Lue keskustelun säännöt.
Paha olo abortista vieläkin
28.03.2021 |
Tehtiin lääkkeellisesti lokakuun alussa, ekan tabletin saadessani viikkoja oli 6+2. En halunnut lasta, joten ratkaisu oli sikäli oikea. Tunnen kuitenkin syyllisyyttä, häpeää ja ruoskin itseäni - eniten harmittaa se, että tulin raskaaksi oman huolimattomuuden takia.
Viime aikoina on tullut myös outoja ristiriitaisia tunteita ja ajatuksia. En halunnut lasta mutta ehkä jossain toisissa olosuhteissa olin voinut haluta... Tunnen menettäneeni jotain ja jääneeni jostain paitsi. Jotain kateuden ja katkeruuden tunteitani tähän liittyy: asiaan osallisella miehellä on lapsia ennestään, ja huomaan tuntevani kateuden tunnetta hänen lastensa äitiä kohtaan.
Emme seurustele enää. Erosimme, ja tein positiivisen raskaustestin viikkoa myöhemmin. Mies on ollut kyllä tukena mutta ei oikein jaksa mielialanvaihtelujani. Nyt ei kaveruuskaan siis oikein onnistu.
Minulla on muutenkin kaikenlaista stressaavaa meneillään, ja viime syksyn tapahtumat kummittelevat koko ajan taustalla, vaikka näennäisen toimintakykyinen olenkin.
Vertaistukea?
Kommentit (146)
"Paha olo abortista vieläkin"
Oikein, kuuluuu ollakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
menettäneeni jotain ja jääneeni jostain paitsi. Jotain kateuden ja katkeruuden tunteitani tähän liittyy: asiaan osallisella miehellä on lapsia ennestään, ja huomaan tuntevani kateuden tunnetta hänen lastensa äitiä kohtaan.
Abortti on ollut sinulle silloin täysin väärä valinta, jos kadehdit muiden äitiyttä.
Kateus on sitä, että jollakin on jotain mitä itsekin haluat eli olla äiti.
Kaduttaako sinua abortti siitä syystä, että itsekin halusit/haluaisit olla äiti?
Luulisi, että ainakin siitä syystä, että olet m u r h a n n u t.
Raskaaksi tuloa kadun eniten. Jos sitä ei olisi tapahtunut, en olisi joutunut käymään läpi aborttia enkä näitä vaikeita tunteita. Ilman aborttikokemusta suhtautuisin äitiyteen ja lapsiin neutraalisti, en miettisi asiaa sen kummemmin.
Sinun mielestäsi olen tehnyt rikoksen. Niin, ehkä olenkin? En kuitenkaan saa pyyhittyä tapahtunutta pois. Eikö sinulta löydy yhtään ymmärrystä tai anteeksiantoa?
- ap
Hyvä ihminen, minulta löytyy ymmärrystä asioihin, koska olen kulkenut itse erittäin kivisen tien. En voi kuitenkaan kannustaa tai hyväksyä m u r h a a. En hyväksyísi sitä itseltänikään. Ymmärtää ihminen aina voi, mutta hyväksyminen on täysin eri asia.
Mutta minä en ole se, jolta sinun pitää saada anteksianto. Se sinun pitää itse selvittää itsesi ja korkeimman kanssa. Kukaan toinen ei sinua siltä pelasta.
Suomen laki ei kuitenkaan pidä aborttia mur.hana.
- ap
Ei se pidä eläin*sek*si*kään eli harrastatkoa siitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikella kunnioituksella, en ymmärrä tätä karmeaa syyllisyyttä&tuskaa mitä kaikki muka saavat abortoinnin jälkeen. Olisitte iloisia että tämä on täällä vielä mahdollista, monissa maissa ei ole ja naiset kärsivät. Mitä ihmeen syyllisyyttä pitää potea siitä että poistaa alkion jota ei edes toivonut. Ihan kun ei voisi tehdä uutta lasta ikinä sen jälkeen(tämä ei tietenkään koske niitä joilla on vaikeuksia tulla raskaaksi etc) Mitä jos mitä jos...turha sitä on jossitella, olisit iloinen että olet hengissä ja terve.
Tutkitusti suurinosa abortintekijöistä EI koe mitään syyllisyyttä ja tuskaa. Se on myytti, jota naisvihaajat ylläpitävät.
Eli kylmiä kalkkunoita.
Narsisteja vai psykopaatteja vai...??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
menettäneeni jotain ja jääneeni jostain paitsi. Jotain kateuden ja katkeruuden tunteitani tähän liittyy: asiaan osallisella miehellä on lapsia ennestään, ja huomaan tuntevani kateuden tunnetta hänen lastensa äitiä kohtaan.
Abortti on ollut sinulle silloin täysin väärä valinta, jos kadehdit muiden äitiyttä.
Kateus on sitä, että jollakin on jotain mitä itsekin haluat eli olla äiti.
Kaduttaako sinua abortti siitä syystä, että itsekin halusit/haluaisit olla äiti?
Luulisi, että ainakin siitä syystä, että olet m u r h a n n u t.
Raskaaksi tuloa kadun eniten. Jos sitä ei olisi tapahtunut, en olisi joutunut käymään läpi aborttia enkä näitä vaikeita tunteita. Ilman aborttikokemusta suhtautuisin äitiyteen ja lapsiin neutraalisti, en miettisi asiaa sen kummemmin.
Sinun mielestäsi olen tehnyt rikoksen. Niin, ehkä olenkin? En kuitenkaan saa pyyhittyä tapahtunutta pois. Eikö sinulta löydy yhtään ymmärrystä tai anteeksiantoa?
- ap
Hyvä ihminen, minulta löytyy ymmärrystä asioihin, koska olen kulkenut itse erittäin kivisen tien. En voi kuitenkaan kannustaa tai hyväksyä m u r h a a. En hyväksyísi sitä itseltänikään. Ymmärtää ihminen aina voi, mutta hyväksyminen on täysin eri asia.
Mutta minä en ole se, jolta sinun pitää saada anteksianto. Se sinun pitää itse selvittää itsesi ja korkeimman kanssa. Kukaan toinen ei sinua siltä pelasta.
Suomen laki ei kuitenkaan pidä aborttia mur.hana.
- ap
Ei se pidä eläin*sek*si*kään eli harrastatkoa siitä?
En tietenkään harrastaisi. Voisitko nyt mennä muualle jankuttamaan tuosta eläinseksistä?
- ap
Kuulostaa siltä, että olet abortin jälkeen ollut tosi ankara itsellesi. On helppo miettiä menneisyyttä ja arvostella aiempia valintojaan sen perusteella, miltä nykyisyys tuntuu. Tehdessäsi päätöksen teit sen niillä taidoilla ja tiedoilla, joita sinulla oli sillä hetkellä käytettävissäsi. Pyri ymmärtämään syitä, jotka saivat sinut valitsemaan abortin silloin. Mitä ajattelit, miltä sinusta tuntui? Toivon, että pystyt antamaan itsellesi anteeksi ja tekemään rauhan asian suhteen.
Halaus ja kaikkea hyvää sinulle <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että olet abortin jälkeen ollut tosi ankara itsellesi. On helppo miettiä menneisyyttä ja arvostella aiempia valintojaan sen perusteella, miltä nykyisyys tuntuu. Tehdessäsi päätöksen teit sen niillä taidoilla ja tiedoilla, joita sinulla oli sillä hetkellä käytettävissäsi. Pyri ymmärtämään syitä, jotka saivat sinut valitsemaan abortin silloin. Mitä ajattelit, miltä sinusta tuntui? Toivon, että pystyt antamaan itsellesi anteeksi ja tekemään rauhan asian suhteen.
Halaus ja kaikkea hyvää sinulle <3
Joo kiitos. Totta, olen hyvin ankara itselleni. Abortti ei sinänsä kaduta vaan vahinkoraskaus. Kaikkea hyvää sinullekin!
- ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
menettäneeni jotain ja jääneeni jostain paitsi. Jotain kateuden ja katkeruuden tunteitani tähän liittyy: asiaan osallisella miehellä on lapsia ennestään, ja huomaan tuntevani kateuden tunnetta hänen lastensa äitiä kohtaan.
Abortti on ollut sinulle silloin täysin väärä valinta, jos kadehdit muiden äitiyttä.
Kateus on sitä, että jollakin on jotain mitä itsekin haluat eli olla äiti.
Kaduttaako sinua abortti siitä syystä, että itsekin halusit/haluaisit olla äiti?
Luulisi, että ainakin siitä syystä, että olet m u r h a n n u t.
Raskaaksi tuloa kadun eniten. Jos sitä ei olisi tapahtunut, en olisi joutunut käymään läpi aborttia enkä näitä vaikeita tunteita. Ilman aborttikokemusta suhtautuisin äitiyteen ja lapsiin neutraalisti, en miettisi asiaa sen kummemmin.
Sinun mielestäsi olen tehnyt rikoksen. Niin, ehkä olenkin? En kuitenkaan saa pyyhittyä tapahtunutta pois. Eikö sinulta löydy yhtään ymmärrystä tai anteeksiantoa?
- ap
Hyvä ihminen, minulta löytyy ymmärrystä asioihin, koska olen kulkenut itse erittäin kivisen tien. En voi kuitenkaan kannustaa tai hyväksyä m u r h a a. En hyväksyísi sitä itseltänikään. Ymmärtää ihminen aina voi, mutta hyväksyminen on täysin eri asia.
Mutta minä en ole se, jolta sinun pitää saada anteksianto. Se sinun pitää itse selvittää itsesi ja korkeimman kanssa. Kukaan toinen ei sinua siltä pelasta.
Suomen laki ei kuitenkaan pidä aborttia mur.hana.
- ap
Ei se pidä eläin*sek*si*kään eli harrastatkoa siitä?
En tietenkään harrastaisi. Voisitko nyt mennä muualle jankuttamaan tuosta eläinseksistä?
- ap
Olin eri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että olet abortin jälkeen ollut tosi ankara itsellesi. On helppo miettiä menneisyyttä ja arvostella aiempia valintojaan sen perusteella, miltä nykyisyys tuntuu. Tehdessäsi päätöksen teit sen niillä taidoilla ja tiedoilla, joita sinulla oli sillä hetkellä käytettävissäsi. Pyri ymmärtämään syitä, jotka saivat sinut valitsemaan abortin silloin. Mitä ajattelit, miltä sinusta tuntui? Toivon, että pystyt antamaan itsellesi anteeksi ja tekemään rauhan asian suhteen.
Halaus ja kaikkea hyvää sinulle <3
Joo kiitos. Totta, olen hyvin ankara itselleni. Abortti ei sinänsä kaduta vaan vahinkoraskaus. Kaikkea hyvää sinullekin!
- ap
Eli olet mur.haaja eikä se kaduta.
Huh huh
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikella kunnioituksella, en ymmärrä tätä karmeaa syyllisyyttä&tuskaa mitä kaikki muka saavat abortoinnin jälkeen. Olisitte iloisia että tämä on täällä vielä mahdollista, monissa maissa ei ole ja naiset kärsivät. Mitä ihmeen syyllisyyttä pitää potea siitä että poistaa alkion jota ei edes toivonut. Ihan kun ei voisi tehdä uutta lasta ikinä sen jälkeen(tämä ei tietenkään koske niitä joilla on vaikeuksia tulla raskaaksi etc) Mitä jos mitä jos...turha sitä on jossitella, olisit iloinen että olet hengissä ja terve.
Tutkitusti suurinosa abortintekijöistä EI koe mitään syyllisyyttä ja tuskaa. Se on myytti, jota naisvihaajat ylläpitävät.
Ap kirjoittaa tuntemuksistaan, ja sanot että se on myytti? Ja naisvihaa? Sun kommentti on samaa tasoa kuin vastustajien.
Lue saatanan idiootti kommentoimasi ketju, ja pidä turpasi kiinni!
Tutkitusti suurinosa abortintekijöistä EI koe mitään syyllisyyttä ja tuskaa. Se on myytti, jota naisvihaajat ylläpitävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
googleta ja ota yhteys ituprojektiin! vertaistukea ja apua! voimia sinulle:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että olet abortin jälkeen ollut tosi ankara itsellesi. On helppo miettiä menneisyyttä ja arvostella aiempia valintojaan sen perusteella, miltä nykyisyys tuntuu. Tehdessäsi päätöksen teit sen niillä taidoilla ja tiedoilla, joita sinulla oli sillä hetkellä käytettävissäsi. Pyri ymmärtämään syitä, jotka saivat sinut valitsemaan abortin silloin. Mitä ajattelit, miltä sinusta tuntui? Toivon, että pystyt antamaan itsellesi anteeksi ja tekemään rauhan asian suhteen.
Halaus ja kaikkea hyvää sinulle <3
Joo kiitos. Totta, olen hyvin ankara itselleni. Abortti ei sinänsä kaduta vaan vahinkoraskaus. Kaikkea hyvää sinullekin!
- ap
Eli olet mur.haaja eikä se kaduta.
Huh huh
Oletko edes lukenut koko ketjua? Koko ajan olen puhunut siitä, että minulla on tapahtuneesta paha olo ja omantunnontuskat. Kadun vahinkoraskautta ja mieluiten pyyhkisin koko tapahtuman (raskauden, abortin, kaiken siihen liittyvän) pois. Toivon, että tuota kaikkea ei olisi koskaan tapahtunut.
- ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä tunnen syyllisyyttä ja katumusta jo ehkäisystä. Omasta uskonnollista taustastani johtuen, mutta ei siitä voi oikein puhua niin että se ymmärrettäisiin, koska suurimmalle osalle naisista siinä ole mitään ihmeellistä. Mutta itseni kanssa olen joutunut selvittämään tämän asian ja se riittää.
Ensinnäkin se mies on yhtä lailla "syyllinen" kuin sinä. Aivan yhtä lailla hänen vastuulla, ettei tule raskautta.
Toiseksi et välttämättä olisi edes saanut lasta. Raskaus olisi voinut päättyä itsestään seuraavalla viikolla. Et usko, kuinka moni kokee keskenmenon tuossa main. Siksihän alkuraskaudessa ei usein puhuta ennen kun ollaan vähän turvallisemmalla viikoilla. Et välttämättä.olidi saanut lasta.
Kolmanneksi tunteesi ovat luonnollisia ja voisi kuvitella, että melko yleisiä. Asua on iso. Voiko olla niin, että tämä poikkeusaika kuitenkin pahentaa niitä?
Toivottavasti löydät turvallisen suhteen ja saat lapsia sitten kun aika on.
Vähän jo vanhempana naisena en kertakaikkiaan ymmärrä naisten syyllistämistä raskaudenkeskeytyksestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä tunnen syyllisyyttä ja katumusta jo ehkäisystä. Omasta uskonnollista taustastani johtuen, mutta ei siitä voi oikein puhua niin että se ymmärrettäisiin, koska suurimmalle osalle naisista siinä ole mitään ihmeellistä. Mutta itseni kanssa olen joutunut selvittämään tämän asian ja se riittää.
Kiitos uudesta näkökulmasta. Niin, ehkäisyyn ja aborttiin on erilaisia kantoja, jotka ovat osin riippuvaisia yksilön taustasta ja vakaumuksesta. Esimerkiksi Venäjällä abortit ovat todella yleisiä, eikä siellä raskaudenkeskeytykseen liity samanlaista leimaa kuin täällä. Neuvostoaikana abortti oli lähes ainoa saatavilla oleva keino säännöstellä syntyvyyttä.
En tiedä elämäntilannettasi, mutta voisitko ajatella vaikkapa, että tarvitset ehkäisyä, koska olosuhteet eivät ole lapselle otolliset? Lapsella on oikeus syntyä toivottuna. Ehkäisy ei siis ole väärin vaan vastuullista, koska huomioit omat voimavarasi ja olosuhteet.
- ap
Toivon sydämestäni, että löydät oikeanlaisia ihmisiä, joille puhua, niin ei paha olo jäisi sisälle.
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin se mies on yhtä lailla "syyllinen" kuin sinä. Aivan yhtä lailla hänen vastuulla, ettei tule raskautta.
Toiseksi et välttämättä olisi edes saanut lasta. Raskaus olisi voinut päättyä itsestään seuraavalla viikolla. Et usko, kuinka moni kokee keskenmenon tuossa main. Siksihän alkuraskaudessa ei usein puhuta ennen kun ollaan vähän turvallisemmalla viikoilla. Et välttämättä.olidi saanut lasta.
Kolmanneksi tunteesi ovat luonnollisia ja voisi kuvitella, että melko yleisiä. Asua on iso. Voiko olla niin, että tämä poikkeusaika kuitenkin pahentaa niitä?
Toivottavasti löydät turvallisen suhteen ja saat lapsia sitten kun aika on.
Vähän jo vanhempana naisena en kertakaikkiaan ymmärrä naisten syyllistämistä raskaudenkeskeytyksestä.
Kyllä, meitä oli tilanteessa kaksi. Olen jutellut asiasta miehen kanssa, ja hän totesi saman kuin sinä.
Ja kyllä, poikkeusaika saattaa vaikuttaa myös. Onhan tässä ollut kaikenlaista meneillään. Kiitos viestistäsi.
- ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
menettäneeni jotain ja jääneeni jostain paitsi. Jotain kateuden ja katkeruuden tunteitani tähän liittyy: asiaan osallisella miehellä on lapsia ennestään, ja huomaan tuntevani kateuden tunnetta hänen lastensa äitiä kohtaan.
Abortti on ollut sinulle silloin täysin väärä valinta, jos kadehdit muiden äitiyttä.
Kateus on sitä, että jollakin on jotain mitä itsekin haluat eli olla äiti.
Kaduttaako sinua abortti siitä syystä, että itsekin halusit/haluaisit olla äiti?
Luulisi, että ainakin siitä syystä, että olet m u r h a n n u t.
Tämä.
Ikävää, kun huomaa olleensa mur..haaja ja vieäl tehneensä väärän mur..ha..päätöksen kun AP olisikin halunnut olla äiti.
Ei säälitä mur haajat.
Tämä eikä säälitä mur haajat eikä vielä tyhmät sellaiset. Abortoi vaikka halusi olla äiti.
Kaikenlaisia tunteita tulee ja jossittelua jos on sellainen persoona. Ei ap tuolloin tarpeeksi halunnut olla äiti kun teki abortin. Vaikka myöhemmin pohtisi mitä jos, ei tarkoita väärää päätöstä.
On hyvä, että kaikki eivät vaan lisäänny aivottomasti ties millaisiin tilanteisiin tai kenelle tahansa vaan ottavat vastuuta, esimerkiksi tekemällä abortin.
Edelleen se on mu rh a
Oli päätäs oikea tai väärä. Ei se teon päästöspuoli tätä asiaa muuta miksikään. Mu rha on aina mur ha.
Sinun kulttuurinen tapasi ajatella tekee siitä murhan omasta mielestäsi. Moni muu näkee asian oikeutetusti toisin. Minä en esimerkiksi mitenkään pysty näkemään alkuvaiheen raskaudenkeskeytystä murhana. Minusta se rienaa niitä ihmisiä, jotka on oikeasti murhattu. Anna kun selitän.
Se on nimenomaan raskaudenkeskeytys tilanteessa, jossa raskaus ei ole edennyt alkua pidemmälle. Olen saanut keskenmenon viikolla 9. Se oli hetken murheellista, mutta kyseessä oli hyvin alkuvaiheen keskenmeno, ei todellakaan mikään vauvan menetys. Sen tajusi siinä prosessin aikana, että mitään vauvaa ei tuossa vaiheessa vielä ole. Kukaan ei voi estää kkeskenmenon, jos luonto abortti alkion noilla viikoilla. Se on vasta lupaus lapsesta, mutta ei vielä lapsi.
Tähän lisää raskausviikkoja päälle ja tilanne on jo aivan toinen, mutta alkuraskaus on tilanne, missä keskeytyksiä tulee ihan luonnostaankin todella usein. Se on vasta alkio.
Vierailija kirjoitti:
Toivon sydämestäni, että löydät oikeanlaisia ihmisiä, joille puhua, niin ei paha olo jäisi sisälle.
Kiitokset!
- ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
menettäneeni jotain ja jääneeni jostain paitsi. Jotain kateuden ja katkeruuden tunteitani tähän liittyy: asiaan osallisella miehellä on lapsia ennestään, ja huomaan tuntevani kateuden tunnetta hänen lastensa äitiä kohtaan.
Abortti on ollut sinulle silloin täysin väärä valinta, jos kadehdit muiden äitiyttä.
Kateus on sitä, että jollakin on jotain mitä itsekin haluat eli olla äiti.
Kaduttaako sinua abortti siitä syystä, että itsekin halusit/haluaisit olla äiti?
Luulisi, että ainakin siitä syystä, että olet m u r h a n n u t.
Tämä.
Ikävää, kun huomaa olleensa mur..haaja ja vieäl tehneensä väärän mur..ha..päätöksen kun AP olisikin halunnut olla äiti.
Ei säälitä mur haajat.
Tämä eikä säälitä mur haajat eikä vielä tyhmät sellaiset. Abortoi vaikka halusi olla äiti.
Kaikenlaisia tunteita tulee ja jossittelua jos on sellainen persoona. Ei ap tuolloin tarpeeksi halunnut olla äiti kun teki abortin. Vaikka myöhemmin pohtisi mitä jos, ei tarkoita väärää päätöstä.
On hyvä, että kaikki eivät vaan lisäänny aivottomasti ties millaisiin tilanteisiin tai kenelle tahansa vaan ottavat vastuuta, esimerkiksi tekemällä abortin.
Edelleen se on mu rh a
Oli päätäs oikea tai väärä. Ei se teon päästöspuoli tätä asiaa muuta miksikään. Mu rha on aina mur ha.
Sinun kulttuurinen tapasi ajatella tekee siitä murhan omasta mielestäsi. Moni muu näkee asian oikeutetusti toisin. Minä en esimerkiksi mitenkään pysty näkemään alkuvaiheen raskaudenkeskeytystä murhana. Minusta se rienaa niitä ihmisiä, jotka on oikeasti murhattu. Anna kun selitän.
Se on nimenomaan raskaudenkeskeytys tilanteessa, jossa raskaus ei ole edennyt alkua pidemmälle. Olen saanut keskenmenon viikolla 9. Se oli hetken murheellista, mutta kyseessä oli hyvin alkuvaiheen keskenmeno, ei todellakaan mikään vauvan menetys. Sen tajusi siinä prosessin aikana, että mitään vauvaa ei tuossa vaiheessa vielä ole. Kukaan ei voi estää kkeskenmenon, jos luonto abortti alkion noilla viikoilla. Se on vasta lupaus lapsesta, mutta ei vielä lapsi.
Tähän lisää raskausviikkoja päälle ja tilanne on jo aivan toinen, mutta alkuraskaus on tilanne, missä keskeytyksiä tulee ihan luonnostaankin todella usein. Se on vasta alkio.
Niin... Minä tein keskeytyksen, kun viikkoja oli 6 ja jotain. Oikeastihan alkio oli vasta neljä viikkoa vanha ja noin askarteluhelmen kokoinen. Kiitos viestistäsi ja kokemusten jakamisesta.
- ap
Ap kirjoittaa tuntemuksistaan, ja sanot että se on myytti? Ja naisvihaa? Sun kommentti on samaa tasoa kuin vastustajien.