Lue keskustelun säännöt.
Raisa 35v. nousi duunariperheestä akateemiseksi. Kärjistävää ja yleistävää, miksi?
02.04.2021 |
https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/3a61e7b0-d7e3-4ea4-a7fd-5941…
Hyvin on opiskelut sujuneet, sehän on vain hienoa. En silti ymmärrä tätä yleistystä yhä tänä päivänä, kuinka nyt ollaan eri piireistä ja vain osalla mahikset päästä ns. piireihin. Hän puhuu, kuinka ei tohtinut hakea parempaan lukioonkaan, vaikka ka oli hyvä. Jne jne...lisää itse artikkelissa. Itse olen opettajaperheessä kasvanut eli minulla on keskiluokkaiset lähtökohdat, ei ns. duunaritaustaa. Opiskelin itse myös samaiseen ammattiin, kuten vanhempanikin. Siihen aikaan ei ollut tosin kenenkään kohdalla muotia hakea "huippulukioihin" tai lähteä asumaan lukion takia johonkin. Ihan siihen lähilukioon mentiin, koska se oli tapana. Ka oli minullakin 9,3 ja siitä huolimatta lähin kelpasi. Ei ollut mikään luokkakysymys. Yliopisto-opinnoissa meitä oli ystäväporukassa todella eri taustoista, sehän nyt on selvääkin selvempää, että näin on. Ei se ollut mikään juttu, eikä kukaan edes ajatellut selvittää jokaista sukulaista ja heidän ammattiaan. Mitä nyt joku kertoi ohimennen ja kaikki oli yksinomaan hienoa. Ei minkäänlaista akateemista erottelua ilmennyt koko opiskeluaikanani. Tosin opiskelin Jyväskylän yliopistossa, se oli ainakin minulle loistava opinahjo. Jutussa Raisa halusi vaihtaa Helsinkiin, josko se vaikuttaa tässä nyt enemmän kuin "akateemisuus" noin yleensä. Vähän vierastan tuon termin käyttöä, en korosta olevani, se ei näy arjessani. En myöskään allekirjoita sitä, että koulutetuista vanhemmista syntyy koulutettuja lapsia. Olen sekä omalla kohdallani että ystävieni kohdalla todistamassa, kuinka eri tavoin tämä voikaan mennä. Meidän omalla jälkikasvullamme painottuu ammatillinen puoli, kun taas ammatillisesti koulutetuilla tutuillamme lähtee nuoria yliopistoon tai amk:eaan. Tämä erottelu, mitä Raisa tekee, on hänen oma subjektiivinen kokemuksensa. Asioita ei kannata yleistää kuitenkaan liiaksi, koska monen totuus ja kokemus on kuitenkin ihan iloisen päinvastainen. On turha ylläpitää kynsin ja hampain vanhoja raja-aitoja. Vieläpä ihan itse.
Kommentit (863)
Naisille tämä ajatus sosiaaliluokista ja parempiin piireihin pääsemisestä tuntuu olevan todella tärkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukuisia akateemisia on työttömänä ja pätkätöissä
- Se on kyllä harmi. Yliopisto- opinnot varsinkin ovat työläät. Miksi ihmiset eivät valitse alaa jossa saa hyvin töitä? Opiskellaan jotain pilipalihommaa jolla ei ole mitään arvoa kun valmistuu. Nämä pitäisi miettiä jo ennen kouluun menoa.
Harva 18-vuotias jaksaa kaivella työllisyystilastoja. Oppilaitokset eivät kerro että meiltä harva työllistyy omalle alalle. Toisaalta jos kaikki rynnivät työvoimapula-alalle eivät aloituspaikat siitä lisäänny, kohta on ylitarjontaa ja myös työllisyystilanne muuttuu.
Nykyään ne jo osaavat aika hyvin. Kaikki haluaa lääkäriksi jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä huvittaa nämä myöhäisherännäiset. Olen kymmenisen vuotta ennen Raisaa lähtenyt duunariperheestä Helsinkiin opiskelemaan ja myöhemmin jatkanut tohtoriksi asti ulkomailla. Ei siihen aikaan vielä ollut näitä luokkauhriutumisulinoita ainakaan julkisesti, vaan lähinnä ajateltiin että onpas hienoa ja jännittävää, kun tällainen mahdollisuus on olemassa.
Ja minä kaksikymmentä vuotta ennen sinua. Naisena opiskelin itseni tekniikan tohtoriksi joka sekä opiskeli, että teki töitä ulkomailla.
Niin vaan se Minna Canthkin nousi yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi. Isä oli puuvillatehtaalla ja äiti oli entisen kotiapulainen ja perhe asui Tampereen köyhälistön kaupunginosassa.
"Raisa on nyt kahden alle kouluikäisen lapsen äiti ja lasten kummeihin kuuluvat kirjailija, erikoislääkäri ja somevaikuttaja."
Ja onko tämä nyt sitten isokin leuhkimisen aihe? Minulla ei ole edes toisen asteen tutkintoa ja ystäväpiireihin kuuluu pari kansanedustajaa, kansainvälinen poptähti, jne. Pitäisikö nyt alkaa tuntemaan itsensä jotenkin paremmaksi ihmiseksi?
Vierailija kirjoitti:
Naisille tämä ajatus sosiaaliluokista ja parempiin piireihin pääsemisestä tuntuu olevan todella tärkeä.
Kyllä vain, ja sitäpä käytetään surutta hyväksi. Pidän suorastaan epäeettisenä sitä, miten eritoten naisille tuputetaan tuotteita sillä verukkeella, että pääset parempaan luokkaan. Pitää vetää salaattia, käydä ”spinussa”, laittaa lapsille jotain tiettyä merkkiä ja tietenkin asua kantakaupungissa kivitalossa, jotta voi olla parempaa väkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tarina ei kerro, naiko Raisa ns. ylöspäin. Tällaisissa tilanteissa ei duunaritaustalla ole sitäkään pientä väliä mitä ehkä parikymppisenä yliopistolla. Kun on nainut itsensä akateemiseen sukuun, voi olla myös yllättävän helppoa löytää lapselle kummiksi erikoislääkäreitä jne.
Tuossahan se alemmuudentunto voi vielä korostua. Muuten, ei ihmistä nykyään arvoteta puolison ammatin mukaan. Kuulostaa myös hiukan nousukasmaiselta pitää merkittävänä asiana kummin ammattia.
Vierailija kirjoitti:
"Raisa on nyt kahden alle kouluikäisen lapsen äiti ja lasten kummeihin kuuluvat kirjailija, erikoislääkäri ja somevaikuttaja."
Ja onko tämä nyt sitten isokin leuhkimisen aihe? Minulla ei ole edes toisen asteen tutkintoa ja ystäväpiireihin kuuluu pari kansanedustajaa, kansainvälinen poptähti, jne. Pitäisikö nyt alkaa tuntemaan itsensä jotenkin paremmaksi ihmiseksi?
Kyllä, jos sosiaaliluokat ovat sinulle kovin tärkeitä ja olet itsestäsi epävarma.
Ihmisiä on monenlaisia. Toiset kokevat kuuluvansa eri tavoin määriteltyihin ryhmiin, toiset taas näkevät asiat liian monisyisinä ollakseen minkään ryhmän jäsen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naisille tämä ajatus sosiaaliluokista ja parempiin piireihin pääsemisestä tuntuu olevan todella tärkeä.
Tämän olen huomannut minäkin.
Naiset korostavat koko ajan millaisin piireihin kuuluvat ja mitä sosiaaliluokkaa edustavat, etenkin jos kokevat että ovat nousseet sosioekonomisessa hierarkiassa.
Naisten kaveripiirit ovat myös aina enemmän homogeeniset. Miehillä on kavereita laidasta laitaan, naisilla on se oma samanlainen porukkansa.
Olen minäkin duunariperheestä ja lukenut akateemisen tutkinnon. En ole "noussut" mihinkään, enkä pidä akateemista tutkintoa jotenkin muita tutkintoja arvokkaampana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Raisa on nyt kahden alle kouluikäisen lapsen äiti ja lasten kummeihin kuuluvat kirjailija, erikoislääkäri ja somevaikuttaja."
Ja onko tämä nyt sitten isokin leuhkimisen aihe? Minulla ei ole edes toisen asteen tutkintoa ja ystäväpiireihin kuuluu pari kansanedustajaa, kansainvälinen poptähti, jne. Pitäisikö nyt alkaa tuntemaan itsensä jotenkin paremmaksi ihmiseksi?
Somevaikuttaja🤣 Sara S vaiko peräti Martina A? Kirjailija ”Sofia B”
Tyypillinen pyrkyri, joka katsoo duunareita nenän varteen pitkin.
Mikä muuten lasten isän tai isien ammatti? Se jäi mainitsematta. Olisko ihan vaan duunari?
Eikös hänestä ole ollut useampi juttu Helsingin Sanomissa? Kertoo esim. lapsiperhearjesta jne. Googlaamalla selvisi myös, että on ilmeisesti Vauva-lehden kolumnisti.
En ymmärtänyt tämänkertaisen jutun pointtia. Oliko tässä jutussa joku pointti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Raisa on nyt kahden alle kouluikäisen lapsen äiti ja lasten kummeihin kuuluvat kirjailija, erikoislääkäri ja somevaikuttaja."
Ja onko tämä nyt sitten isokin leuhkimisen aihe? Minulla ei ole edes toisen asteen tutkintoa ja ystäväpiireihin kuuluu pari kansanedustajaa, kansainvälinen poptähti, jne. Pitäisikö nyt alkaa tuntemaan itsensä jotenkin paremmaksi ihmiseksi?
Ammatti ei kerro mitään välttämättä... voi olla hyvinkin sivistynyt ilman akateemista koulutusta. Oksettavaa leveilyä ja pinnallisuutta. Ja miltä tuntuu tämän Raisan vanhemmista juttua lukiessaan? Että ovat ihan white trash, vai mikä tarkoitus jutulla...
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ihmiset on sosiaalisilta hoksottimultaan hirmuisen heikkolahjaisia. Menevät uuteen ympäristöön eivätkä osaa käyttäytyä, mutta eivät itse tajua sitä. Sitten kirjoittavat täällä, että mitään eroja en ole huomannut.
Mikä on sellainen niin uusi ympäristö jossa ei pärjää normaalilla älyllä ja käytöstavoilla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ylimielisesti kirjoitettu juttu.
"Duunaritausta vapauttaa keskiluokkaisesta hyvän elämän suorittamisesta.
– Keskiluokkaisen kunnollisuuden ajatus puuttuu. Minun lapsillani ei tarvitse olla hienoja harrastuksia, eikä heidän ole pakko mennä lukioon.
Kun omat vanhemmat kysyvät Raisalta töistä, he kysyvät, onko töitä riittänyt. Keskiluokkaisesta kodista tulevien ystävien vanhemmat kyselevät lapsiltaan sen sijaan ”mihin suuntaan aiot viedä yritystoimintaasi tänä vuonna?”.
Raisa on nyt kahden alle kouluikäisen lapsen äiti ja lasten kummeihin kuuluvat kirjailija, erikoislääkäri ja somevaikuttaja.
Niin sanotusti parempiin piireihin päässyt tytär pystyy myös auttamaan vanhempiaan.
– Jatkuvasti tulee kokemuksia, että minulla on paremmat keinot selvittää jokin tiedollinen asia kuin vanhemmillani. Kun isälläni oli terveyspulma, kysyin siihen vastauksen lääkäriystävältäni. Minulla on nykyään ihan erilaiset verkostot kuin perheelläni oli, kun olin lapsi."
Olen ihan sanaton. Mulla on lääkäriystävä vaikka olen "alempiluokkainen" (olen ihan vaan toimistotyöntekijä).
Mun vanhemmilla on kavereina inssejä, sairaanhoitajia, opettajia vaikka ovat duunareita. Mulla on oma asunto, ostettu ihan omilla rahoilla kun olin 25v. Käyn usein reissussa ja mulla on kaikki mitä tarvitsen, vaikka en ole akateeminen. Ihme luokkajako-meininki.
Tälle tyypille on myös selkeästi akateeminen työttömyys täysin vieras juttu. En oo hetkeen lukenut mitään näin ylimielistä pashaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Raisa on nyt kahden alle kouluikäisen lapsen äiti ja lasten kummeihin kuuluvat kirjailija, erikoislääkäri ja somevaikuttaja."
Ja onko tämä nyt sitten isokin leuhkimisen aihe? Minulla ei ole edes toisen asteen tutkintoa ja ystäväpiireihin kuuluu pari kansanedustajaa, kansainvälinen poptähti, jne. Pitäisikö nyt alkaa tuntemaan itsensä jotenkin paremmaksi ihmiseksi?
Ammatti ei kerro mitään välttämättä... voi olla hyvinkin sivistynyt ilman akateemista koulutusta. Oksettavaa leveilyä ja pinnallisuutta. Ja miltä tuntuu tämän Raisan vanhemmista juttua lukiessaan? Että ovat ihan white trash, vai mikä tarkoitus jutulla...
Ei ole tekemisissä vanhempien kanssa? Niin vaan ne duunarivsnhemmat mahdollisti pääsyn ’parempiin’ piireihin.
Onhan ne luokat Suomessa iso juttu. Osa on ensimmäisiä suvustaan jotka valmistuvat lukiosta ja yliopistosta. Tän hoksaa jo monesta sisustuslehdestä, jotkut remppaa jotain useamman sadan tonnin asuntoa ja sanovat että sisustettiin halvalla, koska haettiin suvun kartanolta/ suvun huvilalta vanha artekin pöytä jne.
Kaikilla ei ole tollaista sukujen huviloita ja varsinkaan niitä vanhojen sukulaisten perintöhuonekaluja. Se että on kotoaan saanut mukaansa sängyn ja ehkä käytetty Ikeassa ostamassa muutama huonekalu, on aika normaalia elämää monelle.
Muistan eräässä keskustelussa facebookissa kuinka ihmiset pohti mihin saivat kuolleen sukulaisen tavaroita mahtumaan, eräs siellä sanoi ettei missään nimessä saa heittää tavaroita pois. Osa yritti sit sanoa että ei ole rahaa vuokrata varastoa ja asuntokin pieni. Niin tämä useamman sukupolven akateeminen sitten oikein kertoi että ei hänkään ollut rikas, he olivat siirtäneet kaupunkiasunnosta omia huonekalujaan huvilalle ja heidän kaupunkiasunnon kirjastohuoneensa oli ollut pari vuotta täydempi.
Henkilö ei nähnyt mitään eroa omaan tilanteeseensa ja sellaisen ihmisen jolla ei ollut rahaa maksaa vuokravarastosta. Syytteli vain muita kun hankkiudutaan eroon sukulaisten tavaroista, ihanko ne tosiaan sitten ne köyhän sukulaisenkaan tavarat olisivat semmoisia joita kannattaisi säilöä.
Vierailija kirjoitti:
Vanhoilla mielikuvilla pelataan näköjään mieluusti.
Lietsomme mielellämme eripuraa ja vihaa viattomiin ihmisiin.
Nyt on jo toimittajasukupolvea joka on elänyt niin tiiviisti luokkayhteiskuntamaiden kulttuurin syleilyssä että kotimaata tuskin tunnetaan. On myös helppoa versioida maailman median juttuja vaikka ne eivät yhtään istuisi Suomen oloihin. Tätä luokkayhteiskuntatuputusta näkee valitettavan usein.
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja ja ketjuun kirjoittaneet ovat tyypillisiä syntyperäisiä keskiluokan edustajia: ollaan vakuuttuneita siitä, että kaikilla on samat mahdollisuudet ja pidetään omaa kokemusta edustavana esimerkkinä. Se, että itse sattuu tuntemaan pari duunaritaustaista korkeasti koulutettua kaveria, todistaa, että mitään esteitä yhteiskunnallisen nousun tiellä ei ole.
Minulla on hyvin samanlainen tausta Mattilan kanssa ja pystyn samaistumaan täysin hänen kokemuksiinsa. Olen ollut usein tilanteessa, jossa joku yhteiskunnallisesti hyvässä asemassa olevaan perheeseen syntynyt opiskelukaverini esittää jonkin kommentin ikään kuin kyseessä olisi kaikille tuttu asia. Minä en esimerkiksi tiennyt, kuinka yliopistossa pitäisi puhutella opettajia ja professoreita, tai kun työssäni tuli vastaan ensimmäisiä edustustilaisuuksia, en tiennyt, kuinka käyttäytyä tai pukeutua.
On olemassa tilastotietoa siitä, miten perhetausta vaikuttaa koulutus- ja ammattivalintoihin. Lapsi, jonka vanhemmilla on korkeakoulututkinto, hankkii sellaisen neljä kertaa todennäköisemmin kuin sellainen, jonka vanhemmat ovat matalammin koulutettuja.
Tämä voisi olla omasta suustani. Tasan sama kokemus.
Kyseistä tutkijaa.