Lue keskustelun säännöt.
Raisa 35v. nousi duunariperheestä akateemiseksi. Kärjistävää ja yleistävää, miksi?
02.04.2021 |
https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/3a61e7b0-d7e3-4ea4-a7fd-5941…
Hyvin on opiskelut sujuneet, sehän on vain hienoa. En silti ymmärrä tätä yleistystä yhä tänä päivänä, kuinka nyt ollaan eri piireistä ja vain osalla mahikset päästä ns. piireihin. Hän puhuu, kuinka ei tohtinut hakea parempaan lukioonkaan, vaikka ka oli hyvä. Jne jne...lisää itse artikkelissa. Itse olen opettajaperheessä kasvanut eli minulla on keskiluokkaiset lähtökohdat, ei ns. duunaritaustaa. Opiskelin itse myös samaiseen ammattiin, kuten vanhempanikin. Siihen aikaan ei ollut tosin kenenkään kohdalla muotia hakea "huippulukioihin" tai lähteä asumaan lukion takia johonkin. Ihan siihen lähilukioon mentiin, koska se oli tapana. Ka oli minullakin 9,3 ja siitä huolimatta lähin kelpasi. Ei ollut mikään luokkakysymys. Yliopisto-opinnoissa meitä oli ystäväporukassa todella eri taustoista, sehän nyt on selvääkin selvempää, että näin on. Ei se ollut mikään juttu, eikä kukaan edes ajatellut selvittää jokaista sukulaista ja heidän ammattiaan. Mitä nyt joku kertoi ohimennen ja kaikki oli yksinomaan hienoa. Ei minkäänlaista akateemista erottelua ilmennyt koko opiskeluaikanani. Tosin opiskelin Jyväskylän yliopistossa, se oli ainakin minulle loistava opinahjo. Jutussa Raisa halusi vaihtaa Helsinkiin, josko se vaikuttaa tässä nyt enemmän kuin "akateemisuus" noin yleensä. Vähän vierastan tuon termin käyttöä, en korosta olevani, se ei näy arjessani. En myöskään allekirjoita sitä, että koulutetuista vanhemmista syntyy koulutettuja lapsia. Olen sekä omalla kohdallani että ystävieni kohdalla todistamassa, kuinka eri tavoin tämä voikaan mennä. Meidän omalla jälkikasvullamme painottuu ammatillinen puoli, kun taas ammatillisesti koulutetuilla tutuillamme lähtee nuoria yliopistoon tai amk:eaan. Tämä erottelu, mitä Raisa tekee, on hänen oma subjektiivinen kokemuksensa. Asioita ei kannata yleistää kuitenkaan liiaksi, koska monen totuus ja kokemus on kuitenkin ihan iloisen päinvastainen. On turha ylläpitää kynsin ja hampain vanhoja raja-aitoja. Vieläpä ihan itse.
Kommentit (863)
Vierailija kirjoitti:
Onhan ne luokat Suomessa iso juttu. Osa on ensimmäisiä suvustaan jotka valmistuvat lukiosta ja yliopistosta. Tän hoksaa jo monesta sisustuslehdestä, jotkut remppaa jotain useamman sadan tonnin asuntoa ja sanovat että sisustettiin halvalla, koska haettiin suvun kartanolta/ suvun huvilalta vanha artekin pöytä jne.
Kaikilla ei ole tollaista sukujen huviloita ja varsinkaan niitä vanhojen sukulaisten perintöhuonekaluja. Se että on kotoaan saanut mukaansa sängyn ja ehkä käytetty Ikeassa ostamassa muutama huonekalu, on aika normaalia elämää monelle.
Muistan eräässä keskustelussa facebookissa kuinka ihmiset pohti mihin saivat kuolleen sukulaisen tavaroita mahtumaan, eräs siellä sanoi ettei missään nimessä saa heittää tavaroita pois. Osa yritti sit sanoa että ei ole rahaa vuokrata varastoa ja asuntokin pieni. Niin tämä useamman sukupolven akateeminen sitten oikein kertoi että ei hänkään ollut rikas, he olivat siirtäneet kaupunkiasunnosta omia huonekalujaan huvilalle ja heidän kaupunkiasunnon kirjastohuoneensa oli ollut pari vuotta täydempi.
Henkilö ei nähnyt mitään eroa omaan tilanteeseensa ja sellaisen ihmisen jolla ei ollut rahaa maksaa vuokravarastosta. Syytteli vain muita kun hankkiudutaan eroon sukulaisten tavaroista, ihanko ne tosiaan sitten ne köyhän sukulaisenkaan tavarat olisivat semmoisia joita kannattaisi säilöä.
Mitä satuilua tämä nyt on?
Akateemisen normielämä ei ole tuonne päinkään.
Suurin osa rikkaistakin (omaisuutta kymmenien miljoonien eurojen edestä) ymmärtää ihan hyvin ettei kaikilla ole mitään huvilaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja ja ketjuun kirjoittaneet ovat tyypillisiä syntyperäisiä keskiluokan edustajia: ollaan vakuuttuneita siitä, että kaikilla on samat mahdollisuudet ja pidetään omaa kokemusta edustavana esimerkkinä. Se, että itse sattuu tuntemaan pari duunaritaustaista korkeasti koulutettua kaveria, todistaa, että mitään esteitä yhteiskunnallisen nousun tiellä ei ole.
Minulla on hyvin samanlainen tausta Mattilan kanssa ja pystyn samaistumaan täysin hänen kokemuksiinsa. Olen ollut usein tilanteessa, jossa joku yhteiskunnallisesti hyvässä asemassa olevaan perheeseen syntynyt opiskelukaverini esittää jonkin kommentin ikään kuin kyseessä olisi kaikille tuttu asia. Minä en esimerkiksi tiennyt, kuinka yliopistossa pitäisi puhutella opettajia ja professoreita, tai kun työssäni tuli vastaan ensimmäisiä edustustilaisuuksia, en tiennyt, kuinka käyttäytyä tai pukeutua.
On olemassa tilastotietoa siitä, miten perhetausta vaikuttaa koulutus- ja ammattivalintoihin. Lapsi, jonka vanhemmilla on korkeakoulututkinto, hankkii sellaisen neljä kertaa todennäköisemmin kuin sellainen, jonka vanhemmat ovat matalammin koulutettuja.
Tämä voisi olla omasta suustani. Tasan sama kokemus.
Miten yliopiston professoria sitten pitää puhutella? :D "Arvoisa professori Miettinen, saanko puhutella teitä hetken?" :D
Vierailija kirjoitti:
”Odota, kysyn mun lääkäriystävältä”
Myötähäpeä, miten aikuinen ihminen voi olla noin lapsellinen, että nostattaa omaa egoaan ystävänsä ammatilla tai ystäväpiirillään? Hyvin näkyy miten se nuoruus on pidentynyt. Tuo juttuhan kuin teinitytön päiväkirjasta kopioitu.
Klassinen "kympin tyttö".
Koko ego on rakennettu arvosanojen, tutkinnon ja parempien piirien ympärille.
Äitini on perheestä, jossa isä oli tilapaäistöillä elävä rakennusmies/sekatyömies (pääsi lopulta kaupungille , isoäitini oli toimistoapulainen. Kummankin koulutus oli jäänyt kansakouluun, isoäiti oli käynyt lisäksi jonkun muutaman viikon toimistokurssin. Äiti, nyt 60 v, on yhteiskuntatieteiden maisteri, äidin kahdesta veljestä toinen on diplomi-insinööri ja toinen lakimies. Ovat kotoisin Itä-Suomen pieneltä muuttotappiopaikkakunnalta. Ei tämän lahtelaisen sosiaalinen nousu ole tavatonta. Se on yleensä tapahtunut jo edellisen tai sitä edellisen sukupolven aikoihin.
Isäni on myös FM ja sukuhaaransa ensimmäinen yliopistokoulutuksen saanut. Hänen isänsä oli kotikuntansa ensimmäinen opistoinsinööri ja isoisoisän (s. 1897) taival alkoi huutolaisena ja renkinä. Kuoli vuonna 1961 kohtalaisen vauraana maanviljelijänä.
Vierailija kirjoitti:
Naisille tämä ajatus sosiaaliluokista ja parempiin piireihin pääsemisestä tuntuu olevan todella tärkeä.
Mikään ei ole niin tärkeää kuin kirjoittaa mihin tahansa keskusteluketjuun yleistävä ja provosoiva mutuväittämä naisista. No, on tämä parempi kuin se yhtä tavallinen sukupuolinen härintäprovo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt on jo toimittajasukupolvea joka on elänyt niin tiiviisti luokkayhteiskuntamaiden kulttuurin syleilyssä että kotimaata tuskin tunnetaan. On myös helppoa versioida maailman median juttuja vaikka ne eivät yhtään istuisi Suomen oloihin. Tätä luokkayhteiskuntatuputusta näkee valitettavan usein.
Näillä pohjustetaan ilmapiiriä myötämieliseksi positiiviselle syrjinnälle koulutus- ja työpaikkoja jaettaessa. Kukapa vastustaisi epäreiluksi tiedetyn järjestelmän romuttamista? Kuitenkin pohjimmaisena tärkeysjärjestyksessä tulevat olemaan duunaritaustaiset enemmistöväestön edustajat.
Vierailija kirjoitti:
Äitini on perheestä, jossa isä oli tilapaäistöillä elävä rakennusmies/sekatyömies (pääsi lopulta kaupungille , isoäitini oli toimistoapulainen. Kummankin koulutus oli jäänyt kansakouluun, isoäiti oli käynyt lisäksi jonkun muutaman viikon toimistokurssin. Äiti, nyt 60 v, on yhteiskuntatieteiden maisteri, äidin kahdesta veljestä toinen on diplomi-insinööri ja toinen lakimies. Ovat kotoisin Itä-Suomen pieneltä muuttotappiopaikkakunnalta. Ei tämän lahtelaisen sosiaalinen nousu ole tavatonta. Se on yleensä tapahtunut jo edellisen tai sitä edellisen sukupolven aikoihin.
Isäni on myös FM ja sukuhaaransa ensimmäinen yliopistokoulutuksen saanut. Hänen isänsä oli kotikuntansa ensimmäinen opistoinsinööri ja isoisoisän (s. 1897) taival alkoi huutolaisena ja renkinä. Kuoli vuonna 1961 kohtalaisen vauraana maanviljelijänä.
Kyllä tämäkin juttu on muutaman vuosikymmenen myöhässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis ihan kiva, mutta eihän siinä ole mitään erikoista ollut enää vuosikymmeniin. Meidän suvussa on runsaasti pitkälle koulutettuja ihmisiä, professori, pääjohtaja (ekonomi), rehtori, jne. ja ihan ollaan duunareiden jälkeläisiä ja ollaan pääasiassa 50- 60-luvulla syntyneitä. Missä kuplassa nykyihmiset elää? Tuollaista lehtijuttua ei olisi 80-luvulla tehty, kun oli niin yleistä lähteä yliopistoon jos älli riitti, taustoista täysin riippumatta.
Ajat on muuttuneet, enää mahdollisuudet eivät ole samat kuin 50-ja 60-luvuilla syntyneillä.
Millä tavalla ei ole. Kolmekymppinen pääministeri on perheensä ensimmäinen akateeminen. Mikä ovi on sulkeutunut sen jälkeen kun hän valmistui?
50- ja 60-luvulla syntyneet kävi yliopistoon päästäkseen maksullisen oppikoulun. Vain pieni osa pääsi vapaaoppilaaksi. Nykyisin mahdollisuudet on paljon paremmat.
Minä olen käynyt maksuttoman peruskoulun, kuten myös mieheni. Mieheni syntynyt 1963 on pohjois-Suomesta ja minä Keski-suomesta, olen vuoden nuorempi. Olemme ns. kokeiluikäryhmää, 1966 syntyneet ovat käyneet peruskoulun jo koko Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Onhan ne luokat Suomessa iso juttu. Osa on ensimmäisiä suvustaan jotka valmistuvat lukiosta ja yliopistosta. Tän hoksaa jo monesta sisustuslehdestä, jotkut remppaa jotain useamman sadan tonnin asuntoa ja sanovat että sisustettiin halvalla, koska haettiin suvun kartanolta/ suvun huvilalta vanha artekin pöytä jne.
Kaikilla ei ole tollaista sukujen huviloita ja varsinkaan niitä vanhojen sukulaisten perintöhuonekaluja. Se että on kotoaan saanut mukaansa sängyn ja ehkä käytetty Ikeassa ostamassa muutama huonekalu, on aika normaalia elämää monelle.
Muistan eräässä keskustelussa facebookissa kuinka ihmiset pohti mihin saivat kuolleen sukulaisen tavaroita mahtumaan, eräs siellä sanoi ettei missään nimessä saa heittää tavaroita pois. Osa yritti sit sanoa että ei ole rahaa vuokrata varastoa ja asuntokin pieni. Niin tämä useamman sukupolven akateeminen sitten oikein kertoi että ei hänkään ollut rikas, he olivat siirtäneet kaupunkiasunnosta omia huonekalujaan huvilalle ja heidän kaupunkiasunnon kirjastohuoneensa oli ollut pari vuotta täydempi.
Henkilö ei nähnyt mitään eroa omaan tilanteeseensa ja sellaisen ihmisen jolla ei ollut rahaa maksaa vuokravarastosta. Syytteli vain muita kun hankkiudutaan eroon sukulaisten tavaroista, ihanko ne tosiaan sitten ne köyhän sukulaisenkaan tavarat olisivat semmoisia joita kannattaisi säilöä.
Ei vastaa omia kokemuksia.
Tein yli 20 vuotta töitä ammatissa jossa melkeinpä kaikki ihmiset joiden kanssa olin tekemisissä olivat rikkaita tai varakkaita.
Ystäväpiireihin kuului sellaisia ihmisiä kuin Sauli niinistö, Bill Clinton, Tiger Woods, Madonna, jne.
Koko tuon 20 vuoden aikana tapasin yhden ihmisin joka oli noin pihalla tavallisen ihmisen elämästä. Kyseessä oli erään tunnetun suomalaisen bisnesvaikuttajan poika. Ja tämän pojan sisarukset olivat puolestaan todella mukavia ja lämminsydämisiä ihmisiä jotka kävivät päivätöissä ja elivät normaalia elämää, huolimatta melkoisesta omaisuuspotista joka oli luvassa myöhemmin.
Miten se voi olla korkeakoulututkinnon suorittaminen muka nostaa ihan eri sosiaaliluokkaan ja tekee "duunarien" elämän ymmärtämisen mahdottomaksi? Älkää nyt viitsikö.
Pelkkää oman egon kohottamistahan tuo on. Yritetään väen väkisin nostaa itseä toisten yläpuolelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äitini on perheestä, jossa isä oli tilapaäistöillä elävä rakennusmies/sekatyömies (pääsi lopulta kaupungille , isoäitini oli toimistoapulainen. Kummankin koulutus oli jäänyt kansakouluun, isoäiti oli käynyt lisäksi jonkun muutaman viikon toimistokurssin. Äiti, nyt 60 v, on yhteiskuntatieteiden maisteri, äidin kahdesta veljestä toinen on diplomi-insinööri ja toinen lakimies. Ovat kotoisin Itä-Suomen pieneltä muuttotappiopaikkakunnalta. Ei tämän lahtelaisen sosiaalinen nousu ole tavatonta. Se on yleensä tapahtunut jo edellisen tai sitä edellisen sukupolven aikoihin.
Isäni on myös FM ja sukuhaaransa ensimmäinen yliopistokoulutuksen saanut. Hänen isänsä oli kotikuntansa ensimmäinen opistoinsinööri ja isoisoisän (s. 1897) taival alkoi huutolaisena ja renkinä. Kuoli vuonna 1961 kohtalaisen vauraana maanviljelijänä.
Tämähän on normaalia Suomessa. Suurimmalla osalla on parin sukupolven päässä suku torppareita ja vastaavia.
Vierailija kirjoitti:
"Raisa on nyt kahden alle kouluikäisen lapsen äiti ja lasten kummeihin kuuluvat kirjailija, erikoislääkäri ja somevaikuttaja."
Ja onko tämä nyt sitten isokin leuhkimisen aihe? Minulla ei ole edes toisen asteen tutkintoa ja ystäväpiireihin kuuluu pari kansanedustajaa, kansainvälinen poptähti, jne. Pitäisikö nyt alkaa tuntemaan itsensä jotenkin paremmaksi ihmiseksi?
Alkuperäisen jutun mukaan ilman muuta olet parempi ihminen. Onhan minunkin serkkuni hyvä ystävä merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja, kotikuntaamme sosiaalilautakunnan varajäsen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on jo toimittajasukupolvea joka on elänyt niin tiiviisti luokkayhteiskuntamaiden kulttuurin syleilyssä että kotimaata tuskin tunnetaan. On myös helppoa versioida maailman median juttuja vaikka ne eivät yhtään istuisi Suomen oloihin. Tätä luokkayhteiskuntatuputusta näkee valitettavan usein.
Näillä pohjustetaan ilmapiiriä myötämieliseksi positiiviselle syrjinnälle koulutus- ja työpaikkoja jaettaessa. Kukapa vastustaisi epäreiluksi tiedetyn järjestelmän romuttamista? Kuitenkin pohjimmaisena tärkeysjärjestyksessä tulevat olemaan duunaritaustaiset enemmistöväestön edustajat.
😹 absolutely
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini on perheestä, jossa isä oli tilapaäistöillä elävä rakennusmies/sekatyömies (pääsi lopulta kaupungille , isoäitini oli toimistoapulainen. Kummankin koulutus oli jäänyt kansakouluun, isoäiti oli käynyt lisäksi jonkun muutaman viikon toimistokurssin. Äiti, nyt 60 v, on yhteiskuntatieteiden maisteri, äidin kahdesta veljestä toinen on diplomi-insinööri ja toinen lakimies. Ovat kotoisin Itä-Suomen pieneltä muuttotappiopaikkakunnalta. Ei tämän lahtelaisen sosiaalinen nousu ole tavatonta. Se on yleensä tapahtunut jo edellisen tai sitä edellisen sukupolven aikoihin.
Isäni on myös FM ja sukuhaaransa ensimmäinen yliopistokoulutuksen saanut. Hänen isänsä oli kotikuntansa ensimmäinen opistoinsinööri ja isoisoisän (s. 1897) taival alkoi huutolaisena ja renkinä. Kuoli vuonna 1961 kohtalaisen vauraana maanviljelijänä.
Tämähän on normaalia Suomessa. Suurimmalla osalla on parin sukupolven päässä suku torppareita ja vastaavia.
Aivan, tämä on normaalia eli alkuperäinen juttu on muutaman vuosikymmenen myöhässä. Ei duunariperheestä akateemiseksi ole kovinkaan tavatonta ollut enää aikoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan ne luokat Suomessa iso juttu. Osa on ensimmäisiä suvustaan jotka valmistuvat lukiosta ja yliopistosta. Tän hoksaa jo monesta sisustuslehdestä, jotkut remppaa jotain useamman sadan tonnin asuntoa ja sanovat että sisustettiin halvalla, koska haettiin suvun kartanolta/ suvun huvilalta vanha artekin pöytä jne.
Kaikilla ei ole tollaista sukujen huviloita ja varsinkaan niitä vanhojen sukulaisten perintöhuonekaluja. Se että on kotoaan saanut mukaansa sängyn ja ehkä käytetty Ikeassa ostamassa muutama huonekalu, on aika normaalia elämää monelle.
Muistan eräässä keskustelussa facebookissa kuinka ihmiset pohti mihin saivat kuolleen sukulaisen tavaroita mahtumaan, eräs siellä sanoi ettei missään nimessä saa heittää tavaroita pois. Osa yritti sit sanoa että ei ole rahaa vuokrata varastoa ja asuntokin pieni. Niin tämä useamman sukupolven akateeminen sitten oikein kertoi että ei hänkään ollut rikas, he olivat siirtäneet kaupunkiasunnosta omia huonekalujaan huvilalle ja heidän kaupunkiasunnon kirjastohuoneensa oli ollut pari vuotta täydempi.
Henkilö ei nähnyt mitään eroa omaan tilanteeseensa ja sellaisen ihmisen jolla ei ollut rahaa maksaa vuokravarastosta. Syytteli vain muita kun hankkiudutaan eroon sukulaisten tavaroista, ihanko ne tosiaan sitten ne köyhän sukulaisenkaan tavarat olisivat semmoisia joita kannattaisi säilöä.
Ei vastaa omia kokemuksia.
Tein yli 20 vuotta töitä ammatissa jossa melkeinpä kaikki ihmiset joiden kanssa olin tekemisissä olivat rikkaita tai varakkaita.
Ystäväpiireihin kuului sellaisia ihmisiä kuin Sauli niinistö, Bill Clinton, Tiger Woods, Madonna, jne.
Koko tuon 20 vuoden aikana tapasin yhden ihmisin joka oli noin pihalla tavallisen ihmisen elämästä. Kyseessä oli erään tunnetun suomalaisen bisnesvaikuttajan poika. Ja tämän pojan sisarukset olivat puolestaan todella mukavia ja lämminsydämisiä ihmisiä jotka kävivät päivätöissä ja elivät normaalia elämää, huolimatta melkoisesta omaisuuspotista joka oli luvassa myöhemmin.
Miten se voi olla korkeakoulututkinnon suorittaminen muka nostaa ihan eri sosiaaliluokkaan ja tekee "duunarien" elämän ymmärtämisen mahdottomaksi? Älkää nyt viitsikö.
Pelkkää oman egon kohottamistahan tuo on. Yritetään väen väkisin nostaa itseä toisten yläpuolelle.
Ja siis tosiaan piti vielä huomauttaa että itse en ole rikas, enkä hengaile julkkisten tai presidenttien kanssa. Ikinä ei ollut ongelmia asian kanssa, varakkaat ja rikkaat ymmärsivät oikein hyvin etten voinut esimerkiksi kulkea työmatkaa joka päivä taksilla kun auto oli rikki, jne.
Mutta sitten joku rivimaisteri muka kokee että keskiluokan ja duunarien (jotka muuten ovat keskiluokkaa myös) välillä on joku valovuosien ero :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan ne luokat Suomessa iso juttu. Osa on ensimmäisiä suvustaan jotka valmistuvat lukiosta ja yliopistosta. Tän hoksaa jo monesta sisustuslehdestä, jotkut remppaa jotain useamman sadan tonnin asuntoa ja sanovat että sisustettiin halvalla, koska haettiin suvun kartanolta/ suvun huvilalta vanha artekin pöytä jne.
Kaikilla ei ole tollaista sukujen huviloita ja varsinkaan niitä vanhojen sukulaisten perintöhuonekaluja. Se että on kotoaan saanut mukaansa sängyn ja ehkä käytetty Ikeassa ostamassa muutama huonekalu, on aika normaalia elämää monelle.
Muistan eräässä keskustelussa facebookissa kuinka ihmiset pohti mihin saivat kuolleen sukulaisen tavaroita mahtumaan, eräs siellä sanoi ettei missään nimessä saa heittää tavaroita pois. Osa yritti sit sanoa että ei ole rahaa vuokrata varastoa ja asuntokin pieni. Niin tämä useamman sukupolven akateeminen sitten oikein kertoi että ei hänkään ollut rikas, he olivat siirtäneet kaupunkiasunnosta omia huonekalujaan huvilalle ja heidän kaupunkiasunnon kirjastohuoneensa oli ollut pari vuotta täydempi.
Henkilö ei nähnyt mitään eroa omaan tilanteeseensa ja sellaisen ihmisen jolla ei ollut rahaa maksaa vuokravarastosta. Syytteli vain muita kun hankkiudutaan eroon sukulaisten tavaroista, ihanko ne tosiaan sitten ne köyhän sukulaisenkaan tavarat olisivat semmoisia joita kannattaisi säilöä.
Ei vastaa omia kokemuksia.
Tein yli 20 vuotta töitä ammatissa jossa melkeinpä kaikki ihmiset joiden kanssa olin tekemisissä olivat rikkaita tai varakkaita.
Ystäväpiireihin kuului sellaisia ihmisiä kuin Sauli niinistö, Bill Clinton, Tiger Woods, Madonna, jne.
Koko tuon 20 vuoden aikana tapasin yhden ihmisin joka oli noin pihalla tavallisen ihmisen elämästä. Kyseessä oli erään tunnetun suomalaisen bisnesvaikuttajan poika. Ja tämän pojan sisarukset olivat puolestaan todella mukavia ja lämminsydämisiä ihmisiä jotka kävivät päivätöissä ja elivät normaalia elämää, huolimatta melkoisesta omaisuuspotista joka oli luvassa myöhemmin.
Miten se voi olla korkeakoulututkinnon suorittaminen muka nostaa ihan eri sosiaaliluokkaan ja tekee "duunarien" elämän ymmärtämisen mahdottomaksi? Älkää nyt viitsikö.
Pelkkää oman egon kohottamistahan tuo on. Yritetään väen väkisin nostaa itseä toisten yläpuolelle.
Kuuntelin joskus kun Kari Stadigh puhui avioerostaan. Oli vienyt työnteosta voimat ja kertoi, että suoritustaso oli ehkä 20% normaalista. Kari mietti sitä, että eikö oikeudenmukaista voisi olla, että palkkaa maksettaisiin samalla suhteella. Jos ei kykene täyteen työpanokseen oman elämäntilanteen takia. Karin kuukausipalkalla ei vielä tulisi nälkä, jos saisikin vain 20%. Sen sijaan Karin vetämän pankin pankkitoimihenkilöille maksetaan alle 3000e/kk, tuosta 20%:a palkkaa toisi jo nälän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisille tämä ajatus sosiaaliluokista ja parempiin piireihin pääsemisestä tuntuu olevan todella tärkeä.
Mikään ei ole niin tärkeää kuin kirjoittaa mihin tahansa keskusteluketjuun yleistävä ja provosoiva mutuväittämä naisista. No, on tämä parempi kuin se yhtä tavallinen sukupuolinen härintäprovo.
Kyllä tuo edellinen on melkoisen oikeassa.
Naisethan täällä kerskuvat hyvin usein oppiarvoillaan. No, naispalstahan tämä onkin ja suomalaiset naiset omaavat heikon itsetunnon, joten...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini on perheestä, jossa isä oli tilapaäistöillä elävä rakennusmies/sekatyömies (pääsi lopulta kaupungille , isoäitini oli toimistoapulainen. Kummankin koulutus oli jäänyt kansakouluun, isoäiti oli käynyt lisäksi jonkun muutaman viikon toimistokurssin. Äiti, nyt 60 v, on yhteiskuntatieteiden maisteri, äidin kahdesta veljestä toinen on diplomi-insinööri ja toinen lakimies. Ovat kotoisin Itä-Suomen pieneltä muuttotappiopaikkakunnalta. Ei tämän lahtelaisen sosiaalinen nousu ole tavatonta. Se on yleensä tapahtunut jo edellisen tai sitä edellisen sukupolven aikoihin.
Isäni on myös FM ja sukuhaaransa ensimmäinen yliopistokoulutuksen saanut. Hänen isänsä oli kotikuntansa ensimmäinen opistoinsinööri ja isoisoisän (s. 1897) taival alkoi huutolaisena ja renkinä. Kuoli vuonna 1961 kohtalaisen vauraana maanviljelijänä.
Tämähän on normaalia Suomessa. Suurimmalla osalla on parin sukupolven päässä suku torppareita ja vastaavia.
Niinpä. Torpparin lapsen lapsenlapsi täällä. Isoisä oli käynyt kiertokoulun ja sen sivistyneempää ja hyväkäytöksisempää miestä saa hakea. Itsellä on yliopistotutkinto taskussa, mutta en silti koe olevani yhtään sen älykkäämpi kuin kansakoulun käynyt isäni tai sen kiertokoulun käynyt ukkini. Aika tekemällä tehtyä luokkajakoa mielestäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Raisa on nyt kahden alle kouluikäisen lapsen äiti ja lasten kummeihin kuuluvat kirjailija, erikoislääkäri ja somevaikuttaja."
Ja onko tämä nyt sitten isokin leuhkimisen aihe? Minulla ei ole edes toisen asteen tutkintoa ja ystäväpiireihin kuuluu pari kansanedustajaa, kansainvälinen poptähti, jne. Pitäisikö nyt alkaa tuntemaan itsensä jotenkin paremmaksi ihmiseksi?
Somevaikuttaja🤣 Sara S vaiko peräti Martina A? Kirjailija ”Sofia B”
Tyypillinen pyrkyri, joka katsoo duunareita nenän varteen pitkin.
Mikä muuten lasten isän tai isien ammatti? Se jäi mainitsematta. Olisko ihan vaan duunari?
Eiköhän se ole tämä Julia joka pitää melko naivia sijoitusblogia.
”Odota, kysyn mun lääkäriystävältä”
Myötähäpeä, miten aikuinen ihminen voi olla noin lapsellinen, että nostattaa omaa egoaan ystävänsä ammatilla tai ystäväpiirillään? Hyvin näkyy miten se nuoruus on pidentynyt. Tuo juttuhan kuin teinitytön päiväkirjasta kopioitu.