Listataan asioita jotka olivat ennenvanhaan normaalia toimintaa, nykyään nuoret naureskelevat näille

Vierailija kirjoitti:

Mies 75v kirjoitti:

Ennen naiset eivät leikanneet häpykarvoja ja emätin näytti siltä kuin aikuisen naisen emättimen kuuluukin näytää. Nykyään moni nainen ajelee häpykarvat pois ja minua ihmetyttää, että miten sellainen karvaton emätib voi kiihottaa aikuista miestä? Kiihottuvatko he myös pikkutyttöjen karvattomista emättimistä?

On hygieenisempaa menkkojen aikaan, kun veri ei kuivu karvoihin kiinni. Myös suuseksi on toiselle osapuolelle mielyttävämpää. Olen bi, ja mielummin tosiaan nuolee edes jonkinverran siistittyä kuin puskaa.

Naisen emätintä ei ole tarkoitus nuolla. Se on luotubsitä varten, että mies purkaa sinne kiveksistä liiat spermat ja että sieltä tulee vauvat ulos.

Ukonilmat olivat pahoja mummon talossa. Talo sijaitsi aukealla vaarojen välissä. Istuin enon autossa monet ukonilmat lapsena. Vanhat sähköjohdot ritisivät ja paukkuivat. Pallosalamakin tuli sisään. Ihme kumma, mitään pahempaa tuhoa ei koskaan sattunut.

Lehtien kysymyspalstat olivat suosittuja , etenkin terveyteen, seksiin ja suhteisiin liittyvät aiheet. Moni kysyi, mitä tehdä, jos epäilee olevansa raskaana.

Vierailija kirjoitti:

Mummo hautas nuorempana kaikki muovijätteet omaan pihaan (~60 luvulla maaseudulla). Kaivo ison kuopan ja sinne vaan kaikki. Ei kierrätyksestä ollu puhettakaan =D onko tätä ollu muualla?

Mielenkiintoinen historiallinen kaivaus joskus muutaman sadan vuoden kuluttua. Historioitsijat saavat tietoa 1900-luvun esineistöstä ja materiaaleista.

Laiskuus ja yleinen kapinahenki laitettiin kuriin ja ihminen töihin. Hyvin toimi. Nykyään vastaava raukka-parka saa olla kotona yhteiskunnan maksamilla tulonsiirroilla eläen, kun hänelle on diagnosoitu joku hienoterminen "sairaus".

Vierailija kirjoitti:

Mummo hautas nuorempana kaikki muovijätteet omaan pihaan (~60 luvulla maaseudulla). Kaivo ison kuopan ja sinne vaan kaikki. Ei kierrätyksestä ollu puhettakaan =D onko tätä ollu muualla?

Minun tehtävänä 70-luvun teininä oli saunan lämmitys ja se aloitettiin polttamalla kaikki viikon roskat, myös muoviset saunan pesässä.

Biojätteet vietiin tunkiolle, joskus sinnekin kulkeutui muovia sekaan. Isompaa roskaa poltettiin keväällä nuotiossa tontin reunalla. Sinne menivät muun muassa nukenvaunut ja koulukirjat. Jotenkin jo silloin minua ahdisti, että mihin tämä kaikki roina loppujen lopuksi joutuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mummo hautas nuorempana kaikki muovijätteet omaan pihaan (~60 luvulla maaseudulla). Kaivo ison kuopan ja sinne vaan kaikki. Ei kierrätyksestä ollu puhettakaan =D onko tätä ollu muualla?

Minun tehtävänä 70-luvun teininä oli saunan lämmitys ja se aloitettiin polttamalla kaikki viikon roskat, myös muoviset saunan pesässä.

Biojätteet vietiin tunkiolle, joskus sinnekin kulkeutui muovia sekaan. Isompaa roskaa poltettiin keväällä nuotiossa tontin reunalla. Sinne menivät muun muassa nukenvaunut ja koulukirjat. Jotenkin jo silloin minua ahdisti, että mihin tämä kaikki roina loppujen lopuksi joutuu.

Meillä mummolassa oli kaatopaikan takainen soramontussa reunalla ja kerran vuodessa roskien vientialojen poltettiin, mikä sattui palamaan. Vuosikymmeniä aiemmin oli viety roskat suoraan jäälle ja keväällä jäiden sulaessa ne jotenkin häipyivät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kolmelta/neljältä kanavalta ei tullut kivaa ohjelmaa, lähdettiin kaupunkiin vuokraamaan vhs-kasetti ja se palautettiin seuraavana päivänä samaan putiikkiin.

Nyt puhuttiin 70-luvusta. Kolme, neljä kanavaa???? Sinulla heittää kahdella vuosikymmenellä.

Ei oikeastaan.  Aloittaja vain otti (mielestään) 70-luvun juttuja.  

Esim. tuo oppikoulujuttu ei kyllä pitänyt paikkaansa 70-luvulla enää.  Silloin oli todellakin yhteiskoulut/lyseot ja vielä oikein erikseen tytöille omia tyttölyseoitaan/-koulujaan.    Ja kyllä, kyllä niissä on ollut ihan työväenluokan lapsiakin.

Saat mennä vuosisadan vaihteen tienoille, jos oikeasti mennään näihin tyttöjen koulutuksen esteisiin.

Ensinnäkin, lukiot olivat alunperin vain pojille.  Syynä oli virallisesti se, että ne ovat niin raskaita ja tytöt liian heikkoja niihin hommiin. Kun lukiot avattiin myös tytöille, kauhean vetovoimaisia ne eivät olleet.  Edelleenkin  tavoite oli päästä naimisiin.  Keskikoulu oli oikein hyvä, koska sillä pääsi vielä keskikoulun käyneen vaimoksi, mutta lukio liikaa, koska miehet karsastivat itseään koulutetumpaa naista.  Jos siis kävi lukion, rajoitti naimisiin pääsymahdollisuuksiaan rutkasti.   -    Ja koiluttamaton kenraalin ruova oli tietysti arvoasteikossa edellä arkkitehdiksi kouluttautunutta naimatonta naista, jonka ohi huristivat muutkin naimisiin päässeet.

Miksi elämää kokemattomien nuorten naureskelusta pitäisi välittää? 

Se että kulkee koko ajan älypuhelin kourassa ei tee ihmisestä älykkäämpää, vaan todennäköisesti laiskemman omaksumaan tietoa syvällisesti. Kun tietää ja hallitsee jonkin asian kunnolla, niin ei sitä tarvitse koko ajan tarkistaa googlettamalla tai wikipedian avulla. Kun pankit kannustavat tekemään rahan käytöstä entistä nopeampaa ja huomaamattomampaa,  niin moneltä unohtaa semmoinen arkipäivän budjetointi ja se miten rahat katoavat sieltä tililtä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mummo hautas nuorempana kaikki muovijätteet omaan pihaan (~60 luvulla maaseudulla). Kaivo ison kuopan ja sinne vaan kaikki. Ei kierrätyksestä ollu puhettakaan =D onko tätä ollu muualla?

Mielenkiintoinen historiallinen kaivaus joskus muutaman sadan vuoden kuluttua. Historioitsijat saavat tietoa 1900-luvun esineistöstä ja materiaaleista.

60-luvun loppuun ja 70-luvun alkuun ajoittuvat myös maitopussit.  Moni mummo virkkasi niistä mattoja ym ennen kuin hautasivat minnekään.

Kuka tahansa ylioppilastutkinnon suorittanut pääsi suoraan yliopistoon ja katsottiin muutenkin ylöspäin.

 Juu, maitopussien aikakausi kesti vain muutaman vuoden, sitä ennen maito haettiin kaupasta pienellä hinkillä ja jälkeen tulivat ensimmäiset Tetrapak-pakkaukset, joilla mennään edelleenkin.

40-50 luvuilla kyllä, mutta ei enää 70-luvulla.

Vierailija kirjoitti:

Kuka tahansa ylioppilastutkinnon suorittanut pääsi suoraan yliopistoon ja katsottiin muutenkin ylöspäin.

Vierailija kirjoitti:

40-50 luvuilla kyllä, mutta ei enää 70-luvulla.

Vierailija kirjoitti:

Kuka tahansa ylioppilastutkinnon suorittanut pääsi suoraan yliopistoon ja katsottiin muutenkin ylöspäin.

Eli täyttää hyvin määritelmän "Listataan asioita jotka olivat ennenvanhaan normaalia toimintaa, nykyään nuoret naureskelevat näille".

Vaatteiden laittaminen talviteloille.

Talvitakit pestiin, tuuletettiin, huollettiin. Ne laitettiin pusseihin koipallojen kanssa ja vietiin varastoitavaksi esimerkiksi vintille.Samoin kesätakit otettiin esille sieltä vintiltä. Ja syksyllä sama juttu toisin päin!

Tähän meni pahimmillaan monta päivää ja se oli yksi osa kotitaloustöitä.

Nykyään takit ovat kaikki samassa kaapissa tai maksimissaan talvitakkeja viedään varastoon tilaa viemästä, mutta samaa huoltoseremoniaa ei enää tehdä :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihminen on yksilö eikä rotunsa edustaja (vielä 90-luvulla)

Asioista voi laskea leikkiä (vielä 2000-luvun alussa)

Selvittiin useita päiviä peräkkäin ilman pöyristymisiä, järkytyksiä tai somemyrskyjä (vielä 90-luvulla)

Ei mietitty päivittäin sukupuoli-identitettiä, eleltiin vaan (vielä 2000-luvn alussa)

Tuossa ekassa kohdassa on kyllä vähän white priviledge-fiilis. Ei nimittäin etnisiin vähemmistöihin kuuluvilla suinkaan mitenkään automaattisesti ollut "etuoikeutta" olla yksilöitä, vaan rotunsa edustajia heistä usein valtaväestö pyrki tekemään vaikka väkisin. Rasismi eli ja voi hyvin ysärilläkin.

Sana on: privilege, kun kaytat vieraskielista ilmaisua tee se oikein, kiitos.

Ennen sai komentaa ja vetää korvasta vaikka naapureidenki lapsia tarpeen tullen. Kaverit tulivat aina ovelle pyytämään ulos leikkimään, ei netin tai puhelimen kautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistäpäin Ap on kotoisin? En tunnista moista vanhoillisuutta edes 60-luvulta.

Niinpä. Mun isoäidit kävi yliopiston (eikä emäntäkoulua) ja isoisät oli yli kolmikymppisiä naimisiin mennessään. Kaikki olivat syntyneet 1910-luvulla.

Kyllä minun isoäitini joutui emäntäkouluun, koska vanhemmat olivat päättäneet kouluttaa vain yhden tytön. Mutta se ei todellakaan tapahtunut 70-luvulla. :D

Vai että - 70 luvulla syntyneet kävivät emäntäkoulun :D :D  Juu ei, vaan niiden -70 syntyneiden äidit, -40 luvulla syntyneet naiset, olivat emäntäkoulun käyneitä. -70 luvulla syntyneet ovat vasta viisikymppisiä.

Vierailija kirjoitti:

Kun joku oli (70-luvulla) käynyt ulkomailla, niin häntä tentattiin tosi tarkasti siitä, millaista siellä oli ollut.

Eräs rikkaanpuoleinen tuttumme oli kuvannut kaitafilmikamerallaan Playa del Inglesin reissuaan. Oli se eksoottista katsoa sitä! Näki millaista on ulkomailla!

Kesti vielä aikaa, ennen kuin itse pääsin etelänmatkalle. Se oli 80-luvun puolivälissä, omilla kesätyörahoilla ostettu matka.

Oletko nyt ihan varma, että tuo oli 70-luvulla? Silloinhan massaturismi jo alkoi. Meidän koulussa oli tuollainen kuvaamasi tapahtuma ihan 50-luvun lopulla; yksi luokkakaveri oli päässyt Kanarialle, ja koko koulu ihmetteli hänen rusketustaan keskellä talvea.

Mies 75v kirjoitti:

Ennen naiset eivät leikanneet häpykarvoja ja emätin näytti siltä kuin aikuisen naisen emättimen kuuluukin näytää. Nykyään moni nainen ajelee häpykarvat pois ja minua ihmetyttää, että miten sellainen karvaton emätib voi kiihottaa aikuista miestä? Kiihottuvatko he myös pikkutyttöjen karvattomista emättimistä?

Ei emättimessä mitään karvoja kasva! Tarkoitat vulvaa, naisen ulkoiset sukupuolielimet ovat nimeltään vulva. Emätin on se sisäinen osa, joka ei ulospäin näy.