Miksi lapset ja nuoret voivat niin pahoin tänä päivänä?
Aloitin keskustelun pari päivää sitten, mutta jostain syystä se oli poistettu, enkä ehtinyt lukea vastauksia..
Toiset oli sitä mieltä, että vanhemmat eivät halua viettää heidän kanssaan aikaa. Ketään ei kiinnosta mitä lapselle kuuluu.
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Näin 2 alle 4 vuotiaan koti-isänä olen ihmetellyt, että mitä te muut koti-vanhemmat teette koko päivän.
Todella vähän näkyy lapsia ulkona, ja jos sitten vaivaudutaan viemään se "kakara" sinne leikkipuistoon, niin siellä ollaan max 30 min ja äiti / isä räplää puhelinta penkillä ja lapsi yrittää saada huomiota.
Meidänkin rapussa 2 perhettä, jotka eivät koskaan ulkoile / tee mitään, hirveä riehuminen kuuluu rappuun asti joka päivä.Itse vien lapset joka päivä ( paitsi todella paskat kelit ) ulos 2 kertaa, aamupäivästä ja iltapäivästä, tehdään kunnon retkiä päivittäin eri paikkoihin, ja tutkitaam yhdessä uutta ja ihmeellistä.
Leivotaan porukalla ( joo tulee sotkua, mutta entä sitten ? ), maalataan, askarellaan, ja ylipäätä touhutaan yhdessä.
Tuntuu että nykyään se on koko päivä vain pädistä sisältöä lapsille, monesti tulee vaunuissa vastaan 2-3 vuotias joka tuijottaa youtubea silmät ristissä ( mitä vttua !? ).
Onko vanhemmat enää läsnä ?
Tästä on jo aikaa, mutta itse muistan kun leikki-ikäisen äitinä ei ollut ketään kavereita lapselle. Kerhokaverit olivat menneet päiväkotiin. Puistossa ei ketään, viereisen kerrostalon pihassa oli lapsia, mutta sieltä vihjastiin vanhempien taholta, että talon leikkipaikka on vain siinä asuvien lasten käytössä. Olimme siinä olleet joskus leikkimässä, kun lapseton kaverini asui kys.talossa ja lapsi ihan kivasti leikki muiden kanssa. Toki ulkoiltiin kahdestaan, mutta vähän aikaa lapsi oli virikehoidossakin kun oli niin vaikea järjestää ikäistään seuraa. Tämä ilmapiiri on joissain paikoissa tosi epäsosiaalinen.
Koulussa ope ei ole enää auktoriteetti, niin kuin aiemmille polville.
Osittain syy on opettajien koulutuksessa.
Vierailija kirjoitti:
No kun katselee heidän vanhempiaan, niin en yhtään ihmettele...
Varsinkin äitien itsekkyys ja omien tarepeiden metsästys ja osittain niiden luominenkin.
Feminismipohjalta.
No just nyt ainakin koronarajoitukset kohdistuvat liikaa nuoriin. Aikuiset eivät ymmärrä nuorten elämää, enkä tajua miksi, koska olemmehan me kaikki olleet nuoria joskus, vai eikö aikuiset enää muista millaista oli olla nuori. Me aikuiset voimme kököttää mökissämme vaikka kolme vuotta, mutta nuoren elämässä puolikin vuotta on ihan hirveän pitkä aika.
Vierailija kirjoitti:
Suurin syy on huono ravinto. Jopa suosituksissa kehotetaan syömään ravinnotonta ruokaa. Aivot toimii ruualla, ei pelkästään "kasvatuksella"
Oliko ennen sitten hyvää ravintoa? Olin 90-luvulla lapsi ja yleensä ruoka oli jotain perunaa ja kastiketta, leipää voita päällä ja maitoa. Kasviksien syöntiä ei mitenkään erityisesti painotettu ja jälkkäriäkin jos oli niin jotain pannukakkua ja hilloa tai muuta ravinnotonta. Lisäaineita kai oli sentään vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun katselee heidän vanhempiaan, niin en yhtään ihmettele...
Kuka ne vanhemmat on kasvattanut?
Ihan ok vanhemmat. Itse tuhonneet taustansa somepaskaan ja muuhun itsekkyyteen. Kaunis nimike on "oman ajan ottaminen".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun katselee heidän vanhempiaan, niin en yhtään ihmettele...
Varsinkin äitien itsekkyys ja omien tarepeiden metsästys ja osittain niiden luominenkin.
Feminismipohjalta.
Ainahan naiset ovat uhranneet perheen eteen paljon enemmän kuin miehet. Turhaan naisia syytät.
Tästä on puhuttu jo vähintään pari vuosikymmentä. Ei se siitä muutu. Osa voi erittäin hyvin ja osa voi huonommin. Elämä on kovaa.
Olen aiemminkin monessa yhteydessä todennut, että kilpailu on kaiken pahan takana. Kaikki mitä teemme, on kilpailua menestyksestä. Oli se sitten koulunumeroita, opiskelupaikkoja, työpaikkoja, palkkoja, kaveriporukoita, deittikumppaneita jne. Aina pitää pärjätä jossain määrin kilpailussa ja siinä mikä on vallitseva taso.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun katselee heidän vanhempiaan, niin en yhtään ihmettele...
Varsinkin äitien itsekkyys ja omien tarepeiden metsästys ja osittain niiden luominenkin.
Feminismipohjalta.
Ainahan naiset ovat uhranneet perheen eteen paljon enemmän kuin miehet. Turhaan naisia syytät.
Niin. Aina ennen. Mihin se aika nyt menee? Someen, töihin ja "itsensä toteuttamiseen".
Käyttäjä2108 kirjoitti:
Yh vanhemmat. Rikkonaiset kodit.
Ei yksi vanhempi voi antaa lapselle /lapsille samaa kuin 2 vanhempaa. raskas työ ,huoli taloudesta ym vaikuttaa koko perheeseen.
Eivät todellisuudessa voi erityisen pahoin.
Nykyään yhä useammat lapset ja nuoret voivat paremmin kuin koskaan ennen.
Sitten on pieni vähemmistö, joka voi huonosti.
Käsitys, että lapset ja nuoret voisivat huonosti on median aikaansaama, sama kuin ihmisten luulo, että nykyään olisi enemmän murh1@ kuin ennen, vaikka niiden määrä on jatkuvasti vähentynyt.
Vierailija kirjoitti:
No just nyt ainakin koronarajoitukset kohdistuvat liikaa nuoriin. Aikuiset eivät ymmärrä nuorten elämää, enkä tajua miksi, koska olemmehan me kaikki olleet nuoria joskus, vai eikö aikuiset enää muista millaista oli olla nuori. Me aikuiset voimme kököttää mökissämme vaikka kolme vuotta, mutta nuoren elämässä puolikin vuotta on ihan hirveän pitkä aika.
Tämäkin on harhaluulo.
Lapset ja nuoret tutkitusti eivät kärsi koronarajoituksiata, vaan koronasta. Pelkäävät tartuntaa ja tartuttavansa läheisiään. Asiaa on tutkittu monessa maassa ja tämä on yksiselitteinen fakta. Mediassa on paljon maallikkojen höpöhöpöä tuosta nuorten kärsimyksestä rajoituksista, mutta sille ei ole todellisuuspohjaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin syy on huono ravinto. Jopa suosituksissa kehotetaan syömään ravinnotonta ruokaa. Aivot toimii ruualla, ei pelkästään "kasvatuksella"
Oliko ennen sitten hyvää ravintoa? Olin 90-luvulla lapsi ja yleensä ruoka oli jotain perunaa ja kastiketta, leipää voita päällä ja maitoa. Kasviksien syöntiä ei mitenkään erityisesti painotettu ja jälkkäriäkin jos oli niin jotain pannukakkua ja hilloa tai muuta ravinnotonta. Lisäaineita kai oli sentään vähemmän.
Se ruoka oli oikeaa ruokaa, leivällä voita, ei margariinia. Maitotuotteet rasvoineen päivineen. Kasvikset olivat yksi osa ruuasta, mutta ei suinkaan pääosa.
Pannari ei muuten ole millään lailla ravinnotonta, siinähän on maitoa, kananmunaa ja voita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin syy on huono ravinto. Jopa suosituksissa kehotetaan syömään ravinnotonta ruokaa. Aivot toimii ruualla, ei pelkästään "kasvatuksella"
Oliko ennen sitten hyvää ravintoa? Olin 90-luvulla lapsi ja yleensä ruoka oli jotain perunaa ja kastiketta, leipää voita päällä ja maitoa. Kasviksien syöntiä ei mitenkään erityisesti painotettu ja jälkkäriäkin jos oli niin jotain pannukakkua ja hilloa tai muuta ravinnotonta. Lisäaineita kai oli sentään vähemmän.
Se ruoka oli oikeaa ruokaa, leivällä voita, ei margariinia. Maitotuotteet rasvoineen päivineen. Kasvikset olivat yksi osa ruuasta, mutta ei suinkaan pääosa.
Pannari ei muuten ole millään lailla ravinnotonta, siinähän on maitoa, kananmunaa ja voita.
Okei. Kyllä minä muistan 90-luvulta lähinnä kaakaon, Kellog's Frostiesit ja meetvurstisämpylät suolakurkulla. Margariinia otettiin koulussakin pienissä napeissa ja maitokoneesta rasvatonta maitoa. Pahoinvointia niistä ei tullut, mutta kiusaamisesta ja sosiaalisesta eristämisestä tuli. Jo 90-luvulla siis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin syy on huono ravinto. Jopa suosituksissa kehotetaan syömään ravinnotonta ruokaa. Aivot toimii ruualla, ei pelkästään "kasvatuksella"
Oliko ennen sitten hyvää ravintoa? Olin 90-luvulla lapsi ja yleensä ruoka oli jotain perunaa ja kastiketta, leipää voita päällä ja maitoa. Kasviksien syöntiä ei mitenkään erityisesti painotettu ja jälkkäriäkin jos oli niin jotain pannukakkua ja hilloa tai muuta ravinnotonta. Lisäaineita kai oli sentään vähemmän.
Se ruoka oli oikeaa ruokaa, leivällä voita, ei margariinia. Maitotuotteet rasvoineen päivineen. Kasvikset olivat yksi osa ruuasta, mutta ei suinkaan pääosa.
Pannari ei muuten ole millään lailla ravinnotonta, siinähän on maitoa, kananmunaa ja voita.
Koulussa oli kevytmaitoa ja kotona rasvatonta kun äiti parka laihdutti, ja rasvahan oli pannassa. Voimariinia meillä käytettiin. Peruna on ihan ok ruokaa kyllä mielestäni edelleen, mutta enimmäkseen se ruokavalio silloin sisälsi hiilihydaattia, uskottiin että niin pitääkin olla.
Käyttäjä2108 kirjoitti:
Käyttäjä2108 kirjoitti:
Yh vanhemmat. Rikkonaiset kodit.
Ei yksi vanhempi voi antaa lapselle /lapsille samaa kuin 2 vanhempaa. raskas työ ,huoli taloudesta ym vaikuttaa koko perheeseen.
Kaksi hyvää vanhempaa on parempi kuin yksi hyvä, mutta yksi hyvä on parempi kuin yksi hyvä + yksi huono yhdessä. Perhettä on turha pitää yhdessä väkisin, se ei pelasta kasvatusta.
Työttömyys on suurin ongelma, ei ehkä kouluikäisillä mutta nyt parikymppisillä ja hieman sitä nuoremmilla. Töitä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi kaikille ja sitten ei niihin töihin pääse, jos ei ole työkokemusta tai sitten saa tyytyä johonkin vuokrafirman nollatuntisoppariin. Ennen pääsi kaikki vaikka lapion varteen, jos ei muualle ja sillä palkalla sai leivän pöytään.
Työttömyys ei vaan aiheuta rahan puutetta, vaan paljon sosiaalisia ongelmia ja syrjäytymistä. Ihmiselle on myös luontaista tehdä jotain yhteiskunnan/yhteisön eteen ja työtön jo voi masentua pelkästään siitä, että on "hyödytön" yhteiskunnan silmissä.
Työttömyys on myös hirveä noidankehä, koska mitä pitempään työttömänä olet, niin sitä huonommin tulet tulevaisuudessakin työllistymään.
Liian kovat suorituspaineet liian varhaisessa iässä. Etenkin nuoret kaipaavat myös aitoa vapaa-aikaa, jolloin saa vain olla rauhassa ja levätä. Myös: hallitsematon koulukiusaaminen ja syrjintä, mitä liian suuret ryhmäkoot lisäävät.
Näköharha.
Lapset ja nuoret voivat todella huonosti 90-luvun laman aikaan, 60-80-luvun avainkaulalapsina. Saati ennen sitä, jolloin vakavakin pahoinpitely oli kurituskeinona usein arkipäivää.
Joillakin ehkä näin, mutta joillakin myös päin vastoin. Ei saada koskaan sitä mitä halutaan. Vanhemmat ei jaksa järjestää juhlia tai tuoda mitään ekstraa arkeen. Lapsi kokee itsensä arvottomaksi. Varsinkin sen rinnalla mitä mediasta näkee.