Kun väitetään, että koululaitos syrjii poikia niin miten? Käytännön esimerkkejä?

Ainakin miesopettajat saavat helpommin virkoja kuin naisopettajat, se on sitä positiivista syrjintää. 

Ekalla luokalla opettaja kehui jatkuvasti tyttöjä ja haukkui poikia. Numerot annettiin pärstäkertoimen perusteella. Siitä syttyi sellainen kapinallisuus ettei koululle paljoa annettu arvoa. Enkä anna edelleenkään. Koko kouluaikana tapasin ehkä kolme opettajaa jotka oikeasti opetti ja oikeaa asiaa, kaikki miehiä.

En tee tästä sukupuolikysymystä.

Suurin ongelma lienee syntynyt siinä, kun nämä erityiskoulut päätettiin fuusioida normaaleihin kouluihin. Siinä vaiheessa kouluihin otettiin vastaan erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia. Nyt opettajien huomioajasta  osa kuluu näiden erityistä huomiota vaativien lasten tarpeiden järjestelyyn ja se on luonnollisesti pois muualta. Tilanteesta selviävät parhaiten ne, joilla on hyvät itseopiskeluvalmiudet ja toisaalta ne jotka pääsevät nauttimaan tehostetusta huomioajasta. Huonoimmassa asemassa ovat ne jotka tarvitsisivat tukea, mutta eivät niin näkyvästi kuin nämä jo valmiiksi avun tarpeessa olevat. Jos oma motivaatio ei riitä avun pyytämisen opetustuntien ulkopuolella ja vanhemmat eivät potki riittävästi koululaista ja koulua persuksille asian suhteen niin kyllähän tässä tilanteessa on mahdollista, että kaikkien koulukäynnistä ei saada parasta irti. 

Vierailija kirjoitti:

Ekalla luokalla opettaja kehui jatkuvasti tyttöjä ja haukkui poikia. Numerot annettiin pärstäkertoimen perusteella. Siitä syttyi sellainen kapinallisuus ettei koululle paljoa annettu arvoa. Enkä anna edelleenkään. Koko kouluaikana tapasin ehkä kolme opettajaa jotka oikeasti opetti ja oikeaa asiaa, kaikki miehiä.

Niin, ei pidä unohtaa henkilökemioita. Opettajakin on vain ihminen ja osalla saattaa olla valmiiksi ajatuksia siitä, että tytöt hoitavat hommansa kunnolla ja pojat ovat häirikköjä. Pahimmassa tapauksessa tämä näkyy myös arvostelussa silloinkin, kun siihen ei ole aihetta ja näin muuten tapahtui jo kasarilla eli ei ole tämän päivän ilmiö.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin miesopettajat saavat helpommin virkoja kuin naisopettajat, se on sitä positiivista syrjintää. 

Lähdettä tälle?

T. lähes joka kerta viran naiselle hävinnyt mies

up

No, selkeimpiä tähän liittyviä asioita on oppimisen muuttaminen tytöille sopivampaan suuntaan. Viimeisimpänä opetushallituksen projekti, jossa tutkittiin miten matematiikan opetusta pitäisi muuttaa, että tytöt pärjäisivät matematiikassa poikia paremmin.

Toinen viime vuosien selkeitä muutoksia on tuntien pidentäminen. Aikoinaan tutkimuksissa todettiin, että pojille, varsinkin ala-asteella, olisi sopivin oppitunnin pituus puolisen tuntia, kun taas tytöt kestivät pidempään. Joten nykyisellään jo ylä-asteella suositaan kaksoistunteja ja viimeistään lukiossa. Nämä oli ko. tutkimuksen valossa keskiarvopojalle aivan liian pitkiä.

Tämän lisäksi on matematiikan ja fysiikan opetuksessa jo pitkään painotettu enemmän tyttöjen maailmaan sopivaa esimerkistöä.

Aikoinaan peruskoulu uudistuskin tuli poika ja tyttö koulujen tilalle parantamaan tyttöjen koulutuloksia ja koulussa viihtymistä. Tyttökouluissa oli hyvin paljon kiusaamiseen liittyviä ongelmia ja jopa itsemurhia.

Yhtään projektia ei ole ainakaan viimeiseen 30 vuoteen jolla pyritään parantamaan poikien oppimista. Kuitenkin kysymys on kilpailusta, joten tällä saadaan yhteiskuntaa muokattua naisille suotuisammaksi ja miehiä syrjiväksi. Naiset saavat keskiarvoisesti parempia koulutuspaikkoja ja miehet keskiarvoisesti syrjäytyy enemmän.

Käytännön esimerkki riippuu siitä, puhutaanko lähtökohtien vai lopputuloksen tasa-arvosta. Jos lopputulos on epätasa-arvoinen, niin se on käytännön esimerkki. 

Vierailija kirjoitti:

No, selkeimpiä tähän liittyviä asioita on oppimisen muuttaminen tytöille sopivampaan suuntaan. Viimeisimpänä opetushallituksen projekti, jossa tutkittiin miten matematiikan opetusta pitäisi muuttaa, että tytöt pärjäisivät matematiikassa poikia paremmin.

Toinen viime vuosien selkeitä muutoksia on tuntien pidentäminen. Aikoinaan tutkimuksissa todettiin, että pojille, varsinkin ala-asteella, olisi sopivin oppitunnin pituus puolisen tuntia, kun taas tytöt kestivät pidempään. Joten nykyisellään jo ylä-asteella suositaan kaksoistunteja ja viimeistään lukiossa. Nämä oli ko. tutkimuksen valossa keskiarvopojalle aivan liian pitkiä.

Tämän lisäksi on matematiikan ja fysiikan opetuksessa jo pitkään painotettu enemmän tyttöjen maailmaan sopivaa esimerkistöä.

Aikoinaan peruskoulu uudistuskin tuli poika ja tyttö koulujen tilalle parantamaan tyttöjen koulutuloksia ja koulussa viihtymistä. Tyttökouluissa oli hyvin paljon kiusaamiseen liittyviä ongelmia ja jopa itsemurhia.

Yhtään projektia ei ole ainakaan viimeiseen 30 vuoteen jolla pyritään parantamaan poikien oppimista. Kuitenkin kysymys on kilpailusta, joten tällä saadaan yhteiskuntaa muokattua naisille suotuisammaksi ja miehiä syrjiväksi. Naiset saavat keskiarvoisesti parempia koulutuspaikkoja ja miehet keskiarvoisesti syrjäytyy enemmän.

Koko viimeiset 30 vuotta on keskitytty tekemään kouluista "poikaystävällisempiä". Ei ole poikavihamielisyyttä, että matematiikan ja fysiikan kirjojen esimerkit eivät ole enää pelkkään poikien maailmaan keskittyviä.

Siinä mielessä, että koulussa on paljon ryhmätöitä ja monenlaista oppimista häiritsevää lisätointa. Tytöt tuntuvat pystyvän keskittymään sekä opiskelemiseen että kaikenlaiseen muuhun turhaan toimintaan samanaikaisesti, kun taas pojat haluaisivat keskittyä pelkkään opiskeluun silloin, kun opiskellaan ja sitten siihen muuhun toimintaan, kun ei opiskella.

Minulle koulu oli hankalaa aikaa, vaikka lukion päästötodistuksessa kaikkien muiden lukuaineiden kuin englannin ja saksan arvosana olikin 10. En oppinut koulussa juuri mitään. Kaiken opiskelin kotona vasta koulupäivän jälkeen. Onneksi lukioaikana vanhempani ymmärsivät, miksi halusin aina silloin tällöin jäädä päiväksi kotiin opiskelemaan, etteivät kaikki illat menneet yöhon asti.

Kun koulun jälkeen menin yliopistolle, oli kuin olisi tullut taivaaseen: Oli selvät luennot ja laskuharjoitukset omina tunteinaan. Kirjastosta löytyi opintomonisteiden päälle lisäopiskeltavaa vaikka kuinka paljon.

Pienetkin pojat haluaisivat, että kun koulussa opiskellaan, niin opiskellaan, ja kun leikitään, niin leikitään, eikä sotketa näitä keskenään.

Itselläni on kaksi tyttöä ja yksi poika. En huomannut, että poikaani olisi mitenkään sorrettu, mutta ainakin omista lapsistani nykyinen koulu sopi selvästi paremmin tytöille kuin pojalleni. Poikani oli suoraan sanottuna laiska ja olisi tarvinnut selvästi enemmän patistamista ja valvomista. Toki yritimme sitä kotona, mutta olisi ollut helpompaa, jos myös koululla olisi ollut sama linja. Tyttäreni olivat taas paljon enemmän itseohjautuvia ja tekivät suunnilleen itsestään kaiken, mitä pitikin.

Onneksi poikani on ryhdistäytynyt yliopistossa ja menestyy siellä erinomaisesti. Jopa teknillisen yliopisto matematiikka sujuu paremmin kuin lukion pitkän matematiikan kurssiarvosanojen perusteella voisi kuvitella.

Tästä on tehty tutkimuksia, joissa on todettu, että naisopettajat antavat parempia numeroita pojille jos eivät tiedä oppilaan sukupuolta.

up

Miehiä on liian vähän opettajina. Siinä heti poikien syrjinnän lähtökohta.

Jotkut väittää että siksi pojilla on keskimäärin huonommat arvosanat.

Tosiasiassa ovat vaan tyhmempiä.

Mitä väliä, vaikka pojat menestyisi huonommin koulussa? Työelämässä kumminkin röyhkeä ja epäpätevä laiska mies vie paikan ahkeran ja pätevän naisen edestä.

Ryhmätyöt. Pojissa on enemmä introvertteja, jote ryhmätyöt suosivat tyttöjä. Tuntiosallistuminen on toinen. Koska pojis on tosiaa enemmä introvertteja kui tytöis, nii tuntiosallistuminen syrjii poikia. Tuntiosallistuminen vaikuttaa arvosanaan usein jopa yhden kokonaisen numeron verran!

Vierailija kirjoitti:

No, selkeimpiä tähän liittyviä asioita on oppimisen muuttaminen tytöille sopivampaan suuntaan. Viimeisimpänä opetushallituksen projekti, jossa tutkittiin miten matematiikan opetusta pitäisi muuttaa, että tytöt pärjäisivät matematiikassa poikia paremmin.

Toinen viime vuosien selkeitä muutoksia on tuntien pidentäminen. Aikoinaan tutkimuksissa todettiin, että pojille, varsinkin ala-asteella, olisi sopivin oppitunnin pituus puolisen tuntia, kun taas tytöt kestivät pidempään. Joten nykyisellään jo ylä-asteella suositaan kaksoistunteja ja viimeistään lukiossa. Nämä oli ko. tutkimuksen valossa keskiarvopojalle aivan liian pitkiä.

Tämän lisäksi on matematiikan ja fysiikan opetuksessa jo pitkään painotettu enemmän tyttöjen maailmaan sopivaa esimerkistöä.

Aikoinaan peruskoulu uudistuskin tuli poika ja tyttö koulujen tilalle parantamaan tyttöjen koulutuloksia ja koulussa viihtymistä. Tyttökouluissa oli hyvin paljon kiusaamiseen liittyviä ongelmia ja jopa itsemurhia.

Yhtään projektia ei ole ainakaan viimeiseen 30 vuoteen jolla pyritään parantamaan poikien oppimista. Kuitenkin kysymys on kilpailusta, joten tällä saadaan yhteiskuntaa muokattua naisille suotuisammaksi ja miehiä syrjiväksi. Naiset saavat keskiarvoisesti parempia koulutuspaikkoja ja miehet keskiarvoisesti syrjäytyy enemmän.

Totta kai tyttöjen esimerkistöä pitää painottaa kun sitä ei ole ennen ollut. Ja ihan oikeasti lukion tunnit puolen tunnin mittaisiksi että pojatkin jaksavat?

Ja linkkiä tuohon tyttöjen itsemurhajuttuun.

Vierailija kirjoitti:

Siinä mielessä, että koulussa on paljon ryhmätöitä ja monenlaista oppimista häiritsevää lisätointa. Tytöt tuntuvat pystyvän keskittymään sekä opiskelemiseen että kaikenlaiseen muuhun turhaan toimintaan samanaikaisesti, kun taas pojat haluaisivat keskittyä pelkkään opiskeluun silloin, kun opiskellaan ja sitten siihen muuhun toimintaan, kun ei opiskella.

Minulle koulu oli hankalaa aikaa, vaikka lukion päästötodistuksessa kaikkien muiden lukuaineiden kuin englannin ja saksan arvosana olikin 10. En oppinut koulussa juuri mitään. Kaiken opiskelin kotona vasta koulupäivän jälkeen. Onneksi lukioaikana vanhempani ymmärsivät, miksi halusin aina silloin tällöin jäädä päiväksi kotiin opiskelemaan, etteivät kaikki illat menneet yöhon asti.

Kun koulun jälkeen menin yliopistolle, oli kuin olisi tullut taivaaseen: Oli selvät luennot ja laskuharjoitukset omina tunteinaan. Kirjastosta löytyi opintomonisteiden päälle lisäopiskeltavaa vaikka kuinka paljon.

Pienetkin pojat haluaisivat, että kun koulussa opiskellaan, niin opiskellaan, ja kun leikitään, niin leikitään, eikä sotketa näitä keskenään.

Et nyt ihan kuulosta keskitason opiskelijalta. Hassua että noinkin lukenut ihminen yleistää vain oman kokemuksensa pohjalta.

Vierailija kirjoitti:

Mitä väliä, vaikka pojat menestyisi huonommin koulussa? Työelämässä kumminkin röyhkeä ja epäpätevä laiska mies vie paikan ahkeran ja pätevän naisen edestä.

Työstä saa palkkaa, ei opiskelusta.