaan, mutta jos molemmille tuollianen nukkumisseksi on ihan ok, niin eihän se muille kuulu.



Mutta ei kukaan voi vain päättää, että MINULLA on aina oikeus harrastaa seksiä silloin kun MINUA huvittaa, kumppanista viis.

täällähän on ihan hullua porukkaa!!! Onko joku ihan käsi sydämellä sitä mieltä että on ok panna nukkuvaa (eli tiedotonta) ihmistä häneltä lupaa kysymättä? Parisuhde tai ei, niin kyse on raiskauksesta!

Jos alkaa haluttamaan ja se oma kulta nukkuu siinä vieressä, niin mitä jos heättelisi toisen hiljaa hyväilemällä ja sit molemmat vois olla mukana touhussa! Ennen kaikkea on ihmeteltävä, että kuka hullu haluaa panna nukkuvaa ihmistä? Sehän on sama kun panis nukkea. Eihän sieltä tuu mitään vastakaikua. Tällainen nukkuvaa paneva ihminen haaveilee siis luultavasti salaa ruumiin panemisesta. Yök.

N 25

Äläpä normita muiden elämää. Pariskunnat tekevät sen itse, yhdessä sovituin pelisäännöin. Äläkä huolestu. Yhteiskunta puuttuu kyllä parisuhteen sisälläkin laittomuuksiin mm väkivaltaan.

Ymmärrän, että sinulla on tästä aiheesta traumaattisia kokemuksia. Parisuhde on niin intiimi suhde, että sinun jyrkät mielipiteesi tuntuvat loukkaavilta. Emme tarvitse seksipoliisia.

Napakka ja asiallinen kommentti. Numero 59: Älä yritä olla oikeassa haukkumalla muita hulluiksi ja nekrofiileiksi. Täällä esitetään mielipiteitä, jotka lisäksi perustellaan. Sitä kutsutaan keskusteluksi.

Suhteita minulla on takana 3v, 8v, ja nyt 3v naimisissa. Lapset 1 ja 3. Onnellista parisuhdetta takana vasta viimeiset 4 vuotta, eli nykyisen vaimoni kanssa. Osaat varmaan jo arvata, miksi otan tämän asian tahtomattani vakavasti.

Vierailija:

Eikö teillä koskaan ole ollut tosi isoja eroja haluissa? Siis että toinen käy kuumana ja toista evvk?

- Halujen ajassa ja paikassa on eroja varmasti kaikilla. Mutta täällä puhutaan nyt erosta halu, himo, rakkaus VS. inho, kuvotus, hyväksikäyttö. Voiko olla enää suurempaa ristiriitaa?

Mun on tosi vaikea käsittää, että ois olemassa suhde, jossa nämä asiat menis niin, että aina on vaan kivaa yhdessä eikä mikään vaikuta seksin määrään.

- Niin on. Enkä syytä sinua siitä, koska sitä on näköjään mahdotonta selittää sinulle. Mitä tekemistä seksin määrällä on tässä? Kyllä meillä voi olla monta päivää hiljaista, mutta jos toinen haluaa, se saa aivan varmasti toisenkin haluamaan. No joo, jos toinen on vaikka kipeenä, niin enhän minäkään silloin halua.

Se että joskus on elämässä vaiheita, jolloin oman puolison kosketus voi tuntua inhottavalta ja ahdistavalta -se on vaan elämää.

- Ei ole. Minulle ei. Mikä sellainen vaihe voi olla?

Ja jos siitä ei tee tuhotonta numeroa, niin se menee ohi. AIka älyttömältä kuulostaa idea, että erota pitäisi heti, jos SEKSI ei suju.

- Mikä tahansa asia, jossa on em. ristiriita laittaa ainakin minut pohtimaan kahden ihmisen sopivuutta toisilleen. Minulla seksiin heijastuvat kaikki mahdolliset tunteet, ja se on tapa ilmaista niitä. Siksi se on tärkeää. Mutta kuten sanoin jo aiemmin, en puhu pelkästään seksistä.

Eiköhän se vuosia kestäneen parisuhteen ja useamman lapsen myötä ole aina välillä aika lailla hukassa koko seksi, ja sitten kun tilanteet taas seestyvät kaksin verroin kivempaa. Just siksi, että toista on kunnioitettu ja luotettu siihen, että vaikka välillä ois millasta ahdistusta sun muuta, niin rakkaus säilyy.

- En tiedä, kun en ole koskaan hukannut seksiä. Tietysti ongelmat työssä tai lasten kanssa aiheuttavat joskus ahdistusta. Tässä puhutaan kuitenkin ahdistuksesta, jota henkilö kokee puolisonsa teosta. Tuo ero pitää ymmärtää. En vaan ymmärrä miten voi ahdistua ihmisestä jota rakastaa!!?? En ymmärrä.

Minulle parisuhde ei ole mitään selviämistä tai joku muodollisuus. Elin pitkän parisuhteen kuvitellen olevani onnellinen, kunnes ymmärsin miettiä mitä elämällä on annettavana. Katkera voin olla vain siitä, että heräsin niin myöhään tekemään asialle jotain, ja siitä, että ymmärtääkseen asian pitää usein kokea jotain tietääkseen paremmasta.

" Parisuhteen eteen on tehtävä töitä!" Vitut! Jos joutuu tietoisesti tekemään jotain suorituksia pitääkseen itsensä ja toisen onnellisena, on punainen lanka jo hukassa.

Toivottavasti edes joku lukee ajatuksella pitkän tuotokseni. Tässä meni kuitenkin puolet lounastunnista :)

- 26, 33, 54

en ole aiemmin kommentoinut, mutta nyt on pakko.

Syytät muita siitä että arvostelevat sinun näkemystäsi ja myyvät omaansa oikeana, mutta teethän sitä itsekin.

Sinulle seksi on tärkeää ja hyvä niin, mutta muista että toiselle se paras asia suhteessa voi olla vaikka taloudellinen turva, hyvä keskustelukumppani, jne. Eli voi olla pari jonka suhde on muuten kuin taivaissa tehty ja he ovat onnellisia yhdessä mutta seksin suhteen eletään eri tahtia. Voi olla että pari on tehnyt vaikka sopimuksen että seksi haetaan muualta.

Eli minusta on kiva kuulla että sulla on suhde jonka eteen et tee töitä, onnittelut! Mutta muista että joku toinen elää suhteessa jossa tehdään töitä sen suhteen eteen. Se suhde ei välttämättä ole yhtään parempi tai huonompi kuin sinunkaan mutta se on erilainen. Että se minkä toinen henkilö kokee työksi voi olla sinulle itsestäänselvyys.

Mä ainakin omasta mielestäni teen töitä suhteen eteen, mutta koen myös että teen töitä lasteni hyväksikin. Jos eläisin yksin niin elämäni olisi aivan toisenlainen, mutta nyt olen ollut valmis joustamaan ja luopumaan joustakin omista haluistani. Osan olen tehnyt mieheni ja osan lasteni takia. Minulla on myös aikoja jolloin mieheni kosketus on inhottanut (tapahtui jotain), mutta me yhdessä selvisimme siitä kriisistä. Siihen tarvittiin paljon töitä mutta minusta se kannatti. Minä olen sitä mieltä ettei hyvää parisuhdetta kannata heti laittaa hyllylle vaikka se ajautuisikin kriisiin ja toisen kosketus inhottaisi. Mutta tämä siis minun näkemys ja se ei tarkoita että kokisin sinun suhteesi olevan väärä tai jotenkin pielessä kun te ette tee töitä.

Mutta montako kertaa minun pitää sanoa, että EN PUHU VAIN SEKSISTÄ! Mikä tahansa reaalimaailman, eettisten arvojen, jopa tärkeiden mielipiteiden räikeä ero, on minulle vieras asia kun puhutaan parisuhteesta. Tietysti yhdessäelämisen monet muut puolet ovat seksiä tärkeämpiä minullekin. Mutta tärkeää se on silti.

Kuvitellaan, että eläisin parisuhteessa kahdesta syystä: taloudellinen turva, ja keskustelukumppanuus, kuten esimerkissäsi. Vaimoni tuo rahaa taloon, mutta käyttää oman osansa siitä asioihin, jotka ällöttävät, inhottavat ja kuvottavat minua. Hän on hyvä keskustelemaan, mutta hänen arvonsa ja mielipiteensä saavat minut voimaan pahoin.

Tuon esimerkin avulla yritän taas kerran kertoa, että mielipiteeni koskee parisuhdetta yleensä - kaikkea mitä siihen kuuluu! Jos joku puolison teko aiheuttaa toiselle niin vahvoja kielteisiä tunteita kuin täällä on esitetty, tilanne on surullinen.

Syytät muita siitä että arvostelevat sinun näkemystäsi ja myyvät omaansa oikeana, mutta teethän sitä itsekin.

- Syytän? Missä? Millä tavalla myyn, jos perustelen mielipidettäni?

Harakoille meni tuo " työn tekeminen" esimerkkikin.. huoh!

Varmasti meillä tehdään työtä parisuhteen eteen, jos kysytään ulkopuolisilta. Onnellisessa parisuhteessa sitä ei vaan koe työksi, eikä sitä edes ajattele. Voitko mainita jotain esimerkkejä siitä " työstä" , jota parisuhteen eteen pitäisi tehdä?

Kyllä normaalissa aikuisten parisuhteissa on myös asioita joista voidaan olla räikeästikkin erimieltä. Ei parisuhde sitä tarkoita, että ollaan kuin kaksi marjaa. Ja parisuhteen eteen tehdään työtä niin, että yritetään kestää myös ne toien huonot puolet ja toisen erilainen maku joissakin asioissa. Idea on varmaankin se, että toisesta löytyy enemmän plus puolia kuin miinus puolia ja että niiden miinus puolien kanssa pystyy elämään.

Ei ole tainnut tuo edellinen kirjoittaja kokea viikkoa pidempää parisuhdetta :) vähän siltä kuulostaa

oho..eiku sori. onhan sitä oltu jo 4 vuotta naimisissa :) heh ja ilman mitään työtä se elämä vaan rullailee. Voi kun kiva!

lähinnä nyt tuohon työn tekemiseen.

Eli minä olen jokaisessa parisuhteessani joutunut tekemään töitä ja kyllä minusta se on työtä kun toinen puoli käskee luovuttamaan ja toinen jatkamaan.

Kerron nyt vaikka pari esimerkkiä nykyisestä suhteestani. Mieheni ei ole suomalainen ja meille on monestikin tullut kulttuurien törmäilyjä. Kyse ei ole niinkään meidän kahden ihmisen suhteesta, vaan suvun mukaan tulemisesta. Ensimmäinen iso kriisi tuli ennen naimisiin menoa kun anoppi yritti kaikin keinoin estää aikeet. Vaikka kuinka rakastan miestäni silloin mun teki mieli luovuttaa kun tiesin että anoppi tulisi mukana paketissa jos miehen nain. Mies tietysti rakastaa myös äitiään ja tämä koko soppa aiheutti sen että mieheni oli tavallaan kovassa puristuksessa ja yritti setviä asiat parempaan. Selvisimme siitä kriisistä mutta se vaati todella kovaa työtä ja arvet näkyvät vieläkin minun ja anopin välissä. Olemme myös työn takia asuneet eri maissa monta kuukautta, ja tämäkin ratkaisu toi eteen asioita joita piti työstää. Ei ollut helppoa pitää yllä suhdetta kun matkaa välillä oli yli kymmentuhatta kilometriä.

Tässä nyt oli muutama esimerkki joissa suhteen eteen piti ihan tosissaan tehdä töitä jotta se jatkui. Pieniä asioita tulee eteen jatkuvasti ja esim. seksin suhteen olemme myöskin joutuneet työstämään paljonkin. Kuitenkin mieheni on maailman ihanin ihminen, enkä häntä vaihtaisi pois. Olemme kuitenkin kaksi aivan erilaista ihmistä joiden taustat ovat niin erilaiset että se yhteiselämä ei ole aina ollut ihan kivutonta ja välillä on ollut kovin halu lopettaa koko suhde. On ollut aikoja jolloin hänen läheisyys on tuntunut ahdistavalta, mutta minä koen ne osana normaalia parisuhdetta. Eli minulle normaali suhde on sitä että välillä toinen inhottaa, mutta keskustelemalla ongelmat yhdessä ne tilanteet pystytään ratkomaan. Voi tietysti olla että olen ollut epäonnekas suhteissa, enkä ole koskaan löytänyt sitä elämäni sielunkumppania, mutta näin minä olen oppinut elämään. Tahdon sanoa että minulle on normaalia tehdä töitä hyvän suhteen eteen, mutta olen myös valmis hyväksymään sen että jollakin on suhde joka toimii itsestään. Sehän on hienoa :-)

tästä parisuhdetyöstä minkälaista palkkaa? Mää olen aina, tyhmä kun oon, tehny ihan talkoo pohjalta. Ei se sit nii tyältä tunnukkaa.