Paha olo abortista vieläkin
Tehtiin lääkkeellisesti lokakuun alussa, ekan tabletin saadessani viikkoja oli 6+2. En halunnut lasta, joten ratkaisu oli sikäli oikea. Tunnen kuitenkin syyllisyyttä, häpeää ja ruoskin itseäni - eniten harmittaa se, että tulin raskaaksi oman huolimattomuuden takia.
Viime aikoina on tullut myös outoja ristiriitaisia tunteita ja ajatuksia. En halunnut lasta mutta ehkä jossain toisissa olosuhteissa olin voinut haluta... Tunnen menettäneeni jotain ja jääneeni jostain paitsi. Jotain kateuden ja katkeruuden tunteitani tähän liittyy: asiaan osallisella miehellä on lapsia ennestään, ja huomaan tuntevani kateuden tunnetta hänen lastensa äitiä kohtaan.
Emme seurustele enää. Erosimme, ja tein positiivisen raskaustestin viikkoa myöhemmin. Mies on ollut kyllä tukena mutta ei oikein jaksa mielialanvaihtelujani. Nyt ei kaveruuskaan siis oikein onnistu.
Minulla on muutenkin kaikenlaista stressaavaa meneillään, ja viime syksyn tapahtumat kummittelevat koko ajan taustalla, vaikka näennäisen toimintakykyinen olenkin.
Vertaistukea?
Kommentit (146)
Vierailija kirjoitti:
Kaikella kunnioituksella, en ymmärrä tätä karmeaa syyllisyyttä&tuskaa mitä kaikki muka saavat abortoinnin jälkeen. Olisitte iloisia että tämä on täällä vielä mahdollista, monissa maissa ei ole ja naiset kärsivät. Mitä ihmeen syyllisyyttä pitää potea siitä että poistaa alkion jota ei edes toivonut. Ihan kun ei voisi tehdä uutta lasta ikinä sen jälkeen(tämä ei tietenkään koske niitä joilla on vaikeuksia tulla raskaaksi etc) Mitä jos mitä jos...turha sitä on jossitella, olisit iloinen että olet hengissä ja terve.
Sitä voi tehdä uuden lapsen, mutta se on eri ihminen kuin se abortoitu. Jokainen ihmisalku on oma yksilönsä. Sillä ihmistaimella on kaikki potentiaali tulla täydeksi ihmiseksi. Elämä on ihme ja elämä on arvokasta. Nämä on näitä ikuisia arvokysymyksiä, ja vastapuolten on vaikea olla yksimielisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
menettäneeni jotain ja jääneeni jostain paitsi. Jotain kateuden ja katkeruuden tunteitani tähän liittyy: asiaan osallisella miehellä on lapsia ennestään, ja huomaan tuntevani kateuden tunnetta hänen lastensa äitiä kohtaan.
Abortti on ollut sinulle silloin täysin väärä valinta, jos kadehdit muiden äitiyttä.
Kateus on sitä, että jollakin on jotain mitä itsekin haluat eli olla äiti.
Kaduttaako sinua abortti siitä syystä, että itsekin halusit/haluaisit olla äiti?
Luulisi, että ainakin siitä syystä, että olet m u r h a n n u t.
Raskaaksi tuloa kadun eniten. Jos sitä ei olisi tapahtunut, en olisi joutunut käymään läpi aborttia enkä näitä vaikeita tunteita. Ilman aborttikokemusta suhtautuisin äitiyteen ja lapsiin neutraalisti, en miettisi asiaa sen kummemmin.
Sinun mielestäsi olen tehnyt rikoksen. Niin, ehkä olenkin? En kuitenkaan saa pyyhittyä tapahtunutta pois. Eikö sinulta löydy yhtään ymmärrystä tai anteeksiantoa?
- ap
Hyvä ihminen, minulta löytyy ymmärrystä asioihin, koska olen kulkenut itse erittäin kivisen tien. En voi kuitenkaan kannustaa tai hyväksyä m u r h a a. En hyväksyísi sitä itseltänikään. Ymmärtää ihminen aina voi, mutta hyväksyminen on täysin eri asia.
Mutta minä en ole se, jolta sinun pitää saada anteksianto. Se sinun pitää itse selvittää itsesi ja korkeimman kanssa. Kukaan toinen ei sinua siltä pelasta.
Suomen laki ei kuitenkaan pidä aborttia mur.hana.
- ap
Pitäköön laki sinä minä pitää. Se ei poista sitä tosia asiaa, että toisen ihmisen tappaminen tietoisesti on aina murha eli väärin.
Eihän Suiomen laki kiellä eläin__sek__siäkään, mutta silti se on väärin.
Ei Suomen laki kiellä sek__sin myymistäkään ja sen ostamistakaa (pari__tus ja ihmis__kauppa on kielletty), mutta silti se on väärin.
Ennen Suomen laki ei kieltänyt mur__han suunnitteluakaan (nykyään kieltää!).
Tämä !!
Vierailija kirjoitti:
Kaikella kunnioituksella, en ymmärrä tätä karmeaa syyllisyyttä&tuskaa mitä kaikki muka saavat abortoinnin jälkeen. Olisitte iloisia että tämä on täällä vielä mahdollista, monissa maissa ei ole ja naiset kärsivät. Mitä ihmeen syyllisyyttä pitää potea siitä että poistaa alkion jota ei edes toivonut. Ihan kun ei voisi tehdä uutta lasta ikinä sen jälkeen(tämä ei tietenkään koske niitä joilla on vaikeuksia tulla raskaaksi etc) Mitä jos mitä jos...turha sitä on jossitella, olisit iloinen että olet hengissä ja terve.
Miksi murhaamisesta pitäisi olla iloinen ja että se on VIELÄ mahdollista??
Vierailija kirjoitti:
Kurjaa. :( Pitäisikö sinun hakea keskusteluapua?
Itse en näin aikuisiällä pystyisi aborttiin. (Joskus 16-17 v. teininä koulut kesken olisi ollut eri juttu, mutta onneksi ei tullut ikinä sellaista tilannetta vastaan.)
Juuri tuli teema elokuva pariskunasta,jotka ottivat aportin,lapsi olisi syntynyt kehitysvamaisena.Raskaus oli joku 7kk.Raskuden keskeytys ei ole ikä sidonainen.Asioista ei vain puhuta. Ikä ei katso sitä,jos elämän tilanne on,ainoa vaihtoehto abortti.Turha alkaa syylistä yhtään kenenkään.:Jos nuori oki!.mutta sitten ei.Ehdotomasti hakeudu terveyskekuksen kautta terapiaan.Et ole tehnyt mitään väärää.Terapian kautta pystyt jatkaa elämäm.Et täällä ihmisten neuvojen kautta.Joilla ei hajuakaan sinun tunteet,sinun kokemus.Jokaisella ne eri,vaikka kyse sama asia.Olen ollut 48v. raskaana ja se keskeytetiin.En kadu hetkeäkään aia.,Oli minun valintani,ikä lisineeni!Eikä asia kuulu muille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikella kunnioituksella, en ymmärrä tätä karmeaa syyllisyyttä&tuskaa mitä kaikki muka saavat abortoinnin jälkeen. Olisitte iloisia että tämä on täällä vielä mahdollista, monissa maissa ei ole ja naiset kärsivät. Mitä ihmeen syyllisyyttä pitää potea siitä että poistaa alkion jota ei edes toivonut. Ihan kun ei voisi tehdä uutta lasta ikinä sen jälkeen(tämä ei tietenkään koske niitä joilla on vaikeuksia tulla raskaaksi etc) Mitä jos mitä jos...turha sitä on jossitella, olisit iloinen että olet hengissä ja terve.
Reagointi on yksilöllistä. Tähän asiaan liittyy niin paljon kaikenlaisia arvo- ym. pohdintoja, että mielestäni nämä minun tunteeni ovat ihan luonnollisia. Ja kyllä, olen tyytyväinen että minulla oli mahdollisuus lailliseen ja turvalliseen aborttiin. Silti se oli raskas ja vaikea kokemus.
- ap
= lailliseen mur haan
Harrastatko eläis eksiäkin kun laki sen sallii.
Ei ole jumalan suunnitelma että abortteja tehdään. Tässä nyt seuraus
Kyllä, Suomessa saa harrastaa seksiä lemmikkinsä kanssa
Suomi on Unkarin ja Romanian kanssa viimeisiä EU-maita, jossa eläimiin sekaantuminen ei ole vielä laissa kiellettyä.
https://yle.fi/uutiset/3-8152460
Nyt kaikki vaan harrastamaan kun laissa ei ole kielletty ja laki tämän sallii.
NOT!!
Jumala antaa kyllä anteeksi kun pyydät <3
Menkää nyt vatun uskontohihhulit ja murhasta huutelijat vaikka kaivamaan napaanne. Olette kamalia.
Vierailija kirjoitti:
Abortin vastustajille haluan sanoa, että te teette syntiä, koska te tuomitsette lähimmäisiänne. Alatte tuomariksi. Vaikka Jumalakaan ei tuomitse ketään. Ettekä te voi vaatia muita elämään oman uskonne mukaan. Ja luonnollisia "abortteja" tapahtuu jatkuvasti. No big deal.
Nyt oikoo pahasti. Voisin sanoa, että olen abortin vastustaja - vastustan harkitsematta tehtyjä abortteja, vastustan ajatusta solumöykystä, jolla ei ole mitään arvoa.
Vastustan myös sitä, että asiasta ei keskustella missään ennen aborttia, siis vaihtoehdoista, tai mahdollisista tunteista jälkeen päin.
Vastustan sitä, että lääkärin tulisi joidenkin mielestä toimia etiikkansa vastaisesti. Vastustan myös sitä, että lääkäri on kovakourainen ja julma tehdessään toimenpiteitä.
Se ei ole kevyt juttu, vaikka niin halutaan ajatella, ettei tulisi syyllisyyden tunteita. Ihminen tuntee syyllisyyttä, jos kokee / ymmärtää tehneensä jotain väärin.
Ehkä asioista ja mielipiteistä pitäisi puhua yleisesti, ettei kukaan ainakaan joutuisi siihen tilanteeseen, että todellisuus iskee kasvoille jälkeen päin? Ei minusta tunnu hyvältä, että ihminen kokee syyllisyyttä koko loppuelämänsä.
Syyllistämiseen ja tuomitsemiseen minulla ei ole mitään tarvetta. Voin kirjoittaa tai sanoa, että toivon ettei joku tekisi aborttia, ja perustella miksi. Jos ihminen päättää toisin, sitten se vaan on niin, ja yritän lohduttaa jos hän sitä haluaa.
Olen surullinen jokaisen sellaisen puolesta, joka katuu aborttia. En ole vihainen enkä tuomitse sellaista, joka pitää päätöstään oikeana. Olen kiitollinen siitä, etten ole joutunut omakohtaisesti miettimään sitä, ja toivon etten koskaan joudukaan.
Ymmärrän, että se saattaa joskus olla jollekin vaihtoehto, joka on pienempi paha. En ole koskaan päättänyt kenenkään puolesta (en edes haluaisi, enkä ole sellaisessa asemassa, että voisin), mutta mielipiteeseeni minulla on oikeus.
Mielipiteeni EI ole, että abortin tehnyt olisi huono ihminen. En ole kenenkään tuomari, se on ihmisen ja hänen Jumalansa välinen asia. Kenenkään ihmisen asia ei ole päättää, mitä Jumala tuomitsee.
Ajatukseni ovat jossain määrin myös ristiriitaisia keskenään, koska mielestäni jokaisella pitäisi olla oikeus päättää kehoonsa kohdistuvista toimenpiteistä, mutta abortissa päätetään syntymättömän lapsen ohi.
Puolan (ja muiden hyvin katolisten maiden) naisten tilanne on katastrofaalinen. Ehkäisy ja abortti on yksiselitteisesti kielletty. Naisella ei ole oikeutta päättää kehostaan, ei vaikka raskaus vaarantaisi hänen henkensä. Laiton abortti on paitsi rikos, myös hengenvaarallinen.
Vierailija kirjoitti:
Menkää nyt vatun uskontohihhulit ja murhasta huutelijat vaikka kaivamaan napaanne. Olette kamalia.
Ei tarvitse olla uskovainen jos pitä mur haa vääränä. Moni ei hyväksy edes raakojen rikol listen kuole mantuo mioita niin miten pienen lapsen mur han voisi hyväksyä!
Kyse on moraalista - ei uskonnosta.
Jännä että yksilö ei saa mur hata mutta valtio saa. Kaksinaismoralistista!
Mur ha on aina väärin. Teki sen yksilö, valtio tai odottava äiti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menkää nyt vatun uskontohihhulit ja murhasta huutelijat vaikka kaivamaan napaanne. Olette kamalia.
Ei tarvitse olla uskovainen jos pitä mur haa vääränä. Moni ei hyväksy edes raakojen rikol listen kuole mantuo mioita niin miten pienen lapsen mur han voisi hyväksyä!
Kyse on moraalista - ei uskonnosta.
Jännä että yksilö ei saa mur hata mutta valtio saa. Kaksinaismoralistista!
Mur ha on aina väärin. Teki sen yksilö, valtio tai odottava äiti.
Tämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikella kunnioituksella, en ymmärrä tätä karmeaa syyllisyyttä&tuskaa mitä kaikki muka saavat abortoinnin jälkeen. Olisitte iloisia että tämä on täällä vielä mahdollista, monissa maissa ei ole ja naiset kärsivät. Mitä ihmeen syyllisyyttä pitää potea siitä että poistaa alkion jota ei edes toivonut. Ihan kun ei voisi tehdä uutta lasta ikinä sen jälkeen(tämä ei tietenkään koske niitä joilla on vaikeuksia tulla raskaaksi etc) Mitä jos mitä jos...turha sitä on jossitella, olisit iloinen että olet hengissä ja terve.
Reagointi on yksilöllistä. Tähän asiaan liittyy niin paljon kaikenlaisia arvo- ym. pohdintoja, että mielestäni nämä minun tunteeni ovat ihan luonnollisia. Ja kyllä, olen tyytyväinen että minulla oli mahdollisuus lailliseen ja turvalliseen aborttiin. Silti se oli raskas ja vaikea kokemus.
- ap
= lailliseen mur haan
Harrastatko eläis eksiäkin kun laki sen sallii.
Nyt kyllä menee oudoksi. Eihän näitä asioita voi rinnastaa mitenkään.
- ap
Vierailija kirjoitti:
Menkää nyt vatun uskontohihhulit ja murhasta huutelijat vaikka kaivamaan napaanne. Olette kamalia.
Höpö höpö. Tämä ei liity m illään tavalla uskontoon, vaan moraaliin.
Googlaa mitä moraali on. Kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikella kunnioituksella, en ymmärrä tätä karmeaa syyllisyyttä&tuskaa mitä kaikki muka saavat abortoinnin jälkeen. Olisitte iloisia että tämä on täällä vielä mahdollista, monissa maissa ei ole ja naiset kärsivät. Mitä ihmeen syyllisyyttä pitää potea siitä että poistaa alkion jota ei edes toivonut. Ihan kun ei voisi tehdä uutta lasta ikinä sen jälkeen(tämä ei tietenkään koske niitä joilla on vaikeuksia tulla raskaaksi etc) Mitä jos mitä jos...turha sitä on jossitella, olisit iloinen että olet hengissä ja terve.
Reagointi on yksilöllistä. Tähän asiaan liittyy niin paljon kaikenlaisia arvo- ym. pohdintoja, että mielestäni nämä minun tunteeni ovat ihan luonnollisia. Ja kyllä, olen tyytyväinen että minulla oli mahdollisuus lailliseen ja turvalliseen aborttiin. Silti se oli raskas ja vaikea kokemus.
- ap
= lailliseen mur haan
Harrastatko eläis eksiäkin kun laki sen sallii.
Nyt kyllä menee oudoksi. Eihän näitä asioita voi rinnastaa mitenkään.
- ap
No kyllä voi!
Molemmat laki sallii, niin mur han (abortin) kuin eläisek...
Perustelit abortin että laki sallii, niin sallii se eläinsek... Eli laki on hieman huono peruste millekään moraaliselle asialle.
Mutta susta mur ha on OK, mutta e.seksi EI.
HUH
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikella kunnioituksella, en ymmärrä tätä karmeaa syyllisyyttä&tuskaa mitä kaikki muka saavat abortoinnin jälkeen. Olisitte iloisia että tämä on täällä vielä mahdollista, monissa maissa ei ole ja naiset kärsivät. Mitä ihmeen syyllisyyttä pitää potea siitä että poistaa alkion jota ei edes toivonut. Ihan kun ei voisi tehdä uutta lasta ikinä sen jälkeen(tämä ei tietenkään koske niitä joilla on vaikeuksia tulla raskaaksi etc) Mitä jos mitä jos...turha sitä on jossitella, olisit iloinen että olet hengissä ja terve.
Reagointi on yksilöllistä. Tähän asiaan liittyy niin paljon kaikenlaisia arvo- ym. pohdintoja, että mielestäni nämä minun tunteeni ovat ihan luonnollisia. Ja kyllä, olen tyytyväinen että minulla oli mahdollisuus lailliseen ja turvalliseen aborttiin. Silti se oli raskas ja vaikea kokemus.
- ap
= lailliseen mur haan
Harrastatko eläis eksiäkin kun laki sen sallii.
Nyt kyllä menee oudoksi. Eihän näitä asioita voi rinnastaa mitenkään.
- ap
No kyllä voi!
Molemmat laki sallii, niin mur han (abortin) kuin eläisek...
Perustelit abortin että laki sallii, niin sallii se eläinsek... Eli laki on hieman huono peruste millekään moraaliselle asialle.
Mutta susta mur ha on OK, mutta e.seksi EI.
HUH
Kummatkaan ei ole OK.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikella kunnioituksella, en ymmärrä tätä karmeaa syyllisyyttä&tuskaa mitä kaikki muka saavat abortoinnin jälkeen. Olisitte iloisia että tämä on täällä vielä mahdollista, monissa maissa ei ole ja naiset kärsivät. Mitä ihmeen syyllisyyttä pitää potea siitä että poistaa alkion jota ei edes toivonut. Ihan kun ei voisi tehdä uutta lasta ikinä sen jälkeen(tämä ei tietenkään koske niitä joilla on vaikeuksia tulla raskaaksi etc) Mitä jos mitä jos...turha sitä on jossitella, olisit iloinen että olet hengissä ja terve.
Reagointi on yksilöllistä. Tähän asiaan liittyy niin paljon kaikenlaisia arvo- ym. pohdintoja, että mielestäni nämä minun tunteeni ovat ihan luonnollisia. Ja kyllä, olen tyytyväinen että minulla oli mahdollisuus lailliseen ja turvalliseen aborttiin. Silti se oli raskas ja vaikea kokemus.
- ap
= lailliseen mur haan
Harrastatko eläis eksiäkin kun laki sen sallii.
Nyt kyllä menee oudoksi. Eihän näitä asioita voi rinnastaa mitenkään.
- ap
Et taida ihan penaalin terävämpiä kyniä olla.
Vierailija kirjoitti:
Myötätuntoni aloittajalle. Olen sitä mieltä, että terveydenhuollossa suhtaudutaan aborttiin kuin nielurisojen poistoon, tai lievemmin, risojen poistonkin jälkeen on ehkä jonkinlainen jälkikontrolli, abortin jälkeen ei.
Niin kuin eräs naislääkäri totesi: abortti voi saattaa naisen epätasapainoon ja pitäisi olla jonkinlaista jälkihoitoa. Mutta näköjään naiset saa etsiä apua joiltain kristillisiltä tahoilta kun terveydenhuollon proseduuriin henkisen puolen automaattinen jälkihoito ei kuulu.
Samalla annetaan abortista kuva, että se on helppo nakki, vaikka monet naiset kantaa asiaa mielessään elämänsä loppuun saakka, kuten äitini, joka abortoi jälkeeni tulevan lapsen väsymyksen takia. Katui sitä sitten paljon. Se on isompi juttu kuin pinnallinen aikamme antaa ymmärtää.
Kuten joku sanoi, tehtyä ei saa tekemättömäksi, mutta elämäsi ei tarvitse mennä tämän takia pilalle. Yritä katsoa eteen päin ja oppia tästä kaikesta jotakin.
Kun itse tein abortin minulle tarjottiin sairaalasta keskusteluapua, ja minuun suhtauduttiin kaikin puolin lempeästi ja ymmärtävästi. Päätöstäni ei kyseenalaistettu, eikä syitä tarvinnut sen kummemmin selitellä. Kävinkin myöhemmin puhumassa psykiatrin kanssa aiheesta. Lisäksi neuvottiin, että jos myöhemmin tulen raskaaksi, niin jos yhtään siltä tuntuu, kannattaa käydä juttelemassa ammattilaiselle, koska raskaus voi tuoda vanhoja tunteita pintaan. Eli hyviä kokemuksia myös löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Kaikella kunnioituksella, en ymmärrä tätä karmeaa syyllisyyttä&tuskaa mitä kaikki muka saavat abortoinnin jälkeen. Olisitte iloisia että tämä on täällä vielä mahdollista, monissa maissa ei ole ja naiset kärsivät. Mitä ihmeen syyllisyyttä pitää potea siitä että poistaa alkion jota ei edes toivonut. Ihan kun ei voisi tehdä uutta lasta ikinä sen jälkeen(tämä ei tietenkään koske niitä joilla on vaikeuksia tulla raskaaksi etc) Mitä jos mitä jos...turha sitä on jossitella, olisit iloinen että olet hengissä ja terve.
Tutkitusti suurinosa abortintekijöistä EI koe mitään syyllisyyttä ja tuskaa. Se on myytti, jota naisvihaajat ylläpitävät.
Pitäköön laki sinä minä pitää. Se ei poista sitä tosia asiaa, että toisen ihmisen tappaminen tietoisesti on aina murha eli väärin.
Eihän Suiomen laki kiellä eläin__sek__siäkään, mutta silti se on väärin.
Ei Suomen laki kiellä sek__sin myymistäkään ja sen ostamistakaa (pari__tus ja ihmis__kauppa on kielletty), mutta silti se on väärin.
Ennen Suomen laki ei kieltänyt mur__han suunnitteluakaan (nykyään kieltää!).