Lue keskustelun säännöt.
Miksi joku vielä kohtuullisen nuori, sanotaan vaikka alle viisikymppinen tai varsinkaan alle nelikymppinen ei ole somessa? Aika saatanan noloa! :D
29.03.2021 |
Siis mitä sisältöä tällaisella henkilöllä on elämässään? Onko joku täysin syrjäytynyt erakko? Sehän jää jälkeen aivan kaikista tuttavapiiriensä yms. jutuista ja keskusteluista, kun ei ole somessa! On se myös melko noloa jättäytyä kokonaan somen ulkopuolelle, kun paitsi että jää täysin tietämättömäksi kaikista tuttavapiirien jutuista, menoista yms. niin antaa itsestään yksikertaisen ihmisen vaikutelman muille! 😂
Kommentit (54)
Voi olla, että tulevaisuudessa joudun tekemään Facebookkiin jonkun feikkitilin, kun monet yritykset ja yhteisöt tuntuvat lisääntyvässä määrin tekemään sellaisia profiileja, jotka eivät näy ilman että lukija on kirjautuneena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hmm, toi aloitus on kyllä melkoisen infantiilin tai debiilin kuuloinen. Vähintäänkin melko pinnallinen... Ap, jos mietit asiaa, niin tässä sinulle testi: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/oletko-pinnallinen-testaa-itsesi/31…
40-50 v EI ole kohtuullisen nuori vaan keski-ikäinen.
Kun ei ole somessa, ei tarvitse lukea keskustelun aloittaneen huonon trollin säälittävää oman elämän puuttumattomuudesta johtuvaa paskaa. :D
Onhan se hienoa, kun on oma sosiaalinen elämä jonkun random (kohta) kiinalaisen firman hallinnassa. Juu ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä poistin 17-vuotiaana kaikki somet. Seuraajia oli muutama tuhat ja sen mukana huomasin käyttäväni somea vain toisten miellyttämiseen. Aikaisempi syömishäiriökäyttäytyminen pahentui, kun murrosiän lisäksi katsoin päivät pitkät kaikkien instamallien ja VS-mallien kuvia ja ”what i eat in a day” videoita.
Kaivoin netistä Alexis Renin syömishäiriö dietin ja aloin noudattamaan. Tajusin sitten että en ollut käynyt lukiossa 3 kuukauteen, en päässyt sängystä ylös ja biletin salaa baareissa. Laihduin wanhojen aikana 6kg viikossa ja mekko valui päältäni.
Nyt olen 19 ja minulla on instagram jossa on 15 seuraajaa, eli vain lähimmät ystäväni. Seuraan vain käsityötilejä. Olen terveessä parisuhteessa, vaikka aikaisemmat mielenterveysongelmat ovat vieläkin käsittelyn alla. Olen 15kg painavampi. Nautin elämästäni, nautin terveestä kehosta joka kantaa minua päivittäin, nautin terveestä mielestä, joka antaa minun nähdä maailman kauneuden.
Some on vaarallinen nuorelle, joka etsii itseään. Ja olen itsekin vielä teini, mutta ilman somea sain kasvatettua tervettä luottamusta itseeni ja siihen kuka olen ilman filttereitä ja performatiivisiä arvoja ja ideologioita. Pitäkää huolta itsestänne.
Ps. Lol oksennus tuli suuhun kun luin tän uudelleen mutta laitampa silti tänne :D
Mikä se some tarkalleen ottaen on, faktoja pöytään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin ja voiko olla somessa jos ei ole internettiä.
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Se naamakirjasosiaalisuus on pääsääntöisesti täysin idioottimaista.
Mutta siinä AP on oikeassa, että sosiaalisista suhteista syrjäytyy, jos ei kuulu FB, Insta, Twitter...
Moni yritys ja yhdistys tiedottaa ainoastaan Facebookin kautta.Naamakirjaton on jokseenkin epähenkilö.
Whatsapp on ainoa somekanava, jota käytän.
Mun mielestä on ihanaa olla epähenkilö.
Samoin. Aika harva kykenee tänä päivänä olemaan näkymätön ja anonyymi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmiset ovat rasittavia. AP on todiste. Siksi ei somelle.
En halua tietää missä joku veli, täti, kummisetä tms. vetää lomillaan. Enkä minä kerro heille mitään, elleivät kysy. Puhelimen ensisijainen tarkoitus minulle on sopia ystävien kanssa joku aika jolloin voimme livenä tavata. Jos jotakuta ei tavoita muuten kuin somessa, eikä hän ole halukas vastaamaan perinteisiin tekstiviesteihin, annan tyypin kadota elämästäni.
En halua myöskään kehittää itselleni addiktiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin somessa mutta alkoi ärsyttää se sosiaalisuus 😕
Samaa mieltä. Kyllä somessa oleminen nyt vain kuuluu nykyaikaan. Itsellä yksi 35-vuotias kaveri, joka ei ole missään somealustalla eikä käytä edes Whatsappia. Omituisena kyllä pidän..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi olla, että tulevaisuudessa joudun tekemään Facebookkiin jonkun feikkitilin, kun monet yritykset ja yhteisöt tuntuvat lisääntyvässä määrin tekemään sellaisia profiileja, jotka eivät näy ilman että lukija on kirjautuneena.
Toistaiseksi olen välttynyt kommunikoimasta ko yritysten kanssa, mutta se feikkiprofiili on ainoa, minkä voisin ottaa.
Aivan suatanan noloa olla somessa.
Kirjoitan, siis olen olemassa.
Tyhmyyden ylistys
Vierailija kirjoitti:
Kun ei kiinnosta tuttavapiirin jutut ja menot pätkääkään.
Somessa ei tarvitse olla (en ole itsekään), mutta miksi sinulla on tuttavapiiri, jos he eivät kiinnosta sinua?
Itsetuntoni on ihan hyvä ilman toisten tykkäyksiä ja elän mieluummin omaa elämää, kuin käytän aikaa toisten elämän kyttäämiseen👍
Olen huomannut, että Facebookin ym. somepalvelujen myötä osa aikuisista on taantunut henkisesti huomattavan paljon. Joistain on kuoriutunut tyylipuhtaita kiusaajia: "omg vähänkö oot outo, kun et oo somessa", " niin mut jos et oo somessa niin sun kanssa ei kukaan halua enää olla kaveri", "kaikki luulee, että sussa on jotain vikaa kun et oo somessa" ja niin edelleen. Näkyy myös mm. kaveriporukkakokoontumisissa, joissa somepalveluihin kuulumattomat helposti suljetaan ulkopuolelle, kun kuulumiset ovat lähinnä statuspäivitysten jauhamista. Myös kaikenlainen luvatta valokuvien/videoiden ottaminen tapaamisissa ja niiden ilman lupaa laittaminen Faceen, instaan ym. on yleistynyt ja asiasta huomauttamista pidetään nipottamisena.
Usein vaikuttaa siltä, että kovimmat somevouhkaajat ovat heitä, joita ei pitäisi päästää sinne ollenkaan.
Olen 46v ja olen vuoden sisään lopettanut somen käytön lähes kokonaan omasta tahdostani. En vain jaksanut enää sitä teennäisyyttä mitä some on tulvillaan.
Soitan kyllä yhä ystävieni kanssa ja wa viestejä lähetellään. Nämä riittää mulle oikein hyvin. En ole jäänyt kaipaamaan mitään somen ihmeellisestä maailmasta.
Se alkoi suoraan sanottuna tuntumaan pelkältä ajanhukalta.
Miksi siellä pitäisi olla?