Luetellaan sinkuille neuvoksi piirteitä joihin meissä parisuhteissa eläviin on ihastuttu

Alle 50 v sain aina ensin maininnan ulkonäöstä ja kauniista pukeutumisesta. Keskustelun jälkeen lisäksi ystävällisyydestä, iloisuudesta ja vilpittömyydestä, siitä, että kanssani on helppoa ja rentoa olla ja että tuntee itsensä hyväksytyksi.

Olen sinkku siksi, ettei sopivaa miestä ole tullut vastaan.

En ole sinkku siksi, ettei kukaan kiinnostuisi minusta, etten "saisi" miestä.

Epäsopivia miehiä minulla on jo ollut, ihan liian monta. Nyt olen yksin mieluummin.

En todellakaan halua "suhteeseen", missä minua ei rakasteta ja kunnioiteta omana itsenäni.

ValoPallo kirjoitti:

Alle 50 v sain aina ensin maininnan ulkonäöstä ja kauniista pukeutumisesta. Keskustelun jälkeen lisäksi ystävällisyydestä, iloisuudesta ja vilpittömyydestä, siitä, että kanssani on helppoa ja rentoa olla ja että tuntee itsensä hyväksytyksi.

Joo, 60 vuotta viimeistään on se raja, ettei miehet kiinnostu, vaikka miten kujertelet ja hymyilet. Vaatetuksella ei enää viekoitella ketään. N se kumma, kun kypsän naisen ystävällisyys, vilpittömyys ja iloisuus ei saa värähdystä aikaan miehissä.

Voisiko siitä päätellä jotain?

Nämä "me neuvomme teitä"-trollit ovat aina yhtä 0/5

"Neuvoja" niitä kaipaamattomille...

Miksi joku kuvittelee, että kaikki saavat tai edes haluavat parisuhteen ?

Ihan kuin jotkut kuvittelisivat olevansa "parempia" ihmisiä, jos ovat parisuhteessa.

Ei voi oikeasti ajatella, että kaikki ihmiset ovat tässäkään asiassa samanlaisia.

On helppo huudella neuvoja, kun ei tiedä mitään toisen elämästä.

Ainakin ensitapaamisella puolisoni ihastui kirjahyllyyni. Tulimme kävelyn jälkeen minun luokseni teelle ja hän meni välittömästi tutkimaan kirjahyllyäni. Eli intohimo kirjallisuuteen, lukemiseen, kieliin ja tiedonhakintaan oli hänelle tärkeää.

Lisäksi tiedän hänen hakeneen puolisoa, joka olisi töissä ja riittävän vakavarainen, jotta yhteinen elämä olisi mahdollista. Vakavaraisuus ei tarkoita rikkautta vaan sitä, että pystyy osallistumaan tasapuolisesti yhteisiin harrastuksiin ja sittemmin saman katon alla yhteiseen talouteen.

Että tämmönen humblebrag terkkarilta koulumaailmasta.

En tajunnut muuta tuosta aloituksesta.

Vierailija kirjoitti:

"Neuvoja" niitä kaipaamattomille...

Miksi joku kuvittelee, että kaikki saavat tai edes haluavat parisuhteen ?

Ihan kuin jotkut kuvittelisivat olevansa "parempia" ihmisiä, jos ovat parisuhteessa.

Ei voi oikeasti ajatella, että kaikki ihmiset ovat tässäkään asiassa samanlaisia.

On helppo huudella neuvoja, kun ei tiedä mitään toisen elämästä.

Luin avauksen aika huolimattomasti mutta itse kyllä ajattelin, että tässä haetaan vastapainoa niille ketjuille, joissa kuvitellaan että kiinnostavuus = pituus, hiustenväri, status ja varakkuus tai hoikkuus, hiustenpituus, naisellisuus ja tyyli

Ihanko oikeasti joku tosissaan vielä kuvittelee, että kaikki sinkut haluavat parisuhteen ? 

Yhä vain tämä sama neuvo jokaikiselle: ulkonäkö ratkaisee. Siihen ihastutaan ja perustetaan niin paljon asioita jopa parisuhteen ulkopuolella.

Kai ymmärrät, että iso osa sinkuista on joskus ollut parisuhteessa, ja valtaosa kaltaisistasi 24v parisuhteessa elävistä tulee vielä jonain päivänä olemaan sinkkuja..? Piirteistä viis, kyllä se parisuhteeseen päätyminen ja siinä pysyminen on niin monen asian summa, ettei se mistään yhdestä piirteestä ole kiinni.

Tämä olisi voinut olla ihan hauska hyvänmielen ketju, jos heti otsikossa ei olisi ollut niin ylimielinen lähestyminen asiaan...

Vierailija kirjoitti:

Ihanko oikeasti joku tosissaan vielä kuvittelee, että kaikki sinkut haluavat parisuhteen ? 

Ei varmaan ihmiset käytä aikaa tuollaisen kuvitteluun, mutta yleensä henkisesti tasapainossa olevat ihmiset haluavat jonkinlaista kontaktia johonkin sukupuoleen. Traumat ja kelpaamattomuus aiheuttavat 95 prosenttia tapauksista, ettei joku halua parisuhdetta. En ainakaan itse ole törmännyt ulkomaailmassa yhteenkään ihmiseen, jotka olisivat traumavapaasti yksin koko elämänsä.

Isot huulet. Nostan tämän esiin siksi, koska olin pikkulapsesta asti hävennyt kyseistä ulkonäköpiirrettä itsessäni, kunnes nykyinen mieheni nosti spontaanisti esiin miten tykkää siitä.

Vaimo ja eräs työtoveri ovat sanoneet, että olen hauska mies. Ei seksi- eikä henkilöön käyviä juttuja, vaan muuta, harmitonta hauskaa.

Tietysti ulkonäössä oli piirteitä, jotka ovat vaimoa miellyttäneet.

Kaikille ei voi olla mieliksi. Kaikki eivät pidä minusta. Mutta eipä ole tarviskaan.

Vierailija kirjoitti:

ValoPallo kirjoitti:

Alle 50 v sain aina ensin maininnan ulkonäöstä ja kauniista pukeutumisesta. Keskustelun jälkeen lisäksi ystävällisyydestä, iloisuudesta ja vilpittömyydestä, siitä, että kanssani on helppoa ja rentoa olla ja että tuntee itsensä hyväksytyksi.

Joo, 60 vuotta viimeistään on se raja, ettei miehet kiinnostu, vaikka miten kujertelet ja hymyilet. Vaatetuksella ei enää viekoitella ketään. N se kumma, kun kypsän naisen ystävällisyys, vilpittömyys ja iloisuus ei saa värähdystä aikaan miehissä.

Voisiko siitä päätellä jotain?

Niin no. Olen naimisissa ja tällä hetkellä todella tiiviisti oman kumppanini kanssa, joten en tiedä, eikä kiinnosta onko vielä vientiä muihin suuntiin. En siis ole ollut etenkään nyt korona-aikaan erityisesti ollut iloista vilpittömyyttäni jakelemassa muille kuin miehelleni. Tiedän täysin, että ulkonäkö helpottaa asioiden sujumista. Nykyisin tuntemattomat miehet toki avaavat ovia ja tarjoavat istuimensa ym. mutta oletan automaattisesti sen johtuvan tyylistäni. Mitä halusit viestilläsi kertoa?

Ulkonäkö. Ei miehiä muu kiinnosta.

Kuvitteletko sinä aloittaja ihan tosissasi, että kaikkien sinkkujen ongelma on se, että me ei ns. saada ketään? Siis ihan ketä vain? Joku pitäis nyt saada, heiiiiii!

Olen ihan näihin päiviin asti potkinut yrittäjiä lahkeesta, tosin nyt viisikymppisenä on ikä ja korona vähän verottanut. Ei se juttu ole ottaa tuosta nyt ketä vaan jos aikoo pitkään parisuhteseen. Ja mitä tajuamista tuossa sinkkuudessa on? Normaali elämänvaihe. Onko joku pyytänyt neuvoja, ja haluatko että sinua tullaan neuvomaan yksityisasioissasi kysymättä?

Olet siis iältäsi 24 v. terkka. Mitä tuo liittyy mihinkään? Paitsi että hävettää, olen hoitoalalla itsekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihanko oikeasti joku tosissaan vielä kuvittelee, että kaikki sinkut haluavat parisuhteen ? 

Ei varmaan ihmiset käytä aikaa tuollaisen kuvitteluun, mutta yleensä henkisesti tasapainossa olevat ihmiset haluavat jonkinlaista kontaktia johonkin sukupuoleen. Traumat ja kelpaamattomuus aiheuttavat 95 prosenttia tapauksista, ettei joku halua parisuhdetta. En ainakaan itse ole törmännyt ulkomaailmassa yhteenkään ihmiseen, jotka olisivat traumavapaasti yksin koko elämänsä.

Sulla on pyllyssäs trauma ja mutsis oli kun sua teki.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin ensitapaamisella puolisoni ihastui kirjahyllyyni. Tulimme kävelyn jälkeen minun luokseni teelle ja hän meni välittömästi tutkimaan kirjahyllyäni. Eli intohimo kirjallisuuteen, lukemiseen, kieliin ja tiedonhakintaan oli hänelle tärkeää.

Lisäksi tiedän hänen hakeneen puolisoa, joka olisi töissä ja riittävän vakavarainen, jotta yhteinen elämä olisi mahdollista. Vakavaraisuus ei tarkoita rikkautta vaan sitä, että pystyy osallistumaan tasapuolisesti yhteisiin harrastuksiin ja sittemmin saman katon alla yhteiseen talouteen.

Eka lauseen luettuani kuvittelin hänen olevan objektiseksuaali.

Vierailija kirjoitti:

Kai ymmärrät, että iso osa sinkuista on joskus ollut parisuhteessa, ja valtaosa kaltaisistasi 24v parisuhteessa elävistä tulee vielä jonain päivänä olemaan sinkkuja..? Piirteistä viis, kyllä se parisuhteeseen päätyminen ja siinä pysyminen on niin monen asian summa, ettei se mistään yhdestä piirteestä ole kiinni.

Tämä olisi voinut olla ihan hauska hyvänmielen ketju, jos heti otsikossa ei olisi ollut niin ylimielinen lähestyminen asiaan...

Jep, pikkuisen eri lähestymistapa olisi tehnyt tästä ketjusta aivan erilaisen. "Mihin piirteeseen puolisosi sinussa ihastui?" olisi ollut paljon piristävämpi ja ennen kaikkea ketään leimaamaton. Mutta kai sinkkujen päällepäsmäröinti on sitten joillekin sitä hyvän mielen toimintaa.