Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Sanni Grahn-Laasonen: Kielten opiskelun monipuolistaminen vaatii pitkäjänteisyyttä
26.03.2021 |
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007881680.html
Pitkä mielipidekirjoitus Hesarissa, kuinka kielten opiskelua pitäisi monipuolistaa. Ruotsia ei vain mainita kertaakaan, puhutaan vain vaihtoehdoista englannille. Kai koska se on turhempi kieli.
Kommentit (53)
Pakkoruotsi pois ja sen tilalle joku valinnainen kieli, josta oikeasti on hyötyä työelämässä. Kaikkien asteiden pakkoruotsi lusittu läpi, mutta mitään kielitaitoa tai käyttöä ei ole. Silkkaa ajanhukkaa ollut kaikki ruotsin opiskeluun käytetty aika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On utopiaa, että kaikki korkeakouluopiskelijat lähtisivät opiskelijavaihtoon. Se ei vaan käytännössä onnistu, eikä kaikista edes ole siihen. Kansainvälisyysopintoja on jo varmaan joka alalla. Ruotsin kieltä ei todellakaan tulisi syrjäyttää niin kauan, kun se on toinen virallinen kielemme. Sanni unohtaa myös sen tosiseikan, että erilaiset oppimisvaikeudet ovat vain lisääntymään päin. Kaikilla oppijoilla ei ole valmiuksia kovin kielipainotteiseen opiskeluun. Toki kielellisesti lahjakkaille on hyvä olla tarjolla monipuolisia kielivaihtoehtoja. Kaikista ei voi tehdä kielineroja. Pitäisi ohjata oppijoita sellaisten syventävien opintojen pariin, missä heillä on lahjoja. Suomi tarvitsee tulevaisuudessa yhä terävämpää osaamista.
"Harvinaisempien kielten opetuksen tarjontaa"...
Hupaisaa, kun puhutaan harvinaisista kielistä. Ruotsiin verrattuna tosi harvinaisia kieliä ovatkin mm. espanja, kiina ja venäjä... Kiinan puhujia lienee miljardi, espanjan puhujia puoli miljardia, venäjän 300 miljoonaa ja ruotsin puhujia... huimat 10 miljoonaa...!
Neljän kielen ja lyhyen matikan (ja reaalin) kirjoittanut sanni grahn-laaksonen kertoilee taas mutujaan kielenopiskelusta. Suomen yo-koe on aivan massiivisesti kielipainotteinen jo nyt kun joka kielestä saa oman arvosanansa. Reaaliin taas on dumpattu kaikki mahdolliset muut aineet jotka ei sovi luokkiin kielet tai matikka eikä matikkakaan ole pakollinen jos kirjoittaa reaalin ja toisen kotimaisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakkoruotsi on kallis muinaisjäänne. Täysin turhaa.
Vierailija kirjoitti:
"Harvinaisempien kielten opetuksen tarjontaa"...
Hupaisaa, kun puhutaan harvinaisista kielistä. Ruotsiin verrattuna tosi harvinaisia kieliä ovatkin mm. espanja, kiina ja venäjä... Kiinan puhujia lienee miljardi, espanjan puhujia puoli miljardia, venäjän 300 miljoonaa ja ruotsin puhujia... huimat 10 miljoonaa...!
Näähän laskee ruotsinpuhujiksi norjan, tanskan ja islanninkin vaikka esim. tanska on suunnilleen yhtä lähellä ruotsia kuin suomi on viroa. Eli sinnepäin muttei kuitenkaan sama kieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Harvinaisempien kielten opetuksen tarjontaa"...
Hupaisaa, kun puhutaan harvinaisista kielistä. Ruotsiin verrattuna tosi harvinaisia kieliä ovatkin mm. espanja, kiina ja venäjä... Kiinan puhujia lienee miljardi, espanjan puhujia puoli miljardia, venäjän 300 miljoonaa ja ruotsin puhujia... huimat 10 miljoonaa...!
Suomen yhteydet ja kauppasuhteet pohjoismaisiin naapureihin ovat kuitenkin tiiviit, ja sellaisina ne kannattaa pitääkin. Ihan jo turvallisuuspoliittisista syistä. Toki voi lisäksi opetella muita kieliä. Osaan itse suomea, englantia, ruotsia, espanjaa ja saksaa. Näistä neljää olen käyttänyt työkielenä.
Olisiko ihan mahdotonta myöntää, että maailma on muuttunut? Englanti on käytännössä maailmankieli, jota erikieliset käyttävät toistensa kanssa. Ei esim. joku saksan opiskelu tuo useimmille mitään erityistä lisäarvoa, kun vahvin yhteinen kieli suomalaisen ja saksalaisen välillä on lähes aina kuitenkin englanti.
Riittäisi ihan hyvin se, että englanti on kaikilla pakollinen ja sen lisäksi yksi itse valittu kieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikä vaadi, Sanni. Se vaatii pakkoruotsin poiston kokonaan sekä ylioppilastodistuksen pistepainotusten muuttamisen jatko-opintoihin haettaessa. Tämä ei ole ydinfysiikkaa mutta kukaan ei uskalla sanoa sitä ääneen, saati tehdä mitään.
Kyllä se on ollut ihan Sannin ja muiden ministerien päätöksellä tapahtunut muutos jo vuosikymmeniä sitten, ettei kouluissa ole voinut lukea muita, kuin valtakieliä eli käytännössä ruoti/englanti. Saksaa, ranskaa tai vaikka venäjää on voinut lukea vain harvoissa kouluissa ja niissäkin yleensä vain yhtä noista. Tuurista kiinni saiko opiskeltua saksan vai ranskan alkeet omina kouluvuosina. Venäjää Helsingissä ei ollut varmaan missään, koska täällä on venäläinen koulu.
Ruotsin osaamisesta on hyötyä ja on todella lyhytnäköistä olla opettelematta kieltä. Useimmilla "pakko" saa vastustamaan ihan periaattesta. Kotootahan nää mallit imetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Harvinaisempien kielten opetuksen tarjontaa"...
Hupaisaa, kun puhutaan harvinaisista kielistä. Ruotsiin verrattuna tosi harvinaisia kieliä ovatkin mm. espanja, kiina ja venäjä... Kiinan puhujia lienee miljardi, espanjan puhujia puoli miljardia, venäjän 300 miljoonaa ja ruotsin puhujia... huimat 10 miljoonaa...!
Suomen yhteydet ja kauppasuhteet pohjoismaisiin naapureihin ovat kuitenkin tiiviit, ja sellaisina ne kannattaa pitääkin. Ihan jo turvallisuuspoliittisista syistä. Toki voi lisäksi opetella muita kieliä. Osaan itse suomea, englantia, ruotsia, espanjaa ja saksaa. Näistä neljää olen käyttänyt työkielenä.
Miten liittyy tähän keskusteluun? Työkielenä käytetään tälläkin hetkellä englantia pohjoismaismaiden välillä niin kaupankäynnissä kuin puolustusyhteistyössäkin.
Vierailija kirjoitti:
Neljän kielen ja lyhyen matikan (ja reaalin) kirjoittanut sanni grahn-laaksonen kertoilee taas mutujaan kielenopiskelusta. Suomen yo-koe on aivan massiivisesti kielipainotteinen jo nyt kun joka kielestä saa oman arvosanansa. Reaaliin taas on dumpattu kaikki mahdolliset muut aineet jotka ei sovi luokkiin kielet tai matikka eikä matikkakaan ole pakollinen jos kirjoittaa reaalin ja toisen kotimaisen.
Sulla ei taida nyt olla ihan selvillä nykyisen ylioppilastutkinnon rakenne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Harvinaisempien kielten opetuksen tarjontaa"...
Hupaisaa, kun puhutaan harvinaisista kielistä. Ruotsiin verrattuna tosi harvinaisia kieliä ovatkin mm. espanja, kiina ja venäjä... Kiinan puhujia lienee miljardi, espanjan puhujia puoli miljardia, venäjän 300 miljoonaa ja ruotsin puhujia... huimat 10 miljoonaa...!
Suomen yhteydet ja kauppasuhteet pohjoismaisiin naapureihin ovat kuitenkin tiiviit, ja sellaisina ne kannattaa pitääkin. Ihan jo turvallisuuspoliittisista syistä. Toki voi lisäksi opetella muita kieliä. Osaan itse suomea, englantia, ruotsia, espanjaa ja saksaa. Näistä neljää olen käyttänyt työkielenä.
Sama, paitsi itsellä espanjan tilalla ranska. Jokaista olen tarvinnut elämäni aikana useamman kerran, melkein jokaista käyttänyt työssäni.
Suurin osa suomalaisista viettää suurimman osan ajastaan Suomessa suomalaisten ihmisten seurassa. Liike-elämän myyntitykit ovat yksi erikoinen ammattiryhmä, joka tarvitsee oman erityisen ammattikoulutuksensa, johon kuuluu vieraiden kielten opetus.
Oppivelvollisuuskoulun tehtävä ei ole antaa ammattikoulutusta, vaan Suomen kansalaisille kuuluvat perusvalmiudet, joiden pohjalta hän sitten voi tehdä täysivaltaise(mma)n päätöksen siitä, miksi haluaa tulla ja mihin ammattiin hän haluaa kouluttautua.
Ruotsia ei opeteta ainoastaan ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseksi, vaan myös siksi, että suomenkielisetkin voisivat käyttää mm. ruotsinkielisiä kulttuuripalveluja, lukea suomenruotsalaisia lehtiä ja myös kirjoittaa niihin mielipiteensä ilmaisemiseksi.
Muiden maiden kieliä opetetaan ammatillisiin tarkoituksiin. Ruotsin kieltä opetetaan kansalaistarpeisiin, jotta voisimme puhua ruotsinkielisten ystäviemme, perheenjäsentemme ja sukulaistemme kanssa heidän omalla kielellään. Kaikki se on osa Suomen kansaan kuulumista ja suomalaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Harvinaisempien kielten opetuksen tarjontaa"...
Hupaisaa, kun puhutaan harvinaisista kielistä. Ruotsiin verrattuna tosi harvinaisia kieliä ovatkin mm. espanja, kiina ja venäjä... Kiinan puhujia lienee miljardi, espanjan puhujia puoli miljardia, venäjän 300 miljoonaa ja ruotsin puhujia... huimat 10 miljoonaa...!
Suomen yhteydet ja kauppasuhteet pohjoismaisiin naapureihin ovat kuitenkin tiiviit, ja sellaisina ne kannattaa pitääkin. Ihan jo turvallisuuspoliittisista syistä. Toki voi lisäksi opetella muita kieliä. Osaan itse suomea, englantia, ruotsia, espanjaa ja saksaa. Näistä neljää olen käyttänyt työkielenä.
Aivan mainiosti pysyy tiiviinä englannillakin. Mitä luulet, vaatiiko skandit saksalaisilta ruotsin kielen osaamista? Aivan, eivät vaadi suomalaisiltakaan.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko ihan mahdotonta myöntää, että maailma on muuttunut? Englanti on käytännössä maailmankieli, jota erikieliset käyttävät toistensa kanssa. Ei esim. joku saksan opiskelu tuo useimmille mitään erityistä lisäarvoa, kun vahvin yhteinen kieli suomalaisen ja saksalaisen välillä on lähes aina kuitenkin englanti.
Riittäisi ihan hyvin se, että englanti on kaikilla pakollinen ja sen lisäksi yksi itse valittu kieli.
Ei saksalaiset puhu välttämättä englantia kovin hyvin. Viimeksi tällä viikolla olen tarvinnut saksaa, kun olen opiskellut vaatteiden kaavoittamista. Saksassa tällä alueella on erittäin hyvää osaamista ja oppimateriaalia. On monia maita, jossa kauppaa on kovin vaikea tehdä pelkällä englannilla.
Vierailija kirjoitti:
"Harvinaisempien kielten opetuksen tarjontaa"...
Hupaisaa, kun puhutaan harvinaisista kielistä. Ruotsiin verrattuna tosi harvinaisia kieliä ovatkin mm. espanja, kiina ja venäjä... Kiinan puhujia lienee miljardi, espanjan puhujia puoli miljardia, venäjän 300 miljoonaa ja ruotsin puhujia... huimat 10 miljoonaa...!
Sitä meillä opetettavaa muumiruotsia puhuu tosin alle 300 000 ihmistä...
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa suomalaisista viettää suurimman osan ajastaan Suomessa suomalaisten ihmisten seurassa. Liike-elämän myyntitykit ovat yksi erikoinen ammattiryhmä, joka tarvitsee oman erityisen ammattikoulutuksensa, johon kuuluu vieraiden kielten opetus.
Oppivelvollisuuskoulun tehtävä ei ole antaa ammattikoulutusta, vaan Suomen kansalaisille kuuluvat perusvalmiudet, joiden pohjalta hän sitten voi tehdä täysivaltaise(mma)n päätöksen siitä, miksi haluaa tulla ja mihin ammattiin hän haluaa kouluttautua.
Ruotsia ei opeteta ainoastaan ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseksi, vaan myös siksi, että suomenkielisetkin voisivat käyttää mm. ruotsinkielisiä kulttuuripalveluja, lukea suomenruotsalaisia lehtiä ja myös kirjoittaa niihin mielipiteensä ilmaisemiseksi.
Muiden maiden kieliä opetetaan ammatillisiin tarkoituksiin. Ruotsin kieltä opetetaan kansalaistarpeisiin, jotta voisimme puhua ruotsinkielisten ystäviemme, perheenjäsentemme ja sukulaistemme kanssa heidän omalla kielellään. Kaikki se on osa Suomen kansaan kuulumista ja suomalaisuutta.
Päätit sitten kopioida tän jokaiseen kielikeskusteluun?
Alue: Aihe vapaa
"Ruotsi ei oppiaineena ole "vieras kieli", joten sitä ei tähän keskusteluun pidä sotkea," sanoo yksi kommentoija.
Niinpä niin.