Lue keskustelun säännöt.
Olenko pikkumainen? Ärsyttää, kun uusi miesystävä haluaa aina, että tavataan mun luona.
Haluaisin joskus päästä kyläilemään ja että hän laittaisi illan minua varten.
Kommentit (1216)
1161/1216
|
07.04.2021 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MODE! VOISIKO TÄMÄN KETJUN LOPETTAA! KIITOS!
Tai poistaa...
Tunnistitko itsesi tai miehesi ketjusta? 😉
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yks vaihtoehto miehen kohdalla on se, että pitäisi sitten siivota kotia perusteellisemmin. Itse olen kyllä tyttöystäviä kotiinikin kutsunut, mutta aina hirveä urakka, että näyttää siistiltä, kun tiedän useimpien naisten kiinittävän siihen miehiä enemmän huomiota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapailin kerran erästä miestä, joka oli "eroamassa". Itse asiassa tämän miehen paras ystävä tutustutti minut tähän mieheen. Koko kesä heilasteltiin ihan avoimesti - tapasin miehen tuttuja illanvietoissa yms. Minä olin kuin ap. naiivi, ihastunut ja luottavainen. Mies oli minua hieman vanhempi, johtoasemassa ja erittäin varakas. Mies asusteli pääosin kesäasunnollaan saaressa, jonne ei läheisestä asuinkaupungistani ollut kovinkaan pitkä matka.
Tuli syksy ja minulle jotenkin kautta rantain selvisi, että mies ei todellakaan ollut eroamassa. Se oli vain valetta, jolla minua oli höynäytetty suhteeseen.
Pariskunnalla oli talo myös Helsingissä, joten hänen vaimonsa kävi vain satunnaisesti mökillä ja koska saareen pääsi vain veneellä ei vaimon yllätysvierailuista tarvinut olla huolissaan.
Tapahtuneesta on reilu 15 vuotta.
Ilmeisesti tämä "olen eroamassa" on pettureilla käytössä aika yleisesti. Itsekin parikymppisenä naiivina likkana tapailin noin puolen vuoden ajan kolmekymppistä miestä, jolla "oli ero meneillään". Ei ikinä tavattu miehen luona, koska siellä tosiaan edelleen oli vaimo ja kaksi lasta. Mies kertoi tämän perustarinan, kuinka yhteyttä vaimoon ei ole ollut vuosiin, eroprosessi meneillään, jotain paperihommia vielä selvitettävänä jne. Miehen puheista sain sen käsityksen, että siellä kotona on suunnilleen tavarat pahvilaatikoissa, ero selvä. Tapasimme aina minun luonani tai kaupungilla, tosiaan ihan avoimesti yhdessä myös me liikuttiin.
Noin puolen vuoden jälkeen, kun se "ero" ei tuntunut edistyvän millään tavalla, haistoin jo tosi vahvasti palaneen käryä ja laitoin suhteen poikki miehen kanssa. Ja kappas kappas, tästä on nyt kuutisen vuotta aikaa ja edelleen kuulemani perusteella mies asuu samassa talossa vaimon ja lasten kanssa. Eli koko ero oli p*skapuhetta. Mies laittoi vielä muutaman vuoden välirikkomme jälkeen minulle silloin tällöin viestiä, jossa kertoi kaipaavansa. Vastasin niihin alkuun lyhyesti ja kieltävästi, ja lopulta en ollenkaan, kunnes loppuivat.
Ällöttää ja inhottaa ajatella koko miestä. Oli hyvin likainen olo pitkään tuon jälkeen. Kuvottaa ajatella, että hän on saattanut vaikka samana päivänä harrastaa seksiä vaimonsa ja minun kanssa. Surettaa vaimon puolesta. Todella raukkamaista miehen taholta. Ja todella sinisilmäistä minun taholta, mutta en silloin tiennyt paremmin . Nykyään tiedän ja tuon jälkeen olen seurustellut ainoastaan miesten kanssa, jotka ovat 100% sinkkuja ja tiedän sen varmasti.
Naiset, älkää uskoko tuota "ero meneillään" , "olen eroamassa" sontaa !!!!!
kuullostaa tutulta!
Kertokaa vaimolle, keinolla millä hyvänsä! Äijät saa vihdoin ansionsa mukaan!
Tapailen miestä, jonka suhteen en oikein tiedä mitä tekisin. Jotain puuttuu, mutta toisaalta yhdessä on ihan kivaa jne. Muutaman kerran ollaan tavattu miehen kotona ja kerran hän on piipahtanut luonani. Menen mielummin hänen luokseen, ja piti oikein miettiä miksi. Kai se on sitä, että oma koti on niin omaa aluetta ja kun tunteet ovat epävarmat, tuntuu helpommalta mennä hänen luokseen. Ja sieltä pääsee helpommin pois kuin että heittäisi toisen ulos.
Vierailija kirjoitti:
Tapailen miestä, jonka suhteen en oikein tiedä mitä tekisin. Jotain puuttuu, mutta toisaalta yhdessä on ihan kivaa jne. Muutaman kerran ollaan tavattu miehen kotona ja kerran hän on piipahtanut luonani. Menen mielummin hänen luokseen, ja piti oikein miettiä miksi. Kai se on sitä, että oma koti on niin omaa aluetta ja kun tunteet ovat epävarmat, tuntuu helpommalta mennä hänen luokseen. Ja sieltä pääsee helpommin pois kuin että heittäisi toisen ulos.
Miksi jatkaa tuollaisessa suhteessa? Kuvittele tuota samaa loppuelämä. Jätä tilaa sille ihmiselle, jota ILMAN et voi olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Estynyt, nihkeä, hyväksikäyttösuhde, halpa nainen, ukkomiehellä pussit täynnä ja tarvis tyhjentää, vanhapiika, helppo, pelkkä pano eikä edes ainoa, tunnelahna, perheenrikkoja jne. jne.
Minä en näe noissa mitään hyväntahtoista. Kyllä tässä ketjussa on mukana paljon ilkeää mieltä ja sitä on vaikea sivuuttaa, ihan kuten missä tahansa. Olen kiittänyt niistä monista hyväntahtoisista viesteistä, joissa kerrottiin esimerkkitarinoita ja haluttiin varoittaa ja ymmärrettiin se, mitä kirjoitin. Luin jokaisen.
Vei turhan paljon energiaa ”puolustautua” epätosia väitteitä vastaan, joissa kerrottiin, mitä mies tekee tai mitä minä ajattelen ja tunnen. Korjasin väitteitä ja silti moni vielä vänkäsi vastaan ja maalasi minusta kuvaa surkeana altavastaajana ja väitti minun valehtelevan ja esittävän jotain muuta kuin olen. Mitä sillä saavuttaisin? Ja huom! tiedän, että kaikki eivät ajatelleet niin ja sen myös kirjoitti.
Minulle oma tilanteeni on nyt yksinkertainen ja selkeä ja asiat on hyvin. Mitään outoa tai epämääräistä tähän ei liity. Ja hei, ei ärsytä enää:)
ApMitä oikein odotit? Suhde on joko pettämisjuttu tai murheellisen kuivakka, mutta se sulle riittää. Siinä lyhykäisyydessä varmaan koko tämä ketju, jota en jaksa lukea.
Ottaako päähän että joku voi olla tyytyväinen erilaisessa elämäntilanteessa kuin sinä? Ehkä se sun omasi ei olekaan niin hyvä.....
No niin jutulla on onnellinen loppu ja se lienee kaikkien mielestä hyvä juttu. Paljon spukulaatiotahan tälläiset eronneet / karanneet parisuhteen muodostukset aiheuttavat, koska ihmetyttää kuinka tälläiset huipputyypit ovat päätyneet eroon aiemmista suhteistaan. Jossainhan sen mädän omenen on oltava, koska ei aiemmat suhteet muuten eroihin olisi päätyneet. Tämän miehen entinen vaimo ja naisystävät lienevät olleet helvetinmoisia pirttihirmuja ja onnenonkijoita, joten mies tullut varovaiseksi uuden suhteen osalta. Liika sitoutuminen ja yhteenliimautuminen sekä toisen kontrollointi ei vaan kaikille sovi. Itsekin kuulun niihin joita suorastaan ottaa pataan kaverit jotka jatkuvasti viestittelevät ja soittelevat "rakkaalleen" minusta se muistuttaa enemmänkin sitä kontrollointia ja vakoilua mitä tässäkin ketjussa on tullut esille.
Jospa nyt Ap suhteesta muodostuu molemille mieluisa. Sehän olisi suorastaan huippu hieno juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, käyttekö nykyään yhdessä salilla? Joko miehellä on teistä yhteiskuvia somessa?
Kaikki ei julkaise yhteiskuvia edes aviopuolisoidensa kanssa. Ei se ole mikään mittari.
Ei tosiaankaan. Esim itse eikä moni tuttunikaan tietojaan levittele ympäriinsä.
Jaetut tiedot/kuvat ym yksityiselämä joutuvat helposti vääriin käsiin ja sitten alkaa hirveä poru ja parku miten on tullut verkkohuijareiden uhriksi/ tietoja käytetään verkkohuijauksiin... ja vieläpä ihan syyttään.
Hitto millaisia tampioita ihmiset ovat. Tosin vaalituloksistakin tämä tyhmyys, joka paistaa kuin naantalin aurinko ja näkyy jopa etelä Euroopan rahapulassa oleville maille on selvää. Kyllä Pölhölän tollot maksavat kun vain ilkeää pyyttää...ja hehän ilkeävät.
No meni vähän off topiciksi. Mutta tämä ääretön sinisilmäinen tyhmyys heijastuu ihmissuhteisiinkin. Ei ne sotilaat ja lentokapteenit maapallon toiselta puolen muuten kaveriksi haluaisikaan ja ihastuisi ihan tosta vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei liity mitään outoa tai epämääräistä miksi et voi kertoa täällä?
Mielestäni on hiukan ilkeää ja vedätyksenmakua sinullakin tässä nyt. Moni ihan tosissaan laittoi ystävällisiä ja pitkiäkin viestejä, nyt sitten aliarvioit heitäkin. Kun joukossa oli, kuten täällä aina on, ilkeitä viestejä.
Nyt tulee meille monelle asiallisille ihmisille tunne, että hiukan naureskelet meidän tyhmyydellemme.
Tyhmää tai naurettavaa on nyt noin kovin pimittää ja vetää aivan toista keskustelulinjaa ja kaunistelella tilannettaan kuin alussa.
Emme me ole tyhmiä mekään.
Ihan niin puhtaat jauhot eivät olleet miehellä kuin nyt annat ymmärtää.
Puhelahjat miehellä olivat ainakin hyvät. Sitten kun hänen oli pakko avata suunsa ja jotain kertoa.
Tai kertoiko silti kaikkea.
Tyypillistä näissä jutuissa on, että osan asioista kertoo ihan avoimesti, tai avoimen tuntuisesti, sen osan minkä vain voi. Toinen uskoo ja vielä harmittelee itseään kun tuli epäilleeksi. Sitten kun tämä rehellinen tai puolitosi osio tuli täytettyä niin jättääkin osan edelleen kertomatta, sen mitä ei edelleenkään halua kertoa.
Toiselle tulee tunne, että hyvä, nythän tämä selvisi.
Mutta yllätyksiä ta salaamista saattaa tulla edelleenkin ja nyt on toisen vielä huonompi tilanne alkaa kysellä kun asia tai asiat on jo näennäisesti selvitetty.Mutta ethän tätä usko, voi olla ettei tämä mies ole näitä, toivottavasti, mutta puhun kokemuksella ja iän tuomalla äänellä.
En ilkeyttäni.Nimenomaan tuo että jos jotain jättää kertomatta, jättää yleensä kertomatta jotain muutakin, ehkä vielä tärkeämpää. Ja sitten paljastetaan niitä kevyempiä ”totuuksia”, joiden jälkeen toinen ei viitsi enää kysyä kun oli niin pikkujuttu edelliselläkin kerralla.
Jep, kokemusta tällaisesta. Mulla oli alusta alkaen tunne, että mies ei kerro kaikkea ja salailee jotain. Teki sitten kuukauden tuntemisen jälkeen "suuren paljastuksen", että hänellä on lapsi, jota ei saa tavata, koska lapsen äiti yrittää estää sen ja on ollut aika masentunut asiasta. Mulla itsellänikin on lapsi, joten tunsin myötätuntoa, ja olin iloinen, kun tapaamiset lapsen kanssa alkoivat sujua paremmin. Edelleen oli silti tunne, että jotain on meneillään, eikä mies jakanut yhtään ajatuksiaan tai tuntemuksiaan, oli aika pidättyväinen. Erosimme sitten 6 kk tapailun jälkeen, ja jälkikäteen sain kuulla, että mies olikin pyörittänyt kahta muuta naista samaan aikaan, ja selitellyt lapsen tapaamisella sitä, että oli viettänyt aikaa toisen naisen kanssa. Ällöttävä äijä, inhottaa, että koskaan sotkeennuin moiseen.
Voi luoja mikä sika. Ja miten miehillä pokka riittää tuollaiseen, ei mitään moraalia!
Onneksi maailmalta löytyy ihania prinssejä jotka bongasivat sinut netin syövereistä. Ja kuinka ollakaan rakastui sillä silmänräpäyksellä. Ainoa pieni este ettei voi tulla sinua hyvänä pitämään on se, että varakkuus, jota on runsaasti, on tilapäisesti estynyt käyttöönotosta, mutta jos nyt muutaman tonnin alkajaisiksi laitat tulemaan niin oitis riennän luoksesi kunhan saan nämä varani käyttöön. Maksan toki samalla "lainaamasi" rahat, osakkeet, pikavipit, vekselit ym takaisin korkojen kera... hei hei darling....
Vierailija kirjoitti:
Tapailen miestä, jonka suhteen en oikein tiedä mitä tekisin. Jotain puuttuu, mutta toisaalta yhdessä on ihan kivaa jne. Muutaman kerran ollaan tavattu miehen kotona ja kerran hän on piipahtanut luonani. Menen mielummin hänen luokseen, ja piti oikein miettiä miksi. Kai se on sitä, että oma koti on niin omaa aluetta ja kun tunteet ovat epävarmat, tuntuu helpommalta mennä hänen luokseen. Ja sieltä pääsee helpommin pois kuin että heittäisi toisen ulos.
Ei kannata jatkaa, jos jokin puuttuu. Minä tein noin ja sitten kaduin kun monta vuotta meni hukkaan lopulta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä siirtäisin tapaamiset kahvilaan. Aina kahvilassa tai muulla julkisella paikalla, ei tarttis passata.
Nopsaan selviäisi mikä on miehiään.
Vierailija kirjoitti:
Mä siirtäisin tapaamiset kahvilaan. Aina kahvilassa tai muulla julkisella paikalla, ei tarttis passata.
Nopsaan selviäisi mikä on miehiään.
No sitten ei olisi seksiä? Ja en minä ainakaan passaa vierasta. Teen ruokaa kuten tekisin itselleni enkä koskaan siivoa erikseen ennen vierasta vaan mulla on siivouspäivä kerran viikossa, jolloin pesen myös lakanapyykit.
No juotavaa kyllä tarjoilen, mutta se ei ole kova homma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No minä en ainakaan kenenkään kotiin haluaisi väkisin tuppautua. Lopettaisin suhteen, jos alkaisi ärsyttää.
Vierailija kirjoitti:
Yks vaihtoehto miehen kohdalla on se, että pitäisi sitten siivota kotia perusteellisemmin. Itse olen kyllä tyttöystäviä kotiinikin kutsunut, mutta aina hirveä urakka, että näyttää siistiltä, kun tiedän useimpien naisten kiinittävän siihen miehiä enemmän huomiota.
Se olisi oikein hyvä nähdä, mikä on miehiään. Itse olen siisti ja järjestelmällinen , enkä ikinä rakastaisi niin paljon, että muuttaisin yhteen ns sottapytyn kanssa.
Onneksi meillä on sama siisteyskäsite.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minustakin tosi outoa käytöstä mieheltä.
Tiedätkö missä asuu? Onko omaa asuntoa? Peitteleekö varallisuutta?
Vai onko perhe?Oliko mökki hänen oikeasti?
Tiedän kaupunginosan ja on omistusasunto.
Ap
Siis et tiedä miehe; tarkkaa osoitetta, vaikka olette ilmeisesti seurustelleet jo pidemmän aikaa?
Hei haloo, ei tuo nyt ole ollenkaan ok. Kuulostaa kyllä siltä, että on yksi nainen, jota vie kotiinsa ja toinen nainen, jota vie mökille ja työpaikalle. Sinä olet se jälkimmäinen. Ei silä tarvitse mitaan vaimoa siellä kotona olla, kunhan haluaa pitää kaksi päällekkäistä suhdetta erillään, ettei tule vahinkoja,
Mutta sinä olet kyllä aikuinen ihminen, jonka täytyy osata puhua asioista. Selvitä osoite kysymällä. Jos ei meinaa kertoa, niin asiat on hullusti. Sitten teet yllätysvierailun ja näet sitten miten käyttäytyy.
Mulla on kans kaksi viimeistä miestä halunneet aina olla vain mun luona, alkoi ärsyttään. Mun ruuat, mun saunat ja kuulemma viihtyisä koti.
Molempien kanssa seurustelin vajaan vuoden.
Ekan miehen kämppä oli kyllä melko askeettinen kerrostalokämppä, kävin siellä ton ajanjakson aikana 3 kertaa. Mies häpesi kämppäänsä.
Tämä viimeisimmän kämppä oli pieni yksiö, eikä sinne mahtunut kuin sänky.
Mutta olisin mäkin halunnut joskus valmiiseen ruokapöytään työpäivän jälkeen, mutta ukot tuli mitään kysymättä mun luo. Exiä ovat
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kans kaksi viimeistä miestä halunneet aina olla vain mun luona, alkoi ärsyttään. Mun ruuat, mun saunat ja kuulemma viihtyisä koti.
Molempien kanssa seurustelin vajaan vuoden.
Ekan miehen kämppä oli kyllä melko askeettinen kerrostalokämppä, kävin siellä ton ajanjakson aikana 3 kertaa. Mies häpesi kämppäänsä.
Tämä viimeisimmän kämppä oli pieni yksiö, eikä sinne mahtunut kuin sänky.
Mutta olisin mäkin halunnut joskus valmiiseen ruokapöytään työpäivän jälkeen, mutta ukot tuli mitään kysymättä mun luo. Exiä ovat
Samaa. Ei kunnioitettu ajankäyttöäni. Kerran olin erehtynyt laittamaan hyvää ruokaa ja sitten ex lähes väkivaltaisesti raivosi, kun ei ollut samoja ruokatarvikkeita. Opin sitten mitä on aina varastossa. Olin pienituloinen mutta vakavarainen, sain aina rahat riittämään. Mies ei.
Väkivallalle on ominaista yllätyksellisyys: kun ei koko aikaa ollut varuillaan, ex sai tehtyä paljon pahaa.
Jos en vastannut puhelimeen, ilmestyi ovelle väijymään. Epäilen myös että hänellä oli useampia paikkoja jossa kävi loisimassa ja temppujaan tekemässä. Pahinta että hän piti pornoseksiä asiana jonka hän suorittaa kuin se olisi normaalia. Ei ole.
Onnittelut että selvisit vuodella. Oma tapaus kesti toistakymmentä vuotta. Tuntuu että se jotenkin vaurioitti. Nyt vanhempana osaan pitää puoleni. Joskus silti harmittaa hukkaan mennyt aika.
Olkaa alusta lähtien tarkkoja, että kunnioittavat ajankäyttöänne. Eikä mihinkään typeryyksiin tarvi tietenkään suostua.
Vierailija kirjoitti:
Hei te, joiden mielestä parisuhteet muka alkaa tällä tavalla etäisyyttä pitämällä jotain puolikin vuotta, niin anteeksi kerrotteko meille muille, miten se muutos sitten tapahtuu siitä, että ei ole mitään yhteistä elämää kuin pari tuntia parin viikon välein, niin MITEN ja MIKSI sitten yhtäkkiä päätetään mennä naimisiin ja muuttaa yhteen? Ja sittenkö yhtäkkiä sitten esitellään kaikille ja siis MITÄ?
Erityisesti toi, jonka mielestä Helsingissä ei kukaan rakastu hulluna, vaan tapaillaan tällä tavalla puun takana harvakseltaan, niin anteeksi MITÄ? Itse oon kuudennen polven helsinkiläinen enkä vielä koskaan kuullut mistään tällaisista suhteista muilla kuin pettäjillä. Joo joskus joku vanhus, joku leski, voi tapailla tuolla tavalla, mutta ei se koskaan siitä tiivistynyt miksikään.
Kyllä rakkausuhde on aika lailla alusta rakkaussuhde ja toisen seura on tärkeää, mielekästä ja ihaninta, mitä mieleen juolahtaa.
Joku leski? Joku vanhus? Leskiä voi olla esim 30v ja voin vakuuttaa, että oman rakkaimman jälkeen piiitkän suruajan jälkeen tavataan varovaisesti , jos tavataan. Monet menevät vielä 50v naimisiin. Mikähän on mielestäsi vanha? !0v mielestä on 20vuotiaskin vanha. Pientä säätöä...
Jos ap:n mies olisi pelimies ja rikas johtaja, mitä sellaista ap:ssa on, että mies näkee vaivan vedättää? Saisi varmasti uuden naisen tilalle. Varmaan kauneus ainakin.
Vierailija kirjoitti:
Jos ap:n mies olisi pelimies ja rikas johtaja, mitä sellaista ap:ssa on, että mies näkee vaivan vedättää? Saisi varmasti uuden naisen tilalle. Varmaan kauneus ainakin.
Kiva, fiksu, draamaton, hyvät seksitaidot otaksun