Mikä oli suurta luksusta sinulle lapsena?
Tuli mieleen tuosta köyhäilyketjusta.
Mikä - nykyään todennäköisesti paljon tavallisempi - asia oli sinulle suurta luksusta lapsuudessa? Ja siis nimenomaan omakohtaisesti, eli mistä luksuksesta pääsit nauttimaan vain harvoin, jos ikinä?
Kommentit (2707)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tähän voi kukaan vastata mitään jos joidenkin mielestä ypisten vastaukset on vääriä?
Lakkaa nyt jankkaamasta tuota, koeta päästä tästä ihmetyksestäsi eteenpäin.
Lakkaa sinä jankkaamasta sitä samaa ja anna toisten kertoa kokemuksensa arvostelematta niitä.
En ole arvostellut jos et sitä tiennyt niin täällä palstalla pyörii satoja ellei tuhansia muitakin. Lakkaa siis jankkaamasta ja vetämästä hatusta juttujas ja arvostelemasta muita.
Kannattaisiko yrittää päästä nyt jo yli tuosta jankkaamisesta?
Kun kiusaaja oli poissa koulusta, kun isänsä oli hakannut siitä paskat pihalle, ja lopulta se lähti kokonaan samasta koulusta kun joutui sosiaaliviranomaisten huostaan ja edelleen jonnekin sijoitukseen.
Lastensuojelun kautta saatu tukiperhe, ei siis sijaisperhe, vaan tukiperhe. Sain sellaisen, kun äidillä ei ollut aikaa, hän oli jatkuvasti töissä, ja koulun arvosanat laskivat.
Tukiperhe oli loistava. Samanikäisiä lapsia ja kivat vanhemmat. Pääsin heidän kanssaan kotimaan lomille matkailuautolla, he neuvoivat läksyissä ja opettivat arjen tärkeät jutut, kuten kokkaamaan, raha-asiat ja meikkaamaan. Olin yläaste ja lukioaikaan heillä enemmän kuin kotona. Lapset jopa kutsuivat minua bonussiskoksi.
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelun kautta saatu tukiperhe, ei siis sijaisperhe, vaan tukiperhe. Sain sellaisen, kun äidillä ei ollut aikaa, hän oli jatkuvasti töissä, ja koulun arvosanat laskivat.
Tukiperhe oli loistava. Samanikäisiä lapsia ja kivat vanhemmat. Pääsin heidän kanssaan kotimaan lomille matkailuautolla, he neuvoivat läksyissä ja opettivat arjen tärkeät jutut, kuten kokkaamaan, raha-asiat ja meikkaamaan. Olin yläaste ja lukioaikaan heillä enemmän kuin kotona. Lapset jopa kutsuivat minua bonussiskoksi.
Olisipa kaikillanollut sellainen tukiperhe.
Sain kiusaajan uskomaan, että hän itse oli syyllinen siihen miten oikeat vanhempansa kohtelivat häntä ja että hänet oli huostaanotettu lastensuojelun sosiaaliviranomaisten toimesta.
Askartelusavi. Rakastin kaikenlaista askartelua, mutta savesta tekeminen kiinnosti kovasti. Kaivoin maasta savea aina ja harmitti kun se kuivuttua aina mureni ja taideteokset hajosi usein🙁 en saanut ikinä askartelusavea. Muovailu vahaa meillä oli, mutta sellaista jota ei voi kuivattaa..
Suihku ja wc vuokramökissä. Oli mahtavaa, kun ei tarvinnut pestä pitkiä hiuksia kuumassa saunassa vadissa tai yöllä hädän tullen kömpiä puuceehen. Meillä ei ollut omaa mökkiä ja vuokrattiin sellaisia halpoja mökkejä kesäisin, joissa harvoin oli mitään mukavuuksia.
Vapaus tulla, mennä ja olla kavereiden kanssa. Turvallinen lapsuus, toisin kuin tänään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tähän voi kukaan vastata mitään jos joidenkin mielestä ypisten vastaukset on vääriä?
Lakkaa nyt jankkaamasta tuota, koeta päästä tästä ihmetyksestäsi eteenpäin.
Lakkaa sinä jankkaamasta sitä samaa ja anna toisten kertoa kokemuksensa arvostelematta niitä.
En ole arvostellut jos et sitä tiennyt niin täällä palstalla pyörii satoja ellei tuhansia muitakin. Lakkaa siis jankkaamasta ja vetämästä hatusta juttujas ja arvostelemasta muita.
Kannattaisiko yrittää päästä nyt jo yli tuosta jankkaamisesta?
Sinä ensin 🤡
Vierailija kirjoitti:
Se kun "isä" kuoli
Kaikille ei tuota(kaan) onnea suoda:(
En tiedä luksuksesta, mutta lapsena olisin halunnut ja pyysin itselleni Aku Ankka -lehden tilauksen ja Lego-palikoita. En saanut kumpaakaan. Minulle ostettiin joskus niitä Aku Ankan taskukirjoja, mutta ei se ollut sama juttu. Leluja minulle toi oikeastaan vain kummitätini kerran vuodessa syntymäpäiväkseni, jollei ostanut jotain vaatetta, mutta ne olivat jotain nukkeja ja barbeja, joista en välittänyt.
Ihan oikeasti oma huone olisi ollut myös kiva juttu. Minä olin kolmesta lapsesta nuorin talossa, jossa oli kolme makuuhuonetta. Yksi oli vanhemmilla, toinen veljelläni ja kolmas isosiskollani. Nämä veli ja isosisko eivät oikein ikinä irrottautuneet kotoa vaan ne huoneet olivat heidän sittenkin, kun he olivat jo muuttaneet pois. Välillä muuttivat kumpikin takaisinkin. Sain lopulta kyllä sen sisareni huoneen, mutta siellä oli edelleen hänen tavaroitaan kaapit täynnä ja hän riiteli aina käydessään siitä huoneesta.
Isoin luksus, mitä olisin itselleni halunnut, olisi ollut toisiaan rakastavat vanhemmat ja tasapainoiset aikuiset sisarukset. Niitä en ikinä saanut.
Se, kun sain kahdenkeskistä aikaa ja huomiota vanhemmilta. Lapsuusperheessäni oli 7 lasta ja minä olen toiseksi vanhin, niin siinä ei hirveästi vanhemmat ehtineet huomioida varsinkaan meitä vanhempia lapsia henkilökohtaisesti. Ainakaan enää silloin, kun minä alan muistamaan asioita lapsuudessani. Heillä oli aina kiire hoitaa ja auttaa nuorempia sisaruksia, nämä kun olivat pienempiä ja tarvitsivat enemmän huomiota. Itsekin joutui jo nuorena ottamaan paljon osaa kotitöihin ja vahtimaan nuorempia sisaruksia.
Jättis-tuutti. Oli valtava verrattuna nykyiseen.
Huostaanotto. Meni toki pitkään toipua henkisestä ja fyysisestä väkivallasta, mutta vanhemmistani ja isoveljestä eroon pääsy on näin jälkikäteen parasta luksusta mitä minulle tapahtui.
Juhannusaattona sai yhden kolmanneslitran limpsapullon pihalle matoista tehtyyn telttaan. Se on jokin vadelmalimsa tai Rally, mainio vaasalaisen Bockin tehtaan tuote (musta omenalimpsa?).