Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Eilen tuli lapsilisät - nyt jäljellä on 4e. En jaksa enää :(
Väsynyt
27.03.2021 |
1.4. Tulee seuraavan kerran rahaa, 3 lasta elätettävänä. Kävin siis kaupassa, apteekissa ja tankkasin, maksoin sähkölaskun. Meidän taloudessa ei ole eläimiä, kukaan ei tupakoi eikä käytä alkoholia, kaikesta on jo säästetty. Pelkkää makaronilinjaa koko ajan.
Mä en jaksa enää elää :(
Kommentit (827)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, oletko edes tarkistuttanut asumistuen määrän sen jälkeen, kun jäit työttömäksi? Joko työttömyystukesi on aika korkea tai sitten saat asumistukea liian vähän tuloihisi nähden?
Suosittelen, että varaat ajan joko sossusta tai seurakunnan diakonilta, ja käyt hänen kanssaan läpi sen, saatko kaikkia tukia, joihin olisit oikeutettu.
huomioon otettavat asumismenot 4 hengelle on minimissäänkin 783e/kk. Asumistuki lasketaan uudestaan kun tuliot tippuu esim työttömyyden takia. Sun pitaa laittaa kelaan tarkistushakemus.
Minä kiinnitin jo eilen huomiota siihen, että ap:n asumistuki on väärin laskettu, jos ap:n antamat tiedot tuloostaan ja lasten määrästä pitävät paikkansa. Ap ei kuitenkaan vastaa kysymyksiini asumistukipäätöksissä olevista luvuista (vaikka niiden ei pitäisi tuottaa ap:stä mitään sellaista tietoa, jota ap ei ole tässä ketjussa kertonut). Lisäksi ap on ketjussa selittänyt pientä asumistukea asioilla, joilla ei ole mitään tekemistä asumistuen suuruuden kanssa vuokra-asunnossa, jossa sähkö ei kuulu vuokraan (asunnon koko ja sähkölämmitys).
Joko ap on täysi provo tai sitten ap ei asukaan vuokralla, vaan omustusasunnossa. 950 euroa ei olekaan vuokra, vaan asunnon vastike ja lainakulut. Jälkimmäisessä tapauksessa ap helpottaisi rahatilannettaan selvästi myymällä asunnon (jos se sijaitsee paikkakunnalla, jossa sen saa myydyksi) ja muuttamalla vuokra-asuntoon. Asumistuki nousisi selvästi, ja lisäksi ap saisi käyttöönsä ne rahat, jotka jäisi asunnon myynnistä sen jälkeen, kun asuntolaina on maksettu.
133
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap palasi kertomaan tilanteesta vastauksessa 418. Ongelma ei olekaan niin yksinkertainen kuin moni luuli. Kaikki tarpeellinen on ap:lla hankittu, mutta ap on kyllästynyt kun rahaa ei jää koskaan yli tuhlailtavaksi kuten aiemmassa ammatissa.
Vierailija kirjoitti:
Huoh. En tiedä miksi edes vaivaudun vastaamaan. Ollaan edelleenkin haettu tt-tukea Kelasta, kahdesti , ei saatu. Olen taistellut tuon nykyisen asumistuen kun ensin väittivät että on pienempi.
Opiskelen kyllä yli 40-vuotiaana uutta ammattia, viereisessä kaupungissa on oppilaitos ja teen harjoitteluja vanhainkodissa joka on tästä sitten päinvastaiseen suuntaan. On vuorotyö, ei mitenkään onnistuisi bussilla. 2/3 lapsista on koulussa tässä ihan vieressä, yhdelle maksan bussikorttia tai kulkee joskus kyydissä lukioon. Kirjat on kalliita.
Minulla on jo ammatti jossa olen hyvä ja ehdin tehdä lähes kaksi vuosikymmentä. Ikävä kyllä työpaikkani meni konkurssiin vuosi sitten enkä ole saanut viimeisiä palkkoja vieläkään, enkä varmasti saakaan.
Näistä nyt joku tunnistaa minut, ei edes jaksa hävettää enää.Vuokra on kova sillä yksityinen vuokranantaja on parissa vuodessa nostanut sitä yli 200e/kk, perustelee sillä että putkiremppa (ja joku muu, en muista enää) on tulossa lähivuosina.
Enkä ole kenenkään rahaa vailla, lähinnä kyselin miten jaksaisin elää vielä vuoden tällä tavalla ennen valmistumista. Kun nyt tuntuu että multa on viety 'kaikki'. Halaus teille jotka elätte näin vuodesta , jopa vuosikymmenestä toiseen. Itse olen vuodessa menettänyt oman arvoni, itsetuntoni, tahtoni elää.
Te jotka annatte vinkkiä ostaa kahden viikon ruoat kerralla: mihin ne mahtuvat? Oletteko koskaan käyneet pienessä kerrostalokolmiossa ja nähneet, minkä kokoinen on keittiö? Meillä on nk. puolikas jääkaappi, ehkä te ette tätä hahmota sieltä isoista taloistanne. Ei millään pahalla. Muttei kyllä hyvälläkään.
Ap
Tässä ketjussa on ollut paljon ilkeitä kommentteja, ja paljon myös ehdotuksia jotka pohjautuvat siihen, että ei ole luettu koko ketjua ja tehdään oletuksia tilanteestasi. Mutta tästä viestistäsi ilmenee myös asioita, joita voisit kokeilla ja joista saattaisi olla apua tilanteeseesi. Osaa näistä on jo aiemmin ehdotettu, mutta näihin et ole vastannut. Tämä kysymyslista jonka tähän laitan, ei ole tarkoitettu sitä varten että vastaisit siihen julkisesti netissä tai että minä tai kukaan muukaan kommentoija tarvitsisi näitä tietoja johonkin. Mutta ihan itsesi kannalta kannattaisi selvittää seuraavia:
-asumistuki: onko taistelemasi euromäärä siis taisteltu ennen vai jälkeen työttömäksi jäämistä? Jos ennen, kannattaa ehdottomasti tarkastuttaa sen taso. Asiaa tuntevat ovat tässä ketjussa kommentoineet, että ilmoittamiesi tietojen perusteella sen pitäisi olla enemmän.
-toimeentulotuki: voi olla siitä kiinni että et ole hakenut kaikkia sinulle kuuluvia tukia, koska toimeentulotuki on viimesijainen. Asumistukea kannattanee tarkastuttaa ja sitten hakea toimeentulotukea uudestaan jos on tarpeen.
-palkat: en tunne konkurssitilanteita niin hyvin, mutta etkö pysty saamaan perittyä palkkaasi Palkkaturvasta? Oletko selvittänyt tätä?
-lapsen erityistarpeet: jos lapsella on sairaus niin voi pystyä saamaan erilaisia tukia sen perusteella, hoitotuki vai vammaistuki vai mikä nyt onkaan nimeltään. Omaishoidontukea ei varmaankaan jos kerran opiskelet täysipäiväisesti, mutta muita kyllä. Oletko hakenut? Myös sosiaalipuoli voi pystyä auttamaan näiden tarpeiden kanssa.
-ruoka-avut: oletko yrittänyt kysyä mahdollisuutta hakea ruoka-apua sellaiseen aikaan jolloin pääsisit paikalle? Ja jos opiskelun harjoittelu on vuorotyötä, niin silloinhan on välillä myös arkivapaata.
Lisäksi ap:n kannattaa heti tarkistaa mahdollisuutensa saada Kelalta lapsen vammaistukea. Jos lapsen ongelmat ovat sitä luokkaa, että mies on jättänyt perheen, niin ap on erittäin todennäköisesti oikeutettu vähintään korotettuun vammaistukeen, 217 euroa kuukaudessa. Mahdollisesti kysymykseen tulee ylin vammaistuki, 422 euroa kuukaudessa.
Nämä tuet ovat verottomia eli ne saa suoraan käteen.
133
Vierailija kirjoitti:
Huoh. En tiedä miksi edes vaivaudun vastaamaan. Ollaan edelleenkin haettu tt-tukea Kelasta, kahdesti , ei saatu. Olen taistellut tuon nykyisen asumistuen kun ensin väittivät että on pienempi.
Opiskelen kyllä yli 40-vuotiaana uutta ammattia, viereisessä kaupungissa on oppilaitos ja teen harjoitteluja vanhainkodissa joka on tästä sitten päinvastaiseen suuntaan. On vuorotyö, ei mitenkään onnistuisi bussilla. 2/3 lapsista on koulussa tässä ihan vieressä, yhdelle maksan bussikorttia tai kulkee joskus kyydissä lukioon. Kirjat on kalliita.
Minulla on jo ammatti jossa olen hyvä ja ehdin tehdä lähes kaksi vuosikymmentä. Ikävä kyllä työpaikkani meni konkurssiin vuosi sitten enkä ole saanut viimeisiä palkkoja vieläkään, enkä varmasti saakaan.
Näistä nyt joku tunnistaa minut, ei edes jaksa hävettää enää.Vuokra on kova sillä yksityinen vuokranantaja on parissa vuodessa nostanut sitä yli 200e/kk, perustelee sillä että putkiremppa (ja joku muu, en muista enää) on tulossa lähivuosina.
Enkä ole kenenkään rahaa vailla, lähinnä kyselin miten jaksaisin elää vielä vuoden tällä tavalla ennen valmistumista. Kun nyt tuntuu että multa on viety 'kaikki'. Halaus teille jotka elätte näin vuodesta , jopa vuosikymmenestä toiseen. Itse olen vuodessa menettänyt oman arvoni, itsetuntoni, tahtoni elää.
Te jotka annatte vinkkiä ostaa kahden viikon ruoat kerralla: mihin ne mahtuvat? Oletteko koskaan käyneet pienessä kerrostalokolmiossa ja nähneet, minkä kokoinen on keittiö? Meillä on nk. puolikas jääkaappi, ehkä te ette tätä hahmota sieltä isoista taloistanne. Ei millään pahalla. Muttei kyllä hyvälläkään.
Ap
Ap, oletko vielä täällä? Tuohon kiinnitin huomion, että 'lukiokirjat on kalliita' - oma lapsi on jo ylioppilas. Lähetän sinulle mielellään ilmaiseksi kaikki ne kirjat mitkä teille käy ja meillä vielä on. Apu se on pienikin apu. Ja voin laittaa lähetyksen kylkeen jotain säilyvää ruokaakin.
Pääsen tosin vasta pääsiäisen jälkeen tarkistamaan meidän pinon. Mutta jos haluat, voit tehdä Toriin osto-ilmoituksen vaikka "otetaan vastaan Vihreä Pipo ' (tai joku muun omituisen tuotteen, kunhan kerrot minulle mikä se on) niin saan sinuun anonyymisti linkkiä?
Miltä kuulostaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, ehdit vielä hakea tälle kuulle toimeentulotukea. Laita liitteeksi sähkölasku ja kuitit lääkeostoista ja reseptit. Ja lääkärikäyntien laskut jos on. Jos tälle kuulle on ollut erityisen paljon menoja, niin voi olla että saa tukea.
Vanhin lapsi voisi olla oikeutettu Kelan oppimateriaalilisään, sitä voisi hakea. Käy katsomassa Kelan sivuilta. Ja tarkistuta asumistuki! Tee hakemus, ja kun saat päätöksen, tarkista, että tulot ja menot ovat oikein. Asumistuki kuulostaa liian pieneltä.
Diakoniaan voisi ottaa yhteyttä niin taloudellisen kuin keskusteluavun saamiseksi.
Ymmärrän köyhyyttä kokeneena miltä se tuntuu. Ajattele, että vuoden päästä pääset töihin ja saat palkkaa. Saatko muuten Kelan elatustukea vai mieheltä elatusapua? Onhan elatusavun määrä oikea?
Olen itse kasvanut köyhässä perheessä, jossa toinen vanhempi kävi töissä mutta joi rahat. Äiti kasvatti meidät kolme lasta yksin, ja meillä ei ollut esim. Maksullisia harrastuksia. Talvella hiihdettiin, luisteltiin ja laskettiin mäkeä kirpputorivarusteilla. Kesällä uitiin. Äiti leipoi leivät itse ja ruokana oli usein keittoa. Koulussa piti syödä reilusti että jaksoi.
Puutetta koin myös opiskelijana. Siihen aikaan opintotukeen kuului vain pieni asumislisä ja opintoraha. Tästä taisi jäädä vuokran jälkeen reilu sata euroa kuukaudeksi. Koulu oli niin kaukana, että bussikorttiin meni 50 euroa kuussa. Jäi 50 euroa, jolla olisi pitänyt ostaa ruoka, lääkkeet, vaatteet, puhelin, netti.. sähkö kuului vuokraan. Jouduin siis nostamaan opintolainaa. En tiennyt, että olisin saanut toimeentulotukea, joten kituutin muutaman vuoden. Opintolaina oli tuolloin pienempi kuin nykyisin.
Onneksi pääsin töihin valmistuttuani. Ja olen jatkanut opintoja nyt töiden ohessa, jotta jäisi myös säästöön. Kaikkiin yllätyksiin ei voi varautua. Mutta tiedän, millaista on ostaa aina kaikkein halvinta ja olla käymättä esim hammaslääkärissä tarkastuksessa, koska se maksaa. Mutta tilanteesi muuttuu kyllä!
[/quote]
Lainaisin tiedättekö tosi mielellään läheisiltä jos niitä olisi. Tämä yksinäisyys tässä on pahinta.
Mun on pakko ajaa kouluun autolla, lisäksi työharjoittelut + tuleva työ, pakko olla auto. Tunteja yleensä 8-16 joten en pääse leipäjonoihin, se kyllä auttaisi.
En elätä ketään miestä.
Eikö täällä ole muuta tässä tilanteessa, miten jaksatte tätä vuodesta toiseen?
Ap[/quote]
Mun on vielä pakko jeesiä sinua vielä siinä, että meidän kunnassa ruuanjakelijat laittoivat syrjään laatikollisen ruokaa meille jos en itse päässyt hakemaan.
Jos soitat diakonille tai Hurstin ruuanjakoon, selität tilanteen rehellisesti ja kysyt voivatko he laittaa teille ruokakassin tai -laatikon, että hakisit ne koulun jälkeen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap palasi kertomaan tilanteesta vastauksessa 418. Ongelma ei olekaan niin yksinkertainen kuin moni luuli. Kaikki tarpeellinen on ap:lla hankittu, mutta ap on kyllästynyt kun rahaa ei jää koskaan yli tuhlailtavaksi kuten aiemmassa ammatissa.
Älä viitsi valehdella.
Vierailija kirjoitti:
Halpaa ruokaa on muutakin kuin pelkkä makarooni ja jauheliha!
Tee esim. seitania. Raaka-aineina vehnäjauhot ja vesi + omat mausteet ja lopputuloksena erittäin täyttävä ja proteiinipitoinen lihankorvike (30+ g proteiinia per 100g). Tätä voi käyttää niin kuin kanaa eli paista pannulla pihvit/suikaleet tai tee uunissa rulla jne jne. Kyllä tämä on ihan varmana halvempaa kuin yksikään kaupasta ostettu jauhelihapaketti.
Ja kun raha on tiukassa niin älä osta kaupasta mitään vähärasvaista tai vähäkalorista jugurttia/voita tms. Osta ihan kunnon tavaraa koska a) se on halvempaa b) on täyttävämpää.
..toi seitan on aika huono esimerkki, kovin monen vatsalle ei käy tuo käytännössä pelkkä gluteeni. ja muutenkin arveluttava suositella ruuaksi "jauhoa jauholla". Halpaahan se toki on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huoh. En tiedä miksi edes vaivaudun vastaamaan. Ollaan edelleenkin haettu tt-tukea Kelasta, kahdesti , ei saatu. Olen taistellut tuon nykyisen asumistuen kun ensin väittivät että on pienempi.
Opiskelen kyllä yli 40-vuotiaana uutta ammattia, viereisessä kaupungissa on oppilaitos ja teen harjoitteluja vanhainkodissa joka on tästä sitten päinvastaiseen suuntaan. On vuorotyö, ei mitenkään onnistuisi bussilla. 2/3 lapsista on koulussa tässä ihan vieressä, yhdelle maksan bussikorttia tai kulkee joskus kyydissä lukioon. Kirjat on kalliita.
Minulla on jo ammatti jossa olen hyvä ja ehdin tehdä lähes kaksi vuosikymmentä. Ikävä kyllä työpaikkani meni konkurssiin vuosi sitten enkä ole saanut viimeisiä palkkoja vieläkään, enkä varmasti saakaan.
Näistä nyt joku tunnistaa minut, ei edes jaksa hävettää enää.Vuokra on kova sillä yksityinen vuokranantaja on parissa vuodessa nostanut sitä yli 200e/kk, perustelee sillä että putkiremppa (ja joku muu, en muista enää) on tulossa lähivuosina.
Enkä ole kenenkään rahaa vailla, lähinnä kyselin miten jaksaisin elää vielä vuoden tällä tavalla ennen valmistumista. Kun nyt tuntuu että multa on viety 'kaikki'. Halaus teille jotka elätte näin vuodesta , jopa vuosikymmenestä toiseen. Itse olen vuodessa menettänyt oman arvoni, itsetuntoni, tahtoni elää.
Te jotka annatte vinkkiä ostaa kahden viikon ruoat kerralla: mihin ne mahtuvat? Oletteko koskaan käyneet pienessä kerrostalokolmiossa ja nähneet, minkä kokoinen on keittiö? Meillä on nk. puolikas jääkaappi, ehkä te ette tätä hahmota sieltä isoista taloistanne. Ei millään pahalla. Muttei kyllä hyvälläkään.
Ap
1/2 (jatkuu toisessa viestissä)
Tsemppiä ap! Kyllä jokainen normaalijärkinen ymmärtää tilanteesi. Itselleni ainakin tosiaan tuli viestistäsi kuva, että suurin haasteesi on henkinen jaksaminen, mikä on enemmän kuin ymmärrettävää.
Autosta: itse asun Helsingin kantakaupungissa ja silti ymmärrän aivan täysin, että valtaosassa Suomea se on välttämätön. Jokainen ymmärtää sen, eivätköhän nuo viestit ole vain ilkeilyä.
Todella upeaa että sinulla on rohkeutta ja kanttia opiskella uuteen ammattiin! Moni ei siihen kykenisi vaikka sen tarve on monelle kova ja tulee olemaan paljon yleisempääkin että ihmiset joutuvat opettelemaan uusia ammatteja jatkuvasti työelämän ajan, sillä todella harvassa ammatissa maailma pysyy niin staattisena vuosikymmeniä, että voi vain opiskella yhden tutkinnon ja sitten vain pysytellä sen perustalla. Vaikutat todella fiksulta ja etevältä ihmiseltä, joten ihan varmasti pärjäät taas todella hyvin kun pääset työelämään.
Pystyn ymmärtämään sinua todella hyvin. Olen myös erittäin hyvin koulutettu ja olin hyvä ammatissani, ja se vain meni alta 2010-luvun alussa. Globaali yritys, jossa olin töissä, romahti. Seuraava työpaikka johon menin, oli tutkimuslaitos joka lopetettiin strategiamuutoksen takia. Yhtäkkiä olin tilanteessa, jossa olin tehnyt kaiken viimeisen päälle "oikein" opinnoissa ja työelämässä, ja organisaatiot vain kaatuivat alta. Kun pyrin etsimään uutta paikkaa, niin ihmiset oikein nauttivat siitä, kun pystyivät mitätöimään minut ja ilkeilemään minulle siitä, että olin ollut kyseisessä yrityksessä töissä ja tehnyt sen koulutuksen mitä olin tehnyt, kummatkin kun olivat olleet erittäin haluttuja ja suurta kateutta aiheuttavia.
Jouduin myös löytämään itseni uudelleen ja rakentamaan elämäni uudestaan. Itselläni oli sikäli helpompaa kuin sinulla, että minulla ei ollut lapsia ja oli tukiverkostoa joka auttoi. Silti se oli todella rankkaa. Olen päässyt jaloilleni ja ura menee taas hyvin. Joten toivoa on, mutta tottakai se ottaa henkisesti koville kun yhtäkkiä kaikki putoaa alta vaikka itse on tehnyt parhaansa ja järkeviä, vastuullisia ratkaisuja, mutta ei vain voi vaikuttaa ympäröivään maailmaan.
En osaa neuvoa sinua, koska en yhtään tiedä mitä palveluja asuinalueellasi on. Mutta voin kertoa sen verran omasta kokemuksestani, että henkiseen jaksamiseen itselläni auttoi todella paljon se, että kävin juttelemassa diakonissan kanssa. Se ei ollut millään tavalla uskonnollista, mutta hänellä ratkaisukeskeisen terapian koulutus ja hän auttoi minua näkemään taas toivoa ja omaa arvoani. Hän myös antoi hyviä vinkkejä siihen, miten voisin löytää tukiverkostoja ja käytännön tukea. Hyvää tässä oli myös se, että se oli ilmaista, sillä tuossa tilanteessa ei ollut varaa maksulliseen terapiaan.
Muuten se mikä auttoi, oli että olin hyvinkin aktiivisesti yhteydessä esimerkiksi ammattiliiton uravalmentajaan, josta tuli jopa kaveri ja kävi kanssani läpi todella rohkaisevasti omia vahvuuksiani, osaamistani, mahdollisuuksia sekä kannusti. Sen lisäksi olin digitaalisesti hyvinkin aktiivisesti yhteydessä esimerkiksi LinkedIn:in kautta työtuttaviini ja vaihdoimme vinkkejä ja rohkaisua. Moni heistä kun oli samantyyppisessä tilanteessa, sillä kaikilta meiltä meni yritys ja sitten tutkimuslaitos alta.
Joten osaan vain sanoa, että tuohon ammatillisen itsetunnon romahtamiseen ja motivaation löytämiseen auttoivat kontaktit muihin ihmisiin joilla oli samanlaisia kokemuksia. Ja diakonissan keskusteluapua voin myös suositella lämpimästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huoh. En tiedä miksi edes vaivaudun vastaamaan. Ollaan edelleenkin haettu tt-tukea Kelasta, kahdesti , ei saatu. Olen taistellut tuon nykyisen asumistuen kun ensin väittivät että on pienempi.
Opiskelen kyllä yli 40-vuotiaana uutta ammattia, viereisessä kaupungissa on oppilaitos ja teen harjoitteluja vanhainkodissa joka on tästä sitten päinvastaiseen suuntaan. On vuorotyö, ei mitenkään onnistuisi bussilla. 2/3 lapsista on koulussa tässä ihan vieressä, yhdelle maksan bussikorttia tai kulkee joskus kyydissä lukioon. Kirjat on kalliita.
Minulla on jo ammatti jossa olen hyvä ja ehdin tehdä lähes kaksi vuosikymmentä. Ikävä kyllä työpaikkani meni konkurssiin vuosi sitten enkä ole saanut viimeisiä palkkoja vieläkään, enkä varmasti saakaan.
Näistä nyt joku tunnistaa minut, ei edes jaksa hävettää enää.Vuokra on kova sillä yksityinen vuokranantaja on parissa vuodessa nostanut sitä yli 200e/kk, perustelee sillä että putkiremppa (ja joku muu, en muista enää) on tulossa lähivuosina.
Enkä ole kenenkään rahaa vailla, lähinnä kyselin miten jaksaisin elää vielä vuoden tällä tavalla ennen valmistumista. Kun nyt tuntuu että multa on viety 'kaikki'. Halaus teille jotka elätte näin vuodesta , jopa vuosikymmenestä toiseen. Itse olen vuodessa menettänyt oman arvoni, itsetuntoni, tahtoni elää.
Te jotka annatte vinkkiä ostaa kahden viikon ruoat kerralla: mihin ne mahtuvat? Oletteko koskaan käyneet pienessä kerrostalokolmiossa ja nähneet, minkä kokoinen on keittiö? Meillä on nk. puolikas jääkaappi, ehkä te ette tätä hahmota sieltä isoista taloistanne. Ei millään pahalla. Muttei kyllä hyvälläkään.
Ap
1/2 (jatkuu toisessa viestissä)
Tsemppiä ap! Kyllä jokainen normaalijärkinen ymmärtää tilanteesi. Itselleni ainakin tosiaan tuli viestistäsi kuva, että suurin haasteesi on henkinen jaksaminen, mikä on enemmän kuin ymmärrettävää.
Autosta: itse asun Helsingin kantakaupungissa ja silti ymmärrän aivan täysin, että valtaosassa Suomea se on välttämätön. Jokainen ymmärtää sen, eivätköhän nuo viestit ole vain ilkeilyä.
Todella upeaa että sinulla on rohkeutta ja kanttia opiskella uuteen ammattiin! Moni ei siihen kykenisi vaikka sen tarve on monelle kova ja tulee olemaan paljon yleisempääkin että ihmiset joutuvat opettelemaan uusia ammatteja jatkuvasti työelämän ajan, sillä todella harvassa ammatissa maailma pysyy niin staattisena vuosikymmeniä, että voi vain opiskella yhden tutkinnon ja sitten vain pysytellä sen perustalla. Vaikutat todella fiksulta ja etevältä ihmiseltä, joten ihan varmasti pärjäät taas todella hyvin kun pääset työelämään.
Pystyn ymmärtämään sinua todella hyvin. Olen myös erittäin hyvin koulutettu ja olin hyvä ammatissani, ja se vain meni alta 2010-luvun alussa. Globaali yritys, jossa olin töissä, romahti. Seuraava työpaikka johon menin, oli tutkimuslaitos joka lopetettiin strategiamuutoksen takia. Yhtäkkiä olin tilanteessa, jossa olin tehnyt kaiken viimeisen päälle "oikein" opinnoissa ja työelämässä, ja organisaatiot vain kaatuivat alta. Kun pyrin etsimään uutta paikkaa, niin ihmiset oikein nauttivat siitä, kun pystyivät mitätöimään minut ja ilkeilemään minulle siitä, että olin ollut kyseisessä yrityksessä töissä ja tehnyt sen koulutuksen mitä olin tehnyt, kummatkin kun olivat olleet erittäin haluttuja ja suurta kateutta aiheuttavia.
Jouduin myös löytämään itseni uudelleen ja rakentamaan elämäni uudestaan. Itselläni oli sikäli helpompaa kuin sinulla, että minulla ei ollut lapsia ja oli tukiverkostoa joka auttoi. Silti se oli todella rankkaa. Olen päässyt jaloilleni ja ura menee taas hyvin. Joten toivoa on, mutta tottakai se ottaa henkisesti koville kun yhtäkkiä kaikki putoaa alta vaikka itse on tehnyt parhaansa ja järkeviä, vastuullisia ratkaisuja, mutta ei vain voi vaikuttaa ympäröivään maailmaan.
En osaa neuvoa sinua, koska en yhtään tiedä mitä palveluja asuinalueellasi on. Mutta voin kertoa sen verran omasta kokemuksestani, että henkiseen jaksamiseen itselläni auttoi todella paljon se, että kävin juttelemassa diakonissan kanssa. Se ei ollut millään tavalla uskonnollista, mutta hänellä ratkaisukeskeisen terapian koulutus ja hän auttoi minua näkemään taas toivoa ja omaa arvoani. Hän myös antoi hyviä vinkkejä siihen, miten voisin löytää tukiverkostoja ja käytännön tukea. Hyvää tässä oli myös se, että se oli ilmaista, sillä tuossa tilanteessa ei ollut varaa maksulliseen terapiaan.
Muuten se mikä auttoi, oli että olin hyvinkin aktiivisesti yhteydessä esimerkiksi ammattiliiton uravalmentajaan, josta tuli jopa kaveri ja kävi kanssani läpi todella rohkaisevasti omia vahvuuksiani, osaamistani, mahdollisuuksia sekä kannusti. Sen lisäksi olin digitaalisesti hyvinkin aktiivisesti yhteydessä esimerkiksi LinkedIn:in kautta työtuttaviini ja vaihdoimme vinkkejä ja rohkaisua. Moni heistä kun oli samantyyppisessä tilanteessa, sillä kaikilta meiltä meni yritys ja sitten tutkimuslaitos alta.
Joten osaan vain sanoa, että tuohon ammatillisen itsetunnon romahtamiseen ja motivaation löytämiseen auttoivat kontaktit muihin ihmisiin joilla oli samanlaisia kokemuksia. Ja diakonissan keskusteluapua voin myös suositella lämpimästi.
2/2 (jatkuu edellisestä)
Helsingissä on myös aktiivisia apuryhmiä juuri ihmisille, jotka ovat vaikeassa tilanteessa ilman tukiverkostoja. Itse en tällaiseen joutunut turvautumaan, mutta olen nyt itse auttanut sellaisten kautta. Iso osa niissä on taloudellisen avun lisäksi tosiaan ihan sekin, että on joku taho joka tukee ja rohkaisee. Ihmiset siellä haluavat auttaa juuri kaltaisiasi ihmisiä. En tiedä, onko alueellasi sellaista.
Heikoimpina aikoina turvauduin myös auttavaan puhelimeen. Helpotti, kun pystyi vieraalle ihmiselle kertoa ahdingostaan, ihan vain henkisen tuen saamiseksi. Toki tuo kasvattaa puhelinlaskua, mutta muuten voin sitäkin lämpimästi suositella.
Vaikuttaa siltä, että olet todella pätevä ja järkevä ja hallitset tilanteen käytännön puolen, sekä olet toimimassa juuri oikein päästäksesi taas työelämään. Mutta ilmeisesti raskainta on henkinen jaksaminen siihen asti, kunnes tilanne helpottaa, sillä ilmeisesti suret edelleen aiemman urasi menetystä (mikä on hyvin normaalia ja tervettä), olet väsynyt ja stressaantunut sekä joudut kantamaan ison vastuun täysin yksin, ilman tukea. Siihen tosiaan voin vain omasta kokemuksestani sanoa, että kontaktien ottaminen muihin ihmisiin oli ainakin itselleni loppujen lopuksi ainoa mikä auttoi - netin kautta, puhelimitse, seurakunnan kautta. Parhaimmillaan sitä kautta voisit luoda yhteyksiä muihin ihmisiin jotka loisivat sitä tukiverkkoa jota jokainen tarvitsee. Juuri nyt tämä on vaikeampaa kun fyysisiä kontakteja pitää rajoittaa, mutta voin vain sanoa, että moni haluaisi auttaa sinua, ihan jo henkisen tuen kautta, ystävyyden kautta, tukimummona, yms. Kenties digitaalisesti voi aloittaa keskustelun. Ja auttaminen myös ilahduttaa auttajaa itseään, joten siinä ei pidä liikaa ujostella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työharjoittelu vanhainkodilla? Jos opiskelet hoitoalaa niin hyvältähän tulevaisuus näyttää. Nyt jo voisit tehdä keikkaa. Tuossa tilanteessa yksikin sunnuntaivuoro auttaisi paljon.
Hae toimeentulotukea. Jos et asu tyyliin metsän keskellä missä julkiset ei kulje, niin myy auto ja kulje julkisilla. Tai jos asut jossain todella kaukana, niin muuta isomman kaupungin keskustaan, jossa olisi palvelut mahdollisimman lähellä.
Autoon kuitenkin menee rahaa, tai siis bensaan joka ei ole kauhean halpaa tavaraa, jos jokapaikkaan täytyy autolla mennä.
Jos asut vuokralla, suosittelen niinä kuukausina kun tulee vesilasku, niin hakemaan tukea sossusta ja diakoniasta apua. Silloin voi jonkin verran saada.
Kulkeeko lapset merkkivaatteissa? Jos vastaat kyllä, niin kannattaa totutella käymään kirpparilla ja tokmannilla. Hinta ei nykyään takaa laatua.
Puhelimet ym laitteet kannattaa katsoa tarjouksesta.
Jos lapsilla on kalliita harrastuksia, kuten jääkiekko niin voi voi, uutta ja halvempaa harrastusta vaan keskimään. Syksyllä, talvella ja keväällä voit käydä uimahallissa (ellei koronaa nyt huomioida). Kesällä rannalle, ja talvella voi käydä pari kertaa avannossa, ja miettiä kiinnostaisiko se.
Jos on turhia tavaroita niin pistä netissä eri paikkoihin myyntiin, ja pistä erilaisille ilmoitustauluille kauppaan ilmoituksia. Rahat voit pistää säästöön loppu kuulle.
Ruve tekemään budjetteja kerran viikossa, tai kuukaudessa. Mikä on tämän kuukauden "alkusumma", kuinka paljon siitä menee laskuja, ruokaa, hygieniatarvikkeita... ja mikä summa jää lopuksi käytettäväksi. Pystyisitkö siitä säästämään joka kuukausi edes 5€ verran?
Ostakaa edullisia tuotteita, joista saatte halpaa, hyvää ja terveellistä ruokaa. Vilauta aina plussa-korttia, niin voit saada joistain tuotteista vähän alennusta.
Säästäkää sähkössä, ja vedessä. Kun opettelee niiden kanssa olemaan pihi, voi tehdä ympäristötekoja sekä jättää lompakkoon täytettä.
Sun tilanteeseen ei oikein voimuuta sanoa, sori. Elämä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap palasi kertomaan tilanteesta vastauksessa 418. Ongelma ei olekaan niin yksinkertainen kuin moni luuli. Kaikki tarpeellinen on ap:lla hankittu, mutta ap on kyllästynyt kun rahaa ei jää koskaan yli tuhlailtavaksi kuten aiemmassa ammatissa.
Ravintola-alan (osa-aika) palkoilla hänellä on varmaan jäänytkin kolmen elätettävän kanssa todella paljon shoppailuun rahaa :D :D
Pieni arkkupakastin käytettynä ilmaiseksi tai tarjouksesta 120e uutena. Sinne ostat 2 viikon ruuat (2 jauheliha pakettia, pakastevihannekset n. 0.40e), jääkaappiin porkkana ja peruna pussi. Juurekset on terveellisiä ja edullisia. Suunnittele vain edullisia ravitsevia ruokia.
Keräät lasten kanssa syksyisin marjat puuroihin ja piirakoihin, myös kaupasta saa edullisesti. Sokerivero iso. Sillä saa ruoka laskusta ison. Kyllä yhden vuoden syö puuroja ja keittoja/laatikoita ihan heittämällä. Ja hyvää on. Ei niitä pihvejä tartte arkiruuassa olla.
Mitä ihmettä syötte jos ei mahdu 2 viikon tai viikon ruuat kaappiin? Meillä riittää 1 juusto ja 1 leike 2 viikkoa. Pari kurkkua. 1 litra jogu ja 1 litra mehukeittoa. Ei siellä jääkaapissa naposteltavaa tartte olla. Usein säästetään ja ollaan ilman juustoa ja leikettä koko kuu. Silloin ymmärrän jos taloudessa on joku joka juo litran päivässä maitoa.. Silloin sinne ei muuta mahdukaan. Maitokassa sitten kippoon ja se haetaan erikseen.
Nyt, kun ap kertoi viestissä 418 odottavansa vielä palkkasaatavia konkurssiin menneestä firmasta, niin tajusin, että tässä voi olla myös selitys asumistuen pienuuteen. Mahdollisesti asumistukipäätöksessä on laskettu tuloiksi työttömyyskorvauksen lisäksi palkkasaatavat konkurssiin menneeltä työnantajalta. Kannattaa varmistaa, että tulot asumistukipäätöksessä ovat oikein. Lisäksi suosittelen selvittämään, voisitko saada palkkasaatavat Palkkaturvan kautta. Tästä saa lisätietoja ammattiliitosta tai työsuojeluviranomaisilta.
133
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta siis... 1.4 on ihan just? Vai meneekö siitä sitten taas tyyliin 90% vuokraan ja pakollisiin laskuihin ja saat arvailla että mistä taas kaivetaan rahat loppukuun ruokiin ja lääkkeisiin jne?
Tuo kuulostaa todella rankalta kyllä. Voisitkihan saada apua jostain suunnittelemaan taloutta ja setvimään miten kaiken saisi järkättyä? Olet varmasti aivan jatkuvassa selviytymistilassa henkisesti nyt.
Minulla oli töitä mutta menetin vuosi sitten ne koronan takia. Yritän nyt opiskella uutta ammattia mut on vaikeaa eikä vanhassa ollut mitään vikaa, motivaatiota uuteen ei oikein ole.
Ei meillä jää rahaa mihinkään uuteen, kenkiin tmv, kaikki vaan kirppikseltä aina. Mulla on yhä luottokorttivelkaa viime kesältä kun lapsille piti ostaa uudet lasit, siellä se vaan kasvaa ja kasvaa.
puoliso lähti vuosia sitten kun selvisi että nuorin on sairas.
Tuntuu että tää kituutus ei koskaan lopu. Nää ruoat ei tod. Riitä torstaihin asti : (Ap
En tiedä lapsiesi ikiä mutta tiesitkö sinä että alle 14-vuotiaat saavat silmälasit ilmaiseksi max. kerran vuodessa? Itselle tulee maksettavaksi vain näöntarkastus. Ja jos yli 14-vuotiaita mutta alaikäisiä niin kuuluu sosiaalitoimelle jos sinun varat eivät niihin riitä.
1 aikuinen ja 3 lasta laskuriin kirjoitti:
Pieni arkkupakastin käytettynä ilmaiseksi tai tarjouksesta 120e uutena. Sinne ostat 2 viikon ruuat (2 jauheliha pakettia, pakastevihannekset n. 0.40e), jääkaappiin porkkana ja peruna pussi. Juurekset on terveellisiä ja edullisia. Suunnittele vain edullisia ravitsevia ruokia.
Keräät lasten kanssa syksyisin marjat puuroihin ja piirakoihin, myös kaupasta saa edullisesti. Sokerivero iso. Sillä saa ruoka laskusta ison. Kyllä yhden vuoden syö puuroja ja keittoja/laatikoita ihan heittämällä. Ja hyvää on. Ei niitä pihvejä tartte arkiruuassa olla.
Mitä ihmettä syötte jos ei mahdu 2 viikon tai viikon ruuat kaappiin? Meillä riittää 1 juusto ja 1 leike 2 viikkoa. Pari kurkkua. 1 litra jogu ja 1 litra mehukeittoa. Ei siellä jääkaapissa naposteltavaa tartte olla. Usein säästetään ja ollaan ilman juustoa ja leikettä koko kuu. Silloin ymmärrän jos taloudessa on joku joka juo litran päivässä maitoa.. Silloin sinne ei muuta mahdukaan. Maitokassa sitten kippoon ja se haetaan erikseen.
1l jugurttia 2 viikoksi 4:lle ihmiselle ??
Vierailija kirjoitti:
Et saa varastaa lastesi rahoja omiin menoihisi, mene töihin ja hanki itse rahasi!
Lapsilisät eivät ole lasten rahoja, vaan ne on tarkoitettu nimenomaan lapsiperheen huoltajalle lapsista aiheutuvien menojen korvaamiseen.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä, pienilläkin tuloilla pärjää, tiedän sen kokemuksesta. Mutta on hölmöä tulla aina näihin rahaketjuihin huutelemaan, että miten joku ei pärjää, kun me pärjätään. Tonnin asumiskulut on ihan eri asia kuin muutaman satasen. Monesti lapset haluaa harrastaa jotain maksullista. Käpylehmien keräily maaseudulla on ilmaista. (Joo, kärjistys) Joku saa vanhat vaatteet ilmaiseksi, isovanhemmat saattaa auttaa jne. Jos on kahden tonnin kulut lapsilisineen niin se tarkoittaa sitä, että ollaan työttömänä tai osa-aikatyössä, jolloin polttoainekulut voi olla pienemmät kuin kaupungissa. Kun kahden tonnin kuluista otetaan asumiseen perusvuokra kaupunkialueella (moni joutuu asumaan työn, koulun tms takia) joka saattaa olla lähemmäs tonnin, tarjotaan lapselle harrastus, ostetaan lääkkeitä tms. niin eipä tarvitse enää ihmetellä miksi ei 2000 euroa riitä. Ja tosiaan tässä on kyse siitä, että tämä sama tyyppi on aina täällä tarinoimassa mitä sattuu. Jos on itsellä velaton talo tai pikkulaina niin miksi ihmettelee miten muut ei pärjää?