En jaksa enää alati riitelevää kaveripariskuntaa, jätän vastedes kutsumatta heitä minnekään

Kesällä kun oltiin mökillä, niin nämä vaan riitelivät. Kaikki muut oli ahdistuneina siinä, fiilis pilalla. Mutta silti eivät tajua erota, vaikka ei ole edes lapsia.

Onko muilla kokemuksia vastaavasta?

Auts. Oikea päätös, riitapukarit ovat yhtä pahoja tunnelman pilaajia kuin rähinäviinan vetäjätkin. Luultavasti molemmilla on se uskomus, että riitely kuuluu parisuhteeseen eivätkä älyä, että silläkin on rajansa.

Hyvä. Kumpi aloittaa aina riidan?

Kutsumatta jättäminen on tietysti oikea ratkaisu. Se toki katkeroittaa toisen osapuolen, mutta semmoista se on. Olen itse ollut tällaisen riitelevän pariskunnan toinen osapuoli ja lopulta meidät jätettiin kutsumatta. Loukkaannuin siitä aikanaan todella pahasti, mutta olihan se parisuhde ihan vinoutunut, että varmaan oli muilta ihan oikea ratkaisu. Sitä ei vaan itse enää tajua miltä se näyttää ulospäin, kun on tottunut siihen jatkuvaan tappeluun. Säälittäväähän se on kun kaksi toisilleen sopimatonta ihmistä yrittää väkisin, mutta kumpikaan ei osaa luovuttaa ajoissa, vaikka kaikki on vaikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä. Kumpi aloittaa aina riidan?

Pariskunnan nainen. Mies on enemmän passiivinen, mutta menettää sitten hermonsa ja vääntö alkaa. Jos nyt olen ihan rehellinen, niin ottaisin tuon miehen sinne mieluummin yksin, koska hän on mukava seuramies ja kiva muutenkin. Näin ajattelee muutkin, mutta sehän ei tietysti ole mahdollista.

ap

Tuo on hyvä idea, ehkä he myös itse alkaa ymmärtää että riitelevät liikaa kun edes ystävät halua nähdä.

Samanlainen pariskunta kuului tuttavapiiriini. Aina jokaisessa juhlassa, illanistujaisissa tai mökkireissulla ollessa, he rupesivat ensin nälvimään toisiaan ja lopuksi olisi nyrkit heiluneet, elleivät toiset olisi menneet väliin. Rasittavaa ja tunnelma aina pilalla. Kysyin toiselta heistä, miksi eivät eroa, niin vastaus oli, ettei saa ehkä enää niin hyvännäköistä puolisoa. Kysyinkin, että miten olisi parempikäytöksinen? Kerrankin ajoivat toisiaan takaa kirkon ympäri keskellä yötä ja huusivat niin, että lähinaapurit (minä mukaanlukien) heräsivät. Muutin itse pois paikkakunnalta, etten tiedä jatkosta mitään. Tämä tapahtui 1980-90 -lukujen vaihteessa.

Ja jos alkavat kyselemään, miksi eivät heitä ei ole minnekkään kutsuttu, kannattaa suoraan sanoa, että heidän ainainen riitelynsä ei ole mukavaa kuunneltavaa muille.