Paha olo abortista vieläkin
Tehtiin lääkkeellisesti lokakuun alussa, ekan tabletin saadessani viikkoja oli 6+2. En halunnut lasta, joten ratkaisu oli sikäli oikea. Tunnen kuitenkin syyllisyyttä, häpeää ja ruoskin itseäni - eniten harmittaa se, että tulin raskaaksi oman huolimattomuuden takia.
Viime aikoina on tullut myös outoja ristiriitaisia tunteita ja ajatuksia. En halunnut lasta mutta ehkä jossain toisissa olosuhteissa olin voinut haluta... Tunnen menettäneeni jotain ja jääneeni jostain paitsi. Jotain kateuden ja katkeruuden tunteitani tähän liittyy: asiaan osallisella miehellä on lapsia ennestään, ja huomaan tuntevani kateuden tunnetta hänen lastensa äitiä kohtaan.
Emme seurustele enää. Erosimme, ja tein positiivisen raskaustestin viikkoa myöhemmin. Mies on ollut kyllä tukena mutta ei oikein jaksa mielialanvaihtelujani. Nyt ei kaveruuskaan siis oikein onnistu.
Minulla on muutenkin kaikenlaista stressaavaa meneillään, ja viime syksyn tapahtumat kummittelevat koko ajan taustalla, vaikka näennäisen toimintakykyinen olenkin.
Vertaistukea?
Kommentit (146)
Vierailija kirjoitti:
Anna itsellesi anteeksi! Aika parantaa haavat! Tehtyä ei saa tekemättömäksi ja nyt vaan täytyy mennä eteenpäin elämässä. Jonakin päivänä löydät ihanan miehen ja hankitte yhdessä etukäteen toivotun lapsen.
Tsemppiä Sinulle!
Kiitos, mutta en usko löytäväni miestä. Minulla on paljon ongelmia. Lasta en aio hankkia, ja ikääkin alkaa olla.
- ap
Ymmärrän sinua ap täydellisesti. Minäkin tiesin, että abortti oli pakko tehdä. Mutta sen jälkeen silti tunsin itseni syntiseksi. Neuvola täti neuvoi muistamaan myöhemmin, jos kaduttaisi, että abortti tuntui sillä hetkellä oikealta ratkaisulta. Masennukseni johti minut etsimään totuutta, ja nykyään tiedän varmaksi sen, että abortti ei ole syntiä. Henki/sielu tulee lapseen vasta syntymän hetkellä. Kukaan ei jää syntymättä abortin takia. Meistä jokainen saa/pitää rakastaa itseään ja pitää huolta omasta jaksamisestaan, ilman että tarvitsee uhrautua minkään tai kenenkään vuoksi. Ja tehdä se mikä tuntuu ITSESTÄ parhaimmalta. Rakkain terveisin!
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän sinua ap täydellisesti. Minäkin tiesin, että abortti oli pakko tehdä. Mutta sen jälkeen silti tunsin itseni syntiseksi. Neuvola täti neuvoi muistamaan myöhemmin, jos kaduttaisi, että abortti tuntui sillä hetkellä oikealta ratkaisulta. Masennukseni johti minut etsimään totuutta, ja nykyään tiedän varmaksi sen, että abortti ei ole syntiä. Henki/sielu tulee lapseen vasta syntymän hetkellä. Kukaan ei jää syntymättä abortin takia. Meistä jokainen saa/pitää rakastaa itseään ja pitää huolta omasta jaksamisestaan, ilman että tarvitsee uhrautua minkään tai kenenkään vuoksi. Ja tehdä se mikä tuntuu ITSESTÄ parhaimmalta. Rakkain terveisin!
Kiitoksia. En tiedä uskonko mihinkään, mutta luin jostain jonkun kirjoituksen, jonka mukaan abortoitu lapsi rakastaa äitiään ehdoitta ja antaa anteeksi. Tämä oli selitetty siten, että syntymätön lapsi on valinnut äitinsä itse. En nyt ihan usko tuohon valinta-asiaan, mutta lohdullinen kirjoitus se oli kaiken kaikkiaan.
- ap
Teit vain loishäädön et sen kummempaa
Miksi teit abortin jos selvästi halusit pitää lapsen?
Noin aikaisessa vaiheessa abortti ei loppujen lopuksi kauheasti poikkea ehkäisyn käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Noin aikaisessa vaiheessa abortti ei loppujen lopuksi kauheasti poikkea ehkäisyn käytöstä.
Lisäksi on hyvin mahdollista, että se olisi joka tapauksessa mennyt kesken.
Sanon tämän sinulle, lohduttaakseni sinua ap, en kenellekään muulle.
Vierailija kirjoitti:
Miksi teit abortin jos selvästi halusit pitää lapsen?
En halunnut. Tunnen eniten syyllisyyttä raskaaksi tulemisesta. Toivon, ettei sitä olisi tapahtunut.
- ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi teit abortin jos selvästi halusit pitää lapsen?
En halunnut. Tunnen eniten syyllisyyttä raskaaksi tulemisesta. Toivon, ettei sitä olisi tapahtunut.
- ap
Syytä miestä, sehän niitä siittiöitä sinuun ruiskutti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin aikaisessa vaiheessa abortti ei loppujen lopuksi kauheasti poikkea ehkäisyn käytöstä.
Lisäksi on hyvin mahdollista, että se olisi joka tapauksessa mennyt kesken.
Sanon tämän sinulle, lohduttaakseni sinua ap, en kenellekään muulle.
Kiitos. Niin, se on toki mahdollista.
- ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi teit abortin jos selvästi halusit pitää lapsen?
En halunnut. Tunnen eniten syyllisyyttä raskaaksi tulemisesta. Toivon, ettei sitä olisi tapahtunut.
- ap
Syytä miestä, sehän niitä siittiöitä sinuun ruiskutti
En syytä.
- ap
Vierailija kirjoitti:
Kateellisuus on sellainen asia että se tulee aiheesta kun aiheesta, se on tunne siitä että sinä itse et ole riittävä. Opi hyväksymään itsesi, suhteessa ei pidä kilpailla asemastaan, siitä onko rakaampi kuin ex, kaverit tai alkoholi. Silloin suhde ei ole toimiva lainkaan jos mietit tällaista.
Höpö höpö.
Katellisuus on sitä, että toisella on jotain sellaista mitä itsellä ei ole (= mitä itse haluaa).
Katellisuuteen auttaa se, että tavoittelee sitä ja saavuttaa sen itsekin!
Silloin ei tarvitse enää vain haluta, kun on itsellä jo se.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kateellisuus on sellainen asia että se tulee aiheesta kun aiheesta, se on tunne siitä että sinä itse et ole riittävä. Opi hyväksymään itsesi, suhteessa ei pidä kilpailla asemastaan, siitä onko rakaampi kuin ex, kaverit tai alkoholi. Silloin suhde ei ole toimiva lainkaan jos mietit tällaista.
Höpö höpö.
Katellisuus on sitä, että toisella on jotain sellaista mitä itsellä ei ole (= mitä itse haluaa).
Katellisuuteen auttaa se, että tavoittelee sitä ja saavuttaa sen itsekin!
Silloin ei tarvitse enää vain haluta, kun on itsellä jo se.
Tämä.
Kateellisuus ei sii ole mikään huono asia vaan se kertoo mitä sinä haluat.
Se paremminkin ohjaa sinua oikeaan suuntaa, sinun omalle tiellesi.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän sinua ap täydellisesti. Minäkin tiesin, että abortti oli pakko tehdä. Mutta sen jälkeen silti tunsin itseni syntiseksi. Neuvola täti neuvoi muistamaan myöhemmin, jos kaduttaisi, että abortti tuntui sillä hetkellä oikealta ratkaisulta. Masennukseni johti minut etsimään totuutta, ja nykyään tiedän varmaksi sen, että abortti ei ole syntiä. Henki/sielu tulee lapseen vasta syntymän hetkellä. Kukaan ei jää syntymättä abortin takia. Meistä jokainen saa/pitää rakastaa itseään ja pitää huolta omasta jaksamisestaan, ilman että tarvitsee uhrautua minkään tai kenenkään vuoksi. Ja tehdä se mikä tuntuu ITSESTÄ parhaimmalta. Rakkain terveisin!
Kenenkään ei ole pakko tehdä aborttia. Kyllä abortoitu jää syntymättä. Tuskinpa sielu juuri syntymän hetkellä ilmaantuu.
Vierailija kirjoitti:
Kateellisuus on sellainen asia että se tulee aiheesta kun aiheesta, se on tunne siitä että sinä itse et ole riittävä. Opi hyväksymään itsesi, suhteessa ei pidä kilpailla asemastaan, siitä onko rakaampi kuin ex, kaverit tai alkoholi. Silloin suhde ei ole toimiva lainkaan jos mietit tällaista.
Olet ymmärtänyt kateellisuuden väärin.
Voithan sinä olla itseesi tyytyväinen mutta sen lisäksi voit haluta jotain vaikka kesämökin. Usein sitä on vähintää surullinen jos jollakin on mökki mutta itsellä ei ole. Toiset ovat vihaisia, toiset katkeria, toiset jopa kateellisia muille mökin omistajille.
Nämä ikävät tunteet poistuvat kun saat isetkin mieleisen ja itsellesi riittävätasoisen mökin. Silloin ei tarvitse kadehtia muiden parempaa mökkiäkän.
Kateus = mitä haluat
Minusta monella pitäisi olla paha olo erosta mieluummin, kun se on tapahtunut lapsiperheessä. Ja tosi paska ja syyllinen olo, jos ero on sujunut riitaisasti ja lapset ovat olleet kiistakapuloina välissä. Joiltain lapsilta on jopa toinen vanhempi (yleensä isä ja isän suku) on vieraannutettu ja tuhottu isä-lapsisuhde ja riistetty lapselta puolet sukua ja puolet juuristaan.
Uskon, että abortit on kyllä yleensä tehty syystä. Mutta jos lapset on hankkinut, niin heitä sitten pitäisi myös kohdella hyvin ja olla heille jotain annettavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän sinua ap täydellisesti. Minäkin tiesin, että abortti oli pakko tehdä. Mutta sen jälkeen silti tunsin itseni syntiseksi. Neuvola täti neuvoi muistamaan myöhemmin, jos kaduttaisi, että abortti tuntui sillä hetkellä oikealta ratkaisulta. Masennukseni johti minut etsimään totuutta, ja nykyään tiedän varmaksi sen, että abortti ei ole syntiä. Henki/sielu tulee lapseen vasta syntymän hetkellä. Kukaan ei jää syntymättä abortin takia. Meistä jokainen saa/pitää rakastaa itseään ja pitää huolta omasta jaksamisestaan, ilman että tarvitsee uhrautua minkään tai kenenkään vuoksi. Ja tehdä se mikä tuntuu ITSESTÄ parhaimmalta. Rakkain terveisin!
Kenenkään ei ole pakko tehdä aborttia. Kyllä abortoitu jää syntymättä. Tuskinpa sielu juuri syntymän hetkellä ilmaantuu.
syntymättä jää myös keskenmenneet,ne siittiöt mitkä runkataan , ne munasolut mitkä ovat kuukautisina jne.
Jos et ole edes syntynyt et kärsi.
Abortin vastustajille haluan sanoa, että te teette syntiä, koska te tuomitsette lähimmäisiänne. Alatte tuomariksi. Vaikka Jumalakaan ei tuomitse ketään. Ettekä te voi vaatia muita elämään oman uskonne mukaan. Ja luonnollisia "abortteja" tapahtuu jatkuvasti. No big deal.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän sinua ap täydellisesti. Minäkin tiesin, että abortti oli pakko tehdä. Mutta sen jälkeen silti tunsin itseni syntiseksi. Neuvola täti neuvoi muistamaan myöhemmin, jos kaduttaisi, että abortti tuntui sillä hetkellä oikealta ratkaisulta. Masennukseni johti minut etsimään totuutta, ja nykyään tiedän varmaksi sen, että abortti ei ole syntiä. Henki/sielu tulee lapseen vasta syntymän hetkellä. Kukaan ei jää syntymättä abortin takia. Meistä jokainen saa/pitää rakastaa itseään ja pitää huolta omasta jaksamisestaan, ilman että tarvitsee uhrautua minkään tai kenenkään vuoksi. Ja tehdä se mikä tuntuu ITSESTÄ parhaimmalta. Rakkain terveisin!
Kenenkään ei ole pakko tehdä aborttia. Kyllä abortoitu jää syntymättä. Tuskinpa sielu juuri syntymän hetkellä ilmaantuu.
syntymättä jää myös keskenmenneet,ne siittiöt mitkä runkataan , ne munasolut mitkä ovat kuukautisina jne.
Jos et ole edes syntynyt et kärsi.
Mitä selität? Kyllä vain se abortoitava sikiö kärsii kun se t a p e t aan. Kysy vaikka lääkäreiltä 😐
Anna itsellesi anteeksi! Aika parantaa haavat! Tehtyä ei saa tekemättömäksi ja nyt vaan täytyy mennä eteenpäin elämässä. Jonakin päivänä löydät ihanan miehen ja hankitte yhdessä etukäteen toivotun lapsen.
Tsemppiä Sinulle!